Metsäsektorin ekologinen siirtymä: Kuka, mitä, missä ja milloin? Sarjassa syväluodataan ilmasto- ja monimuotoisuuskysymysten merkitystä metsäsektorille ja pohditaan miten edessä oleviin muutoksiin voidaan sopeutua teknologiaa ja toimintalogiikkaa kehittämällä.

https://bios.fi/metsapodcast/

Jinglet: Tuomas A. Laitinen

Metsäsektorin ekologinen siirtymä

12 käsitettä maailmasta -sarjassa filosofit Ville Lähde ja Tere Vadén keskustelevat ydinkäsitteistä ja -teemoista, joiden varaan BIOS-tutkimusyksikön työ rakentuu. Kun ekologiset kriisit etenevät ja nivoutuvat moninaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, ajattelun on seurattava perässä. Monikriisin ajassa monet totunnaiset tavat ajatella ympäristö- ja luonnonvaraongelmia eivät enää toimi. Menneillä välineillä ei pärjää, ja tulevaisuuden reunaehdot muuttuvat yhä nopeammin. Kahdessatoissa keskustelussa tarjotaan työkaluja maailman ja sen tilan parempaan ymmärtämiseen, välineitä mullistuvan maailman hahmottamiseen. Kerran kuukaudessa ilmestyvät jaksot kulkevat elämän ja ekologian perusasioista kohti ekologisen jälleenrakennuksen kokonaiskuvaa.

12 käsitettä maailmasta

• Mitä EU:n uudet ilmastotavoitteet tarkoittavat metsäteollisuudelle? 
• Paljonko puuta voidaan kestävyystavoitteiden puitteissa käyttää?
• Miten tavoite puun käytön lisäämisestä vaikuttaa Suomen kasvihuonepäästötaseeseen? 
• Millaisia taloudellisia vaikutuksia puun käytön lisääminen potentiaalisesti aiheuttaa eri sektoreilla?
• Mitä vaihtoehtoja puun käytön lisäämiselle olisi tarjolla? 

Keskustelemassa SYKE:n Luonnonvarojen kestävän käytön yksikön päällikkö ja Sampo Soimakallio ja Ympäristöministeriön ilmastoyksikön maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski. Antti Majava juontaa.

Jinglet: Tuomas A. Laitinen

Metsäpodcast 1. jakso: Tilannekuva (Majava, Kalliokoski, Soimakallio)

BIOSin Metsä-podcastin toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä.

https://bios.fi/metsateollisuus-tarvitaan-mukaan-energiaverkon-tasapainottamiseen/
https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast 2. jakso: Metsäteollisuus ja energiamurros (Majava, Passi, Tsupari)

BIOSin Metsä -podcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob Donner-Amnell, yhteiskuntatieteelliseen metsäsektorin tutkimukseen ja metsäsektorin kehityksen ennakointiin erikoistunut tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Niklas von Weymarn, Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja.

Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa?

Molemmat keskustelijat painottivat siirtymää kohti korkeamman jalostusarvon tuotantoa:

Metsämateriaalia ei voi käyttää enempää, vaan arvonlisän täytyy perustua tehokkaampaan raaka-aineen käyttöön ja korkeampaan arvonlisään. Ei siitä ole kyse, että pakkausten tai wc-paperin tarve häviää, mutta niiden osuus alan arvosta saattaa käytön tehostuessa pienentyä, ja pitempään hiiltä sitovien tuotteiden osuus kasvaa. -Jakob Donner-Amnell

Nyt ollaan aika lähellä sitä enimmäismäärää, mitä metsästä voi ottaa puuta, eli nyt pitäisi seuraavat kymmenen vuotta yrittää nostaa puun jalostamisesta saatavaa arvonlisää. Puuta ei riitä kaikkien fossiilipohjaisten energiatuotteiden korvaamiseen, mutta ei sitä myöskään riitä kaikkien muovien tai tekstiilituotteidenkaan korvaamiseen. Puu on hyvin rajallinen raaka-aine ja kyse on siitä, miten Suomi löytää ne käyttökohteet, joissa puupohjaisen tuotannon kilpailukyky on oikeasti olemassa. Suomessa olisi mietittävä miten arvonnousu tietystä määrästä puuta saadaan taas kasvu-uralle.  -Niklas von Weymarn

Metsäteollisuuden rakennemuutokseen kohti uusia korkeamman lisäarvon tuotteita on panostettu viime vuosikymmeninä vahvasti, mutta panostus ei ole tuottanut tulosta. Aasian sellumarkkinan nopea kasvu on johtanut metsäteollisuuden tuotannon painopisteen siirtymiseen (entistä) alhaisemman jalostusarvon tuotantoon, kuten kartonkiin ja selluun. 

