Maria Mäkelä ja Matti Ylönen ovat tutkineet kriittisesti tarinataloutta ja viestintää. He ovat keskustelemassa Alustan järjestämässä SOC-tiedekahvilassa keskiviikkona 6.3. kello 16:15 Linnan Navigaattorissa. Kesto noin tunti.

Heillä on paljon kokemusta omasta tutkimuksestaan viestimisestä, jossa he ovat olleet aktiivisia ja kekseliäitä ja saaneet viestinsä kuuluviin. Vai mitä mieltä he itse ovat? Mitä väliä on sillä, miten tutkimuksestaan kertoo? Mitä on tarinatalous yhteiskunnassa ja mitä se voi olla yliopistossa?

Kun promootiokulttuuri alkaa määrittää julkista keskustelua, siitä on hyvin vaikea jäädä sivuun. Promootiokulttuuri näkyy myös esimerkiksi yliopistoilla, ja näkyy tutkimusmarkkinoinnin kasvuna. Mitä tämä promootiokulttuuri on, ja mitä se tarkoittaa erityisesti yliopistolla?

Kertomusmuoto on ihmiselle ominainen ja siinä ei ole sinänsä mitään pahaa. Me kaikki kerromme tarinoita, kertomusmuoto jää mieleen ja kiinnostaa ja sosiaalinen media mahdollistaa ja kutsuu tarinoiden kertomiseen. Miten kertomusta voi käyttää väärin ja miten oikein?

Entä jos tutkimusiaihe onkin tylsä, eikä mitenkään käänny tarinaksi? Miten viestiä tutkimusta, joka haastaa totutun tarinan ja oletuksen tai asioita, jotka näyttäytyvät keskenään ristiriitaisina, mutta eivät välttämättä ole sitä?

Miten erityisesti yhteiskuntatieteellisestä tai humanistisesta tutkimuksesta kannattaa viestiä vuonna 2024, kun ottaa huomioon realiteetit hyvässä ja pahassa?

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri – mitä eroa ja mitä väliä?

Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. 

Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä?

Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alkuisesta ismistä?

https://twitter.com/TeivoTeivainen

Kuuntele myös podcastin edellinen lähetys, jossa Timo Harjuniemi keskustelee tutkija  Leo Custódion kanssa Brasilian tilanteesta.

https://soundcloud.com/poliittinentalous/episode-9-bolsonaro-and-the-political-dynamics-of-brazil-feat-leonardo-custodio

Jakso 10: Brasilia, liberalismi ja autoritarismi (feat. Teivo Teivainen)

Ilmastonmuutoskeskustelussa on viimeistään hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin myötä saavutettu konsensus, jossa kaikki vastuulliset tahot poliitikoista tutkijoihin ja suuryrityksiin ovat samaa mieltä ilmaston lämpenemistä hillitsevien toimien tarpeellisuudesta. 

Konsensukseen pyrkivän ilmastopolitiikan rajat tulevat kuitenkin nopeasti vastaan.Tämän on huomannut muiden muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka päätös korottaa polttoaineiden verotusta laukaisi laajat keltaliiviprotestit. Macronin talouskurista ja ranskalaisen yhteiskunnan pitkään jatkuneesta eriarvoistumisesta sytykkeitä ammentava keltaliiviliike osoittaa, että ilmastopolitiikassa on väistämättä luokkaulottuvuutensa. Macronilaisen ilmastopolitiikan maksajia ovat ennen kaikkea alempi keskiluokka ja työväenluokka, joiden elämisen edellytyksiä on jo muutoinkin nakerrettu leikkauksilla ja rakenteellisilla uudistuksilla.    

Poliittinen talous -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Bios-tutkimusyksikön tutkijat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu miettivät toisenlaisen ilmastopolitiikan mahdollisuuksia. Miten kytkeä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon kysymyksiin? Olisiko amerikkalaisen politiikan supertähden Alexandria Ocasio-Cortezin visioimasta "Green New Dealista" apua? Minkälaista voisi olla nykyistä populistisempi ilmastopolitiikka, joka ei väistäisi poliittisia vastakkainasetteluja vaan päinvastoin hyödyntäisi niitä? Miten talouden kysymykset pitäisi tällöin ajatella uudelleen?

Entä miten välttää syvä ilmastoahdistus ja kuvitella nautinnollisia elämisen mahdollisuuksia, kun halvan energian ylettömään käyttöön perustuva fossiilikapitalismi on kriisiytymässä? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei voi perustua yksilöllisiin ratkaisuihin ja silkkaan moralistiseen pidättäytymiseen, mutta samalla materiaaliset kysymykset pakottavat meidät miettimään uudelleen, mitä hyvä ja mielekäs elämä voisi olla. 

https://twitter.com/TTToivanen

http://bios.fi/

https://wiseproject.fi/

Jakso 12: Ilmastopolitiikka ja konsensuksen rajat (feat. Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen)

Alusta is a web publication by the University of Tampere/Faculty of Social Sciences. We publish expert stories about society in Finnish and English alusta.uta.fi/in-english/

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri – mitä eroa ja mitä väliä?

Alusta Verkkolehti

Related tracks