Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. 

Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä?

Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alkuisesta ismistä?

https://twitter.com/TeivoTeivainen

Kuuntele myös podcastin edellinen lähetys, jossa Timo Harjuniemi keskustelee tutkija  Leo Custódion kanssa Brasilian tilanteesta.

https://soundcloud.com/poliittinentalous/episode-9-bolsonaro-and-the-political-dynamics-of-brazil-feat-leonardo-custodio

Jakso 10: Brasilia, liberalismi ja autoritarismi (feat. Teivo Teivainen)

Miltä näyttää tulevaisuuden sosiaalityö?

Mary Richmondin klassisen käsityksen mukaan sosiaalityössä on kysymys yksilön auttamisesta tilanteessaan. Miten yksilöiden tilanteiden reunaehdot ovat muuttuneet, ja ovatko sosiaalityön teoria ja tutkimus pysyneet muutoksessa mukana?

Pakolaisuus on suuri haaste sosiaalityölle. Ilmastonmuutos lisää pakolaisuutta, ja ilmastonmuutos uhkaa myös tuhota sosiaalityön globaalit saavutukset, jos elinympäristöt köyhillä alueilla romahtavat. Materiaalisen maailman muutokset vaikuttavat Suomessa asti, kun muuttoliikkeet lisääntyvät. Esimerkiksi turvapaikanhakijat tuovat uudenlaisen haasteen. 
Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari on kirjoittanut kollegansa Pirkko-Liisa Rauhalan kanssa kirjan, jonka nimi on Towards glocal social work in the era of compressed modernity.

Kirjan mukaan sosiaalityö on tilanteessa, jossa vallitsee tiivistynyt moderniteetti, ”compressed modernity”. 

Tiivistynyt moderniteetti viittaa modernin uuteen vaiheeseen. Harrikari sanoo, että sosiaalityön teoriassa ja keskustelussa nojataan yhä paljon 1960-1970-luvulta oleviin käsitteisiin, vaikka maailma on muuttunut nopeasti.

”Tiivistyneen modernin idea lähti yhdestä seminaarista Varsinais-Suomessa. Siellä nousi yleisöstä yksi henkilö, joka kysyi, että kun sulla on nämä Beck ja Giddens, niin eikö tosiaan ole tapahtunut mitään heidän jälkeensä?”, Harrikari sanoo.

Yhtenäisen kansallisen kehyksen ohelle ovat tulleet digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos ja muuttoliikkeet. Kirja pyrkii ottamaan ne huomioon ja tarjoamaan käsitteellisiä apuvälineitä niiden käsittelyyn yhteiskuntatieteissä. 

Digitalisaatio ja mobiiliteknologia ovat muuttaneet vuorovaikutuksen tapoja niin, että vuorovaikutus on siirtynyt instituutioiden ulkopuolelle.

”Ennen sovittiin koulussa, mennäänkö kylille ja missä ollaan ja tavataan. Oli institutionaaliset puitteet, joissa se tehtiin. Nykyisin vuorovaikutus ja sosiaalinen toiminta kuten tämä sopiminen tapahtuu institutionaalisten puitteiden ulkopuolella, mobiiliteknologian mahdollistamissa verkostoissa”, Harrikari sanoo.

Harrikari sanoo, että sosiaalityössä on vallinnut ja vallitsee yhä metodologinen nationalismi, eli sosiaalityön teoria ei ota riittävästi huomioon globaalia kehystä. Harrikarin mukaan tämä metodologinen nationalismi pitää kyseenalaistaa. Esimerkiksi katastrofisosiaalityöstä on Suomessa tehty yksi ainoa lisensiaatintyö.

”Olemme olleet täällä herran kukkarossa, ja olemme voineet painiskella perinteisten modernien ongelmien kanssa”.

Sosiaalityön tulevaisuuden haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

Ilmastonmuutoskeskustelussa on viimeistään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä saavutettu konsensus, jossa kaikki vastuulliset tahot poliitikoista tutkijoihin ja suuryrityksiin ovat samaa mieltä ilmaston lämpenemistä hillitsevien toimien tarpeellisuudesta. 

Konsensukseen pyrkivän ilmastopolitiikan rajat tulevat kuitenkin nopeasti vastaan.Tämän on huomannut muiden muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka päätös korottaa polttoaineiden verotusta laukaisi laajat keltaliiviprotestit. Macronin talouskurista ja ranskalaisen yhteiskunnan pitkään jatkuneesta eriarvoistumisesta sytykkeitä ammentava keltaliiviliike osoittaa, että ilmastopolitiikassa on väistämättä luokkaulottuvuutensa. Macronilaisen ilmastopolitiikan maksajia ovat ennen kaikkea alempi keskiluokka ja työväenluokka, joiden elämisen edellytyksiä on jo muutoinkin nakerrettu leikkauksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla.    

Poliittinen talous -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Bios-tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu miettivät toisenlaisen ilmastopolitiikan mahdollisuuksia. Miten kytkeä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon kysymyksiin? Olisiko amerikkalaisen politiikan supertähden Alexandria Ocasio-Cortezin visioimasta "Green New Dealista" apua? Minkälaista voisi olla nykyistä populistisempi ilmastopolitiikka, joka ei väistäisi poliittisia vastakkainasetteluja vaan päinvastoin hyödyntäisi niitä? Miten talouden kysymykset pitäisi tällöin ajatella uudelleen?

Entä miten välttää syvä ilmastoahdistus ja kuvitella nautinnollisia elämisen mahdollisuuksia, kun halvan energian ylettömään käyttöön perustuva fossiilikapitalismi on kriisiytymässä? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei voi perustua yksilöllisiin ratkaisuihin ja silkkaan moralistiseen pidättäytymiseen, mutta samalla materiaaliset kysymykset pakottavat meidät miettimään uudelleen, mitä hyvä ja mielekäs elämä voisi olla. 

https://twitter.com/TTToivanen

http://bios.fi/

https://wiseproject.fi/

Jakso 12: Ilmastopolitiikka ja konsensuksen rajat (feat. Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen)

Alusta is a web publication by the University of Tampere/Faculty of Social Sciences. We publish expert stories about society in Finnish and English alusta.uta.fi/in-english/

Sosiaalityön tulevaisuuden haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

Alusta Verkkolehti

Related tracks