Metsäteollisuus on tavallaan suuruutensa vanki. Kun päätuotteiden liikevaihto on miljardeja, niin siihen kokoluokkaan pääseminen ei ole helppoa uusilla tuotteilla. Hyvä esimerkki on ligniini, joka on molekyylinä monitahoinen. Muoviteollisuus lähtee nykyisellään yhdestä molekyylistä liikkeelle, eikä niin vain taivu uuteen maailmaan. -Niklas von Weymarn

Keskustelijat näkivät nykyisellään hyvin kannattavan sellu- ja kartonkituotannon näkymät riskialttiina. Kysyntä ei ehkä jatkossa enää kasva, tuotantoa voi siirtyä Aasiaan. Myös ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kiristyminen vaikuttaa keskeisesti toimintaympäristöön.

Pidän aivan selvänä että hiilensidonnasta ja päästöjen välttämisestä tulee viiden tai alle kymmenen vuoden sisällä merkittävää liiketoimintaa niin metsänomistajalle kuin teollisuudellekin. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä iso kysymys kuin ilmasto, eikä tätäkään voi ohittaa maailman metsävarannon käytössä. -Jakob Donner-Amnell

Keskustelijat myös painottavat metsien käytön suunnittelua tieteelliseltä pohjalta.

Meidän pitää varmistua siitä, että puuraaka-aineen käyttö on kestävällä pohjalla, ymmärryksen pitää pohjata faktaan ja toimenpiteet pitää suunnitella yhdessä tiedeyhteisön kanssa. Huomiota tulisi yrittää kohdistaa puupohjaisista fyysisistä tuotteista rinnalle rakennettaviin palveluihin ja muun muassa digitalisaation synnyttämiin mahdollisuuksiin. -Niklas von Weymarn

Metsäpodcast 3: Miten metsäsektori sopeutuu muutoksiin? (Jakob Donner-Amnell, Niklas von Weymarn)

Metsäpodcastin neljännessä jaksossa keskustellaan metsien ja maaperän hiilivirroista ja mahdollisuudesta tukea hiilensidontaa ulottamalla hiilen hinnoittelu myös maankäyttösektorille. Vieraina ovat ympäristötaloustieteilijä  ja hiilimarkkinoiden asiantuntija Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupista ja maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksiin sekä hiilinielujen lasketaan  perehtynyt tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast 4: Hiilen hinnoittelu (Raisa Mäkipää, Hanna-Mari Ahonen)

Metsäpodcast -sarjan seitsemännessä jaksossa hahmotellaan, miltä suomalainen metsäsektori näyttää sijoituskohteena ja miten EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet sekä tämän vuoden alusta voimaan astunut EU-taksonomia, eli asetus kestävän rahoituksen kriteereistä, vaikuttavat metsien käyttöön. Pohdimme myös, miten metsäsektorille asetetut ilmasto- ja ympäristövelvoitteet suhteutuvat muiden sektoreiden tavoitteisiin.

Aiheesta ovat keskustelemassa rahoitusalan konkari ja EU-komission neuvonantajaryhmän jäsen Aila Aho, Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimin asiantuntija Miika Korja sekä Etlassa ja Lukessa työskentelevä ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä Jussi Lintunen.

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast 7: Metsäsektori ja rahoitussektorin muutos (Aila Aho, Miika Korja, Jussi Lintunen)

Sarjan kymmenes jakso poikkeaa aikaisemmista: nyt äänessä ovat Antti Majavan johdolla BIOS-tutkijat, jotka palaavat sarjan teemoihin, jakso jaksolta. Mitä olemme kuulleet, mitä oppineet? Mitkä kysymykset nousevat esiin? Ja ennen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja kenen? Metsissä ratkeavat monet suomalaisen maan- ja resurssien käytön keskeiset kysymykset ja metsät ovat suuressa roolissa ilmastokriisiin vastaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajien asema korostuu ja metsäteollisuudella on tärkeä taloudellinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Mitä riskejä ja mahdollisuuksia on näkyvissä?

Kuva: Antti Majava

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast 10: Yhteenvetoa - riskit ja mahdollisuudet

Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy.

