Omaa luokkaa kääntää kelkkansa kehtaamiskeskustelussa ja kannustaa ihmisiä häpeämään enemmän – ainakin tietyissä tilanteissa. Puhumme myös feminismin olkiukkoistamisesta ja vähän muustakin liittyen siihen, mikä feminismiin liittyvässä keskustelussa on pielessä. Mia tarjoilee välikevennyksenä kattavan pistaasikritiikin. Kuulijatoiveena Mia ja Taija kertovat opintopoluistaan ja sukkiskorneissa kuullaan Snag-raportti.

Mainitut:
Minding the Gap (dokumentti, ohj. Bing Liu)
Silvia Hosseini: Tie, totuus ja kuolema
Tero Kartastenpää: Jo vuosikymmeniä on puhuttu elokuvien epätasa-arvoisesta ”mieskatseesta” – Sen muuttaminen naiskatseeksi ei ole ratkaisu. HS 20.3.2021.

53. Hävetkää enemmän

Aktivismi ei ole enää entisensä. Eksklusiivisen radikalismin sijasta lähes kuka tahansa sosiaaliseen mediaan mielipiteitä postaava voi tätä nykyä kutsua itseään aktivistiksi. Mistä aktivismin muutoksessa on kysymys? Miten se liittyy yksilökeskeisyyteen? Entä miten tämä liittyy influenssereihin? Aktivismin lisäksi keskustelemme myös podcast-estetiikasta, kaupunkisuunnittelusta, Kirkasta ja selfiekulttuurista. Omaa luokkaa kannustaa jokaista siihen oikeutettua kuulijaansa allekirjoittamaan Oikeus olla -kansalaisaloitteen oikeudenmukaisen translain puolesta. 

Mainitut: 
Kirka: Kirka (1969)
Kenen kaupunki? -pamfletti (2021). Toim. Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi
Adile Sevimli: Some määrittää yhä enemmän julkista keskustelua, ja siksi sen valtarakenteita pitäisi ymmärtää. Long Playn perjantaikirje 2.4.2021.
Paris Martineu: The Wired Guide to Influencers. Wired 12.6.2019.
Laura Friman: Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta. Yle Kulttuuricocktail 24.3.2021.
Oskari Onninen: Instagram stories on paikka, jonne kulttuurikeskustelu menee vuosien Facebook-saattohoidon jälkeen kuolemaan. Ylioppilaslehti 2.4.2021.

54. Aktivismin uusi nousu

Aivot ovat monien mielestä ihmisen seksikkäin elin. Nykykapitalismissa niiltä kuitenkin vaaditaan usein enemmän kuin on kohtuullista. Puntaroimme aivojen mahdollisuuksia ranskalaisfilosofi Catherine Malaboun innoittamana. Malabou käsittelee teoksessaan Mitä on tehtävä aivoillemme? (suom. Eetu Viren) aivojen plastisuutta eli rajallista muovautumista. Miten aivot on mahdollista ottaa omaehtoisesti haltuun? Entä mikä tekee aivoista kuumat?

Aivojen lisäksi käsittelemme somen tägäyskulttuuria, suosittelemme maauimaloita ja siirrymme sukkahousukornerista kesäiseen aurinkovoidekorneriin.

Mainitut:
Catherine Malabou: Mitä on tehtävä aivoillemme? Suom. Eetu Viren. Tutkijaliitto, 2021.
Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Suom. Viljami Hukka & Aura Nurminen. Gaudeamus, 2020.

55. Kuumat aivot

Pitkä kuuma kesä on jäänyt taa, edessä on jälleen yksi ilmastonmuutoksen varjostama koronasyksy. Pohdimme jaksossa uusrikkaiden ihmisten representaatioita Successionin ja The White Lotuksen kaltaisissa mestariteoksissa, mutta alennumme myös Tuomas Enbusken tasolle. 

Fiilistelemme Armi Aavikko -kuunnelmaa (Yle Areena) sekä Emma Ainalan näyttelyä (Helsinki Contemporary), sekä suosittelemme Liv Strömquistin vastikään suomennettua sarjakuva-albumia Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan (Sammakko, suom. Helena Kulmala).

56. Hyvästi, hot girl summer

Onko kapitalismissa mahdollista elää mielekästä elämää? Onko jatkuvan itsetarkkailun kehästä ulospääsyä? Meren mutaan hautautunut Omaa luokkaa -podcast nousee kuolleista valittaakseen kiireistä ja miettiäkseen, miten oravanpyörä rikotaan ja miten rakennetaan yhteisöä, joka on samaan aikaan hellä ja olemista raamittava. Jakson jälkeen podcast jää tammikuuhun asti kestävälle tauolle.

Jakson nimessä esiintyvä luukasa-ilmaus on saanut innoituksensa Susanna Kupariselta.

Jaksossa mainitut teokset:
Anne Carson: Lyhyet luennot. Suom. Aki Salmela. Poesia, 2021
Juhani Haukka & Lauri Antti Mattila (toim.) Etsitkö töitä? Poesia, 2021.
Leonora Carrington: Kuulotorvi. Nuori Voima, 5/2021.

