hyvin

Autismi tarkoittaa suomalaisessa lääketieteellisessä diagnostiikassa lapsuusiän autismia, jonka diagnoosinumero on F84.0 vielä toistaiseksi käytössä olevassa Kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-10. Suunnitteilla olevassa diagnoosiuudistuksessa, jossa vuonna 2018 käyttöön otetaan ICD-11, autismi on tarkoitus sisällyttää laajempaan autisminkirjon häiriöksi nimettyyn käyttäytymispiirteistöön. Lapsuusiän autismi on nimestään huolimatta nykykäsityksen mukaan elinikäinen tila.

Autismin, kuten useimpien muidenkaan autisminkirjon häiriöiden syytä ei tunneta. Tutkijoiden enemmistö kuitenkin pitää geneettistä alttiutta keskeisenä vaikuttavana tekijänä, vaikka muitakin selityshypoteeseja on esitetty. Yksi tällainen on hypoteesi aivojen hermosolujen glutaminergisen viestinvälitysjärjestelmän säätelyhäiriöstä, joka aiheuttaisi aivosoluja tuhoavan autoimmuunityyppisen aivojen tulehdustilan. Autismiin liittyy immuunijärjestelmän häiriöiden lisäksi myös hormonitoiminnan poikkeavuuksia.

Autismi diagnosoidaan käyttäytymisessä havaittavien sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksien perusteella. Kielen kehityksen häiriöt ovat tavallisia. Autististen ihmisten hermojärjestelmä kuormittuu yleensä tavallista nopeammin. Lisäksi muiden ihmisten toiminta ja muut ympäristöstä tulevat ärsykkeet koetaan tyypillisesti tavanomaista voimakkaammin, mikä aiheuttaa tarpeen vetäytyä rauhalliseen ympäristöön ja pysytellä omissa oloissa tai laukaista stressiä niin sanotun stimmailun eli toistavan ja erikoiselta näyttävän käyttäytymisen avulla. Autistisilla ihmisillä on usein myös uni-valverytmin häiriöitä.

hyvin

euronbäkkäri