0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa)
0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde)
0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli
1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok)
1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki)
2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas)
2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit

BIOS-festivaali (puheohjelma)

Mitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan kykyyn muuttua, sopeutua ja muokata itseään.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

https://bios.fi/podcast-sarja-kaksitoista-kasitetta-maailmasta

Lisälukemistoa:
Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut 
Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ 
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ 
Antti Salminen ja Tere Vadén, Elo ja anergia https://netn.fi/fi/kirjat/elo-ja-anergia 
Vaclav Smil, Energy in Nature and Society https://mitpress.mit.edu/9780262693561/energy-in-nature-and-society/

12 käsitettä maailmasta. Jakso 1: Elämä

Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

Lisälukemistoa:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/
BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous?
https://bios.fi/mita-on-vetytalous/ 
Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla 
Ville Lähde, Historian tuhojen peili?
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili 
Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on?
https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/
Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus
https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus 
Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen
https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf 

Kuunneltavaa:
Fall of Civilizations -podcast
https://fallofcivilizationspodcast.com/

Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia:
Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass
https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com 
Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science
https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf
Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature?
https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/ 
Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem
https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3
Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals
https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass
Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/ 
Tere Vadén et al., To continue to burn something?
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007

12 käsitettä maailmasta. Jakso 2: Aineenvaihdunta

Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemistoa:
BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio
https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/
Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat?
https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat 
Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille
https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/ 
Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä
https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/ 
Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta?
https://bios.fi/dasguptan-raportti/ 
Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon
https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/ 
Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416
Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613 
A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto
https://goodlife.leeds.ac.uk/
Beyond Primary Energy -raportti
https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf 
Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690
Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being
https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y
Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation
https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8 
Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512 
Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them.
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates
Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency
Ritchie, How much does aviation contribute to climate change?
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo 
Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence
https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y
Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo

12 käsitettä maailmasta. Jakso 3: Tarpeet

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemisto:
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa 
http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ 
Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/ 
Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 
Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä
https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ 
Bendixen et al. Time is running out for sand
https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4 
Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining
https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/
Keen, What economists get wrong about climate change
https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970 
Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub
Nobel, America’s Radioactive Secret
https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/ 
Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19)
https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines
Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116

12 käsitettä maailmasta. Jakso 4: Niukkuus

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä.  Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin?

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemisto:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/

BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?”
https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/

BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?”
https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/

BIOS-podcast
https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta

BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?”
https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/

Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut 

Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf 

Jason Hickel, “A Response to McAfee”
https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee  

Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ 

Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?”
https://bios.fi/dasguptan-raportti/

Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä”
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf

Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka”
https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/

Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla”
https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/

Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä”
https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/

Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’”
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890

Wim Carton, Carbon Unicorns
https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing 

Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices”
https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf 

Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries”
https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html

“Donitsitalous”
https://www.donitsitalous.fi/

Guardianin juttu muovin kierrätyksestä
https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste

12 käsitettä maailmasta. Jakso 5: Ympäristöongelma

Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista.

Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemistoa:
BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä
https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/

Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen”
https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/ 

Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun”
https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/

Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.”
https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/

Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset”
https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/

Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus”
https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/ 

Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma)
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997 

BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö”
https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/  

Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World”
https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african

Our World in Data – Population Growth
https://ourworldindata.org/population-growth

Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?”
https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/

Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low”
https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low 

Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista)
https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/

12 käsitettä maailmasta. Jakso 6: Väestö

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille. 

LISÄLUKEMISTOA:

Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/

Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663

Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot
https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit
https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/

Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin
https://kehityslehti.fi/12138/ 

Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question?
https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/ 

Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?
https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/

Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia
https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/ 

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?
https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/ 

Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa?
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479 

Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä?
https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow 

Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää?
https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348

Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot
https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1 

Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077 

Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food?
https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food

Feed: A Food System Podcast
https://tabledebates.org/podcast

SUOMALAISTA TUTKIMUSTA

Ruokavarma 
https://www.ruokavarma.info/

JustFood
https://www.justfood.fi/fi-FI

RuokaMinimi
https://projects.luke.fi/ruokaminimi/

12 käsitettä maailmasta. Jakso 7: Ruokajärjestelmä

Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla.

LISÄLUKEMISTOA:
Haila & Dyke (toim.), How Nature Speaks
https://www.dukeupress.edu/how-nature-speaks
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa
http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ 
Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon poliittisuus: mikä on uutta?
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf

12 käsitettä maailmasta. Jakso 8: Peritty tilanne

Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena.

 
Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta
https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/
Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä
https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/
Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan”
https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/
Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka
https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/
Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji
https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/
Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella?
https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/ 
Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin
https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin
Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää
https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/

12 käsitettä maailmasta. Jakso 9: Kehitys ja edistys

Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju.

LISÄLUKEMISTOA:
BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun)
https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837 

Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content

Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan?
https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1

Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch
https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/ 

Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325 

Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950
https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/ 

Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene.
https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene 

Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch
https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493 

Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636 

Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene
https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/

12 käsitettä maailmasta. Jakso 10: Antroposeeni

Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä?

LISÄLUKEMISTOA: 
Ville Lähde, The Polycrisis
https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times
Ville Lähde, Mitä on monikriisi?
https://bios.fi/mita-on-monikriisi/
BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa
https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/ 
Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta
https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/
Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis
https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in

12 käsitettä maailmasta. Jakso 11: Monikriisi

Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä.


BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta:

BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto
https://eko.bios.fi/

BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto
https://kojelauta.bios.fi/

BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi
https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf

BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut
https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/

BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva
https://vimeo.com/962148931 

Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?
Teoksessa Elämän vuoksi

Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu
https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766

Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri
https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/ 

Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?
Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta

Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous
https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/ 

Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys
https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109

Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella
https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/

Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste
https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf

Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä
https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634 

Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista
https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105

WISE-hankkeen sivusto
https://wiseproject.fi/ 

Muuta lukemistoa:

Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä
https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf

Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins
https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges 

Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake
https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html

12 käsitettä maailmasta. Jakso 12: Ekologinen jälleenrakennus

Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu.

LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 1: Teollisuuspolitiikka

Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/
Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html
Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf
Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 2: Talouskasvu

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat.

LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/  | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434  | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate

Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa.

LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 5: Kulttuurinen muutos

Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava.

LISÄLUKEMISTOA:
BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931
Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616
Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701
Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast
Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja
Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf
ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752
Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/
Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 6: Metsä

Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle.
LISÄLUKEMISTOA:
Mooney et al. 2013
https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110
Kates et al. 2001
https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386
Liu et al. 2015
https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832
Folke et al. 2016
https://www.jstor.org/stable/26269981
Meadows: Thinking in systems
https://www.adlibris.com/fi/kirja/thinking-in-systems-9781603580557
Barnosky et al. 2017
https://www.science.org/doi/10.1126/science.aah4787
Barnosky et al. 2014a
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019613516290
Barnosky et al. 2014b
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019614533670
Lyons et al. 2016
https://www.nature.com/articles/nature16447
Kaaronen et al. 2021
https://www.ecologyandsociety.org/vol26/iss3/art2/
Fraser et al. 2022
https://www.nature.com/articles/s41467-022-31595-8

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 7: Kestävyystiede

Taantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso on nauhoitettu helmikuun alussa 2025
Lukemistoa:
Ekberg ym. Climate obstruction:
https://www.routledge.com/Climate-Obstruction-How-Denial-Delay-and-Inaction-are-Heating-the-Planet/Ekberg-Forchtner-Hultman-Jylha/p/book/9781032019475?srsltid=AfmBOoo9_XUTjQtEJJAJWRc9t_t7n4txzsPiRXRvP7tuHKKkTym_NBXL
Toivanen & Lähde: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793
Zeev Sternhell: How to think about fascism and its ideology: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-8675.2008.00504.x
Balsa Lubarda: Beyond Ecofascism? Far-Right Ecologism (FRE) as a Framework for Future Inquiries
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.3197/096327120X15752810323922?casa_token=x6JmeYDxmnEAAAAA:2O8aLkGZIvzeDGJgwwT2N0yBmx9DXj4OSgV3cDzDm4z10GgjcucIgEpfb7agT9UNFzL2eBN6AACS

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 8: Taantumus

Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta.
Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More.
Lisälinkkejä:
BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä?
https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8 
Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More
https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/
Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot”
https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/
Ville Lähde: Ilmastonmuutos ja aika – eli miksi ilmastovitkastelu ei toimi
https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/

Miten fossiilivaltaa pönkitetään?

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla.

Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change
https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf
Uutisointia tutkimuksesta:
https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report
https://yle.fi/a/74-20101552

Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature
https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf 
Uutisointia tästä raportista:
https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/
https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries 

Muita lähteitä ja esimerkkejä:
Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf 
Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0
Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html
Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM
The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer 

Ilmastonmuutoksen hinta

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä.
Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä. 
Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus.
Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta.
#geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu

https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/ 
https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html 
https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points
https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ 
https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/
https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/
https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/
https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/ 
https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/
https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate
https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full
https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/ 
https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding 

Ilmastonmuokkaus, osa 1: Perusteet ja keinot

Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.


Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf 
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf 
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/ 
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en 
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en 
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering 
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0 
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon 
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä?  Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering 
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255 



Ilmastonmuokkaus, osa 2: Geopolitiikka ja riskit

Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta!  Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.

Uudet tilat ja Industrial Foresight Studio

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle.
Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0

Kirja "12 käsitettä maailmasta" ilmestyy! Nyt ennakkotilauksessa

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”.
Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista. 

Käsittelyssä oleva artikkeli:
Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069 

Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä:
Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?”
https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/
BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta 

Kirjoituksia:
Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth 

BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ 

Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338 

Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature
Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen
https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016 

Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen
https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951

Tutkimusta 1: Artikkeli irtikytkennästä: Onko irtikytkennässä onnistuttu?

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen.

Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan.

Lisää tiekartoista:

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360

https://bios.fi/tiekartoista/

Tutkimusta 2: Artikkeli teollisuuden tiekartoista

Podcast ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksesta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Äänessä BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ja vaihtuvat vieraat.

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jinglet: Tuomas A. Laitinen

BIOS-podcast

Pinned to spotlight

Popular tracks