57. Elävien luukasojen selviytymisopas

Tuntuuko sinustakin joskus siltä kuin asiat kelluisivat vailla selkeää kiinnekohtaa? Vaivaako sosiaalisen median kontekstittomuus? Entä ihmetteletkö, miksi pandemian keskellä radikaalit työelämän muutosta koskevat ehdotukset rajoittuvat etätyöskentelyn lisäämisen tuomiin mahdollisuuksiin? Et ole yksin!

Omaa luokkaa palaa studioon kontekstin kaipuuseen ja työajan lyhentämiseen liittyvien ajatusten parissa. Jakson myötä siirrytään säännölliseen julkaisutahtiin. Jatkossa jaksoja julkaistaan kahden viikon välein, joka toinen Radio Helsingin kautta ja joka toinen Patreon-tukijoillemme.

Kannustamme kuulijoitamme allekirjoittamaan Lupa elää -kansalaisaloitteen! 

Jaksossa mainittua: 

Aurora Airaskorpi: Vapauden tavoittelijat. S&S, 2022.
Cynthia Crutz: The Melancholia of Class. Repeater, 2021.
Maggie Nelson: On Freedom. Graywolf Press, 2021.
Cal Newport: It’s time to embrace slow productivity. New Yorker 3.1.2022 https://www.newyorker.com/culture/office-space/its-time-to-embrace-slow-productivity

58. Vähemmän töitä, enemmän elämää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut poliittista kenttää ja saanut jopa perussuomalaiset tarkistamaan ajatteluaan fossiilisten polttoaineiden osalta. Samaan aikaan Euroopan sanotaan olevan yhtenäisempi kuin koskaan. Mutta kenen kustannuksella yhtenäinen eurooppalainen subjekti luodaan? Eikö vihreää siirtymää todella voida saavuttaa ilman sotaa? Keskitymme jaksossa siihen, mitä muita konflikteja sota potentiaalisesti voi suoran sotilaallisen hyökkäyksen ohella synnyttää. Sivuamme myös eläinten tehotuotantoa, poliittisen toiminnan ristiriitoja – sekä tietenkin Natoa.  

Jakso äänitetty torstaina 10.3.2022.

Mainittua: 

Eläinoikeusjuttu (ohjaus Saila Kivelä & Vesa Kuosmanen)
The Kyiv Independent
Lääkärit ilman rajoja
Lupa elää -kansalaisaloite

61. Yhtenäinen Eurooppa?

Millaisia ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan realistinen ja liberaali koulukunta? Mitä ajatella sukupuolesta ja maanpuolustuksesta? Entä ovatko taide- ja taidekritiikki pelkkää eliitin hupia? Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pohditaan näiden kysymysten lisäksi lyhyesti vallan kontekstisidoksisuutta ja yksilökeskeisen etuoikeuspuheen rajoitteita.

Jakso on Omaa luokkaa -podcastin viimeinen Soundcloud-feediin päivittyvä jakso. Liitythän siis viimeistään tässä vaiheessa podcastin Patreon-tukijaksi tai tilaat maksuttomat jaksot Radio Helsingin syötteen kautta. 

Jakso äänitetty torstaina 24.3.2022.

Lähteitä ja inspiraatiota:

Leonidas Aretakis: Behövs marxismen för att förstå Putins krig? Flamman 17.3.2022
Pierre Bourdieu: The Field of Cultural Production
Hiski Haukkala: Suuren pelin paluu

62. Taiteen, kansansivistyksen ja marxilaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta

Ensimmäisen Omaa luokkaa -podcastin aiheena on menestys ja täydellisyys. Miksi täydellisyys on niin haluttavaa? Miksi feminismiltä ja feministeiltä odotetaan täydellisyyttä? Mitä on menestysfeminismi ja mikä tekee siitä ongelmallista? Mitä SKAM ja Roxanne Gay voivat opettaa meille täydellisyydestä ja epätäydellisyydestä?

1. Tavoitteena täydellisyys

Ulkonäköön ja painoon liittyvät ihanteet aiheuttavat useimmille meistä paineita ja pahaa oloa joka päivä. Ihanteiden aiheuttamista paineista on vaikeaa päästä eroon, vaikka niiden tietäisikin olevan keinotekoisia ja kaikin puolin haitallisia. Miksi? Tässä jaksossa kaksi ulkonäöltään norminmukaista, valkoista cisnaista keskustelee ulkonäköön liittyvistä paineista viikon aikana pitämänsä ulkonäköpäiväkirjan pohjalta.

Sisältövaroitus: Jakson tavoitteena on vähentää ulkonäköön liittyviä paineita, ei lisätä niitä. Jos arvelet, että omaan kehoon kohdistuvien kriittisten katseiden kuvaileminen on sinulle pikemminkin haitallista kuin vapauttavaa, emme välttämättä suosittele tämän jakson kuuntelemista. Jos tarvitset apua syömishäiriöön, muttet tiedä keneen olla yhteydessä, suosittelemme soