Käsittelemme asiaa neljän teeman kautta: parempi asiakaskokemus, paremmat sisällöt, eettisempi toiminta, ennakoivuus. Erään suuren suomalaisen mediatalon osavuosikatsauksessa lukee näin: ”Median rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan ja entisestään voimistuvan. Datan, analytiikan, koneoppimisen ja automaation merkitys lisääntyy vaatien kasvavia panostuksia teknologiaan”. Miten kilpailijoista erottuminen tapahtuu näiden avulla käytännössä? Kaikkihan kuitenkin jo nyt ovat ymmärtäneet asiakaskeskeisyyden merkityksen liiketoiminnan kehittämisessä, joten mitä (lisä)arvoa yrityksille on siitä, että ollaan vielä enemmän asiakaskeskeisiä?

#29 Erottautuminen analytiikan avulla luovassa bisneksessä – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Mediatalot ovat perinteisesti melko hierarkisia toimijoita, joissa valta valuu ”joulukuusen” muodossa alaspäin. Esimerkiksi uutistoiminta vaatii nopeasti mutta luotettavasti toimiakseen selkeän marssijärjestyksen. Onko moderneilla hierarkiattomilla tai nykyistä hierarkiattomammilla johtamismalleilla paikkansa tulevaisuuden mediassa?

#31 Onko hierarkiaton (media)johtaminen tulevaisuutta, vai taas yhdenlaista hopealuotihöpöhöpöä?

Kun sanotaan että ”strategiana asiakaskokemus”, mitä se edes tarkoittaa? Ainakin sitä, että kun ennen keskityttiin lähinnä siihen, mitä sisältöä milloinkin oli teossa, nyt pitäisi miettiä myös, miten voitaisiin auttaa ihmisiä ne löytämään ja miksi ylipäätään niitä kukaan kuluttaisi. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten asiakaskokemus pitäisi mediassa määritellä ja jos siitä mielii kilpailuetua, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Varsinkin, kun tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on tunkua muualtakin, kuten vastuullisuuden saralta.

#33 Miten tehdä media-alalla asiakaskokemuksesta strateginen kilpailuetu?

Kuuntele tämä jakso, niin pysyt kartalla, mitä media-alalla tapahtui kesällä 2022!

#39 Suoratoisto, uutiset, teknojätit – tässä kesän tärkeimmät mediauutiset Suomesta ja maailmalta

Löysä raha on loppu, nyt suoratoistopalvelujen on löydettävä uskottava liiketoimintamalli. Tästä on jo seurannut ja seuraa monia muutoksia, joita käymme jaksossa läpi. Jos saturaatiota eli kyllääntymistä on jossain, missä sitä on? Mainokset vs. ei mainoksia – mihin tämä päätyy? Alkaako sisältökustannusten nousu näkyä laadussa? Missä mennään sisältösuosittelun kehityksessä? Miten jaksaa suoratoistopalveluiden sota yhteismitallisia mittareita tarjoavien toimijoiden kanssa?

#40 Suoratoistomarkkina sisältöjen, analytiikan ja bisneksen, näkökulmasta – missä mennään nyt?

Podcastit. Mitä ne ovat tai eivät ole? Millainen bisnes ne ovat? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että ne ovat sitouttavuusmedia eikä tavoittavuusmedia? Miltä tulevaisuus näyttää?

#41 Podcasteja on tehty jo 18 vuotta (!) – tältä näyttää niiden nykyisyys ja tulevaisuus

Kun suomalaiset kuluttavat jo nyt päivässä keskimäärin 9,5 tuntia eri sisältöpalveluita, voiko tätä yhtälöä ratkaista enää uusilla sisällöillä? Tämä kysymys työpaikan käytävällä johti Olutta ja analytiikkaa -podcastin viisivuotisen historian intohimoisimpaan väittelyjaksoon. Samalla ratkaistiin media-alan suurimpia kysymyksiä aina mersujen ja opeleiden kautta metaversen liiketoimintamalleihin.

#42 Suuri Väittelyjakso: Onko sisällöillä enää mitään merkitystä?

Suoratoistopalveluista karsitaan talouden kiristyessä, vai karsitaanko sittenkään? Palataanko uutisissa perusasoihin, vai innovoidaanko? Miten selviää broadcast-media ja printti? Johtaako ChatGPT ja muut tekoälytyökalut vihdoin työprosessien muutokseen toimituksissa? Miten jaksaa tilauspohjainen liiketoimintamalli?

#44 Striimaus, TV, uutiset – näin median vuotta 2023 ennakoidaan

Kaksi vuotta sitten teimme astetta henkilökohtaisemman Olutta ja analytiikkaa -podcastin jakson otsikolla ”Näin laihdutimme analytiikan avulla 37 kg”. Analytiikka-termillä viitattiin mm. Oura-sormuksiin, älykelloihin ja Yazio-sovellukseen, johon kirjataan päivän aikana syödyt ruuat, jotta pysytään kartalla kaloritavoitteesta.

Mutta kuinkas kävikään? No eihän siinä kovin hyvin käynyt, mutta nyt on taas ryhtiliikkeen aika ja jaksossa kerromme, miksi kävi kuten kävi ja mitä roolia analytiikka ryhtiliikkeessä nyt näyttelee.

#45 Näin kävi, kun luovuimme analytiikasta ruuan ja liikunnan suhteen

Tilauspohjaisten liiketoimintamallien kehitys, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen, mainosmarkkinan tilanne, tekoälyn mahdollisuudet ja uhat, rekrytointivaikeudet, uutisten välttely ja sen ehkäiseminen, uudet uutistuotteet, uutistoimijoiden suhde teknojätteihin…uutismedian toimintaympäristössä tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon.

#46 Uutismedian viisi (+1) kohtalonkysymystä – ja miten tekoäly (ml. GPT-4) niihin liittyy

Jaakon ja Kallen vieraana on tekoälyn huippuasiantuntija Minna Mustakallio, joka työskentelee AI and Impact Leadinä liikkeenjohdon konsultointiyritys Un/knownissa. Jaksossa syvennytään vastuulliseen tekoälyyn erityisesti mediakontekstissa.

#58 Vieraana Minna Mustakallio – mitä on vastuullinen tekoäly ja mitä jokaisen pitää siitä ymmärtää?

Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisestä jaksosta tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi viisi (5) vuotta! Sen kunniaksi päätimme kysyä etukäteen kuuntelijoiltamme vinkkejä, millaisia kysymyksiä meidän toivottaisiin käsittelevän. Kysymykset olivatkin kerrassaan loistavia! Ne liittyivät mm. media-alan yhteiseen mittausvaluuttaan, somehaittojen mahdollisuuksiin perinteiselle medialle, analytiikan ja kyselytutkimusten suhteeseen sekä siihen, mitä jää käteen muille kuin winner takes it all -toimijoille, kun puhutaan vaikkapa paikallismediasta.

#59 5-vuotisjaksossa kuuntelijakysymyksiä! Mittausvaluutta, analytiikka vs. kyselyt, paikallisuus...

Mitä tarkoittaa hyperpersonointi? Tai väite, että yritysten tulee jo valmistautua aikana, jossa osa asiakaskohtaamisista on käytännössä kahden tekoälyn keskustelua, vaikka ihminen siellä välissä vielä keikkuukin.

#60 Asiakaskokemuksen kuusi tärkeintä trendiä 2024 – tätä ennakoidaan Nyt!

Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.

#61 Median murros ei koske vain nuoria – tältä näyttää seniorien media-arki

Käymme läpi median muutosta SWSX-tapahtumassa kuultujen sitaattien kautta. Kuten: Vähänkin kitkaa on paljon kitkaa / Rekrytoi intohimon perusteella, ei taitojen / Sen pitää pysähtyä, se on Waymo. / Ihmiset tekevät outoja asioita. / Lemmikit ovat uusia lapsia ja kasvit uusia lemmikkejä. / Yleisöt ovat kutsuja, ei ohjeita. / Ajat ovat kiireellisiä, hidastetaan vauhtia. / Zoomaa sisään, zoomaa ulos….

#62 SXSW-megatapahtuman TOP10-nostot – miten maailmalla nähdään mediamurros NYT

Ovatko medioiden strategioista viime vuosina kadonneet viittaukset media-alaan? Milloin mediayhtiöiden strategioista tuli tällaisia? Entä miksi “asiakas keskiössä”-ilmaus pitäisi kieltää? Tähän ja täydellisen strategian metsästykseen löydät vastaukset tästä jaksosta.

#63 Täydellinen strategia – mistä se koostuu ja miten se pannaan toimeen?

Algoritmien ja tekoälyn kehitys on nostanut soittolistat – tai soittolistaistumisen – kuumaksi kehityskohteeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Esimerkeistä käyvät vaikkapa Spotifyn tekoälykuratoimat daylistit, Disney+:n uusi soittolistaominaisuus, Google Discovery uutisfiidi tai Tiktokin tuunattavat fiidit. Uutismediassakin voi nähdä merkkejä soittolistaistumisesta, mutta hieman eri tavalla.

#66 Soittolistat valtaavat mediat – tätä se tarkoittaa käytännössä

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

#67 Kuka tekee mediassa tekoälyllä rahaa?

Jos jokin otsikko on kenen tahansa mielestä klikkiotsikko, onko se silloin oikeasti klikkiotsikko, eli otsikolle ei ole katetta? Vai voiko olla, että klikkiotsikko-termistä on tullut kiertoilmaus jollekin muulle tyytymättömyydelle – ja otsikointi ei olekaan niin huonoa kuin puhutaan, vaan siitä on tullut sijaiskärsijä? Kuva: Samuli Harjunpää/ Tehtaankatu Oy.

#68 Klikkiotsikoita – vai onko sittenkään?

Journalistinen tuote näytti ennen kaikille samalta. Se oli loogista, koska yleisötkin olivat suuria – ja valmiina olohuoneissa katsomassa tv:tä tai keittiöissä lukemassa paperilehteä. Nyt yleisöt ovat pirstaloituneet lukemattomiin eri paikkoihin ja kilpailu ajankäytöstä on kovaa, joten vanha massajakelun logiikka ei enää toimi. Kun henkilökohtaisuus on digimedian oletusarvo, kysymys kuuluu, mikä on nimenomaan journalistisen tekemisen suhde personointiin. Ja mitä tarkoittaa vastuullinen personointi? Käymme läpi myös personointiesimerkkejä ulkomailta: Schibsted ja Particle.

#69 Tappaako vai pelastaako personointi journalismin?

Jaksossa esittelemme ainutlaatuisen kartoituksen tekoälyn kuudesta käyttötavasta mediassa. Näitä käyttötapoja havainnollistamme 15 inspiroivalla esimerkillä rakkaasta naapuristamme. Jaksosta selviää myös, mitä Jaakko ja Kalle ovat omassa arjessaan viimeksi omassa tehneet tekoälytyökalulla – ja millä työkalulla.

#70 Tekoäly mullistaa toimitustyön – 15 toimivaa esimerkkiä Ruotsista

Käymme läpi media-alaa koskevia tai sivuavia trendiraportteja vuodelle 2025.

#71 Median kuumimmat trendit 2025 – huomioi edes nämä

Organisaatiorajat katoavat, päätöksenteon roolit määritellään uudelleen, ajan merkitys muuttuu, kun jatkuva nyt-hetki on koko ajan päällä, oppiminen ja osaaminen uudelleenmäärittyvät. Näinkö siinä käy? Käymme läpi konkreettisia vaikutuksia siihen, miten johtaminen muuttuu tekoälyn aikakaudella. Mitä se tarkoittaa mediassa?

#72 Helvetinkone tulee – neljä tapaa, joilla tekoäly muuttaa johtamista

Mikä mediassa on oikeastaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? "Verkko edellä", tabletit, mobiilin desktop-ohitus, suoratoistopalvelujen yleistyminen, disinformaation nousu, sääntely, pelit, tekoäly...käymme läpi median toimintaympäristön muutoksia Ylen julkisten eduskuntakertomusten toimintaympäristökuvausten kautta alkaen vuodesta 2014.

#73 Onko median murros myytti? Purimme median kehityksen vuosi vuodelta 2014 alkaen

Ehdimmepäs kiireiltämme taas pistää jaksoa purkkiin! Sitten viime jutustelun on tapahtunut vaikka mitä: Hesari ilmoitti luopuvansa klikkiotsikoista, ja Googlen tekoälyominaisuuksien ravisuttavasta vaikutuksesta uutismediaan on riittänyt keskustelua. Laitamme pakettiin nämä ja monet muut aiheet.

#74 Klikkiotsikoista AI-yhteenvetoihin – pureskelemme kevään ja kesän kuumimmat mediakäänteet

Reuters-instituutin Digital News Report – maailman suurin uutistutkimus – julkaistiin maailmaan, jossa vellovat poliittinen ja taloudellinen epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja jatkuvat konfliktit. Miten esimerkiksi nämä seikat vaikuttavat tuloksiin? Tai mitä kuuluu Suomessa uutisten välttelylle? Entä tekoälylle uutisten kontekstissa?

#75 Digital News Report 2025: kiinnostavimmat tärpit ja isoimmat yllätykset

Se hiipii jo olohuoneeseesi, ei vain kännykkääsi. Ja syö katseluaikaa perinteisiltä tv-jäteiltä. Yhdysvalloissa Youtube-katselu ohitti tänä vuonna jo antenni- ja kaapeli-tv:n katselun.

#76 Youtube – striimauksen, lyhytvideoiden ja älytelkkareiden hiljainen jättiläinen

#77 Miljoonat mittareissa, mutta vaikutus nolla? Katselut ja klikit näyttävät kauniilta, mutta kuka niitä oikeasti ymmärtää?

Tässä jaksossa puhumme tekoälymuutoksen johtamisesta mediassa – miksi se on niin pirullisen vaikeaa ja miten ratkaisuja kannattaisi lähestyä. Käsittelemme asiaa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.

#78  Hei johtaja, hurmaannuitko AI-demosta tai MVP:stä? Se voi olla pahin virheesi

Olutta ja analytiikkaa -podcastin pikkujoulujakso on täällä!

#79 Laiskaa dataa ja sisältötsunamissa surffailua – purimme mediatrendit vuodelle 2026

Engagement. Sitouttaminen. Ennen se oli kahvihuoneissa puhumista, digitalisaation aikakaudella jotain muuta. Sitouttamisesta on helppo puhua, mutta sen mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Ratkaisu riippuu ainakin alasta ja tavoitteista eli mitä lopulta halutaan saada aikaan. Käymme tässä jaksossa läpi eräitä tapoja mitata sitouttamista verkossa. Sivuamme myös sitä, miten sosiaalinen media omi sitouttamis-termin itselleen, vaikka kyse on paljon laajemmasta käsitteestä.

#2: Engagement eli sitouttamisen käsite – mistä se tuli ja minne se on menossa

"- - - ja sehän on todella kaukana siitä, mitä media tällä hetkellä mieltää itse olevansa ja on tai että mitä se voisi ajatella olevansa joskus myöhemmin", sanoo Olutta ja analytiikkaa -podcastin historian ensimmäinen vieras Antti Hirvonen. Mihin hän viittaa, se selviää jaksostamme, jossa puhumme muun muassa tavoittavuudesta, vaikuttavuudesta, tapakäytöstä sekä siitä, voiko nuorisomedia ”vanheta” yleisön mukana, vai onko sen uudistuttava jatkuvasti.

Hirvonen on Yle Kioskin perustaja.

Nuorista on aina puhuttu media-alalla, koska nuoret omaksuvat uudet mediankäyttötavat ensimmäisten joukossa. Koska tavat muuttuvat, myös menestyksen mittaaminen muuttuu.

”Yleisöjen segmentointi on meille median tekijöille apuväline laittaa suurta massaa lokeroihin, mutta eihän se oikeasti ole absoluuttinen totuus. Ei voi ajatella, että kun tehdään nuorille, että se koko nuori ikäluokka haluaisi kuluttaa juuri tätä kyseistä sisältöä. Siellä on aivan samat ihmisen kirjot kuin muissakin ikäryhmissä. Mutta on ehkä tiettyjä asioita, jotka enemmän leimaavat nuorta kohderyhmää kuin vaikkapa meitä nelikymppisiä. Ja silloin tullaan mediankäyttötapaan, asenteisiin tai elämänvaiheeseen, arvoihinkin”, sanoo Hirvonen.

#9 Vieraana Antti Hirvonen – mikä on nuorisomedian menestyksen mitta?

Sädekehävaikutus, lauman vaikutus tai status quo -vinouma ovat ihmisille ominaisia ajatusvinoumia, jotka näkyvät tai joita tietoisesti hyödynnetään myös onnistumisen mittaamisen piirissä. Käymme näitä vinoumia läpi konkreettisin esimerkein luovalta alalta.

#25 Näin ajatusvinoumasi ohjaavat sinua, ja tämän tietävät myös mainosten purposekikkailijat

Podcastissa Kalle Pirhonen ja Jaakko Lempinen keskustelevat onnistumisen mittaamisesta median ja markkinoinnin alalla. Keskustelun ohessa maistellaan olutta amatöörimäisesti. Tartumme keskustelussa ajankohtaisiin onnistumisen mittaamisen teemoihin sekä mittaamisen myytteihin – eikö kaikkea pidäkään mitata?

Tekijöillä on yhteensä yli 30 vuoden kokemus sisältöjen ja palveluiden tekemisestä ja myynnistä sekä onnistumisen mittaamisesta Suomen suurimmissa mediataloissa.

Music by: Eero Lempinen

Olutta ja Analytiikkaa

Pinned to spotlight

Popular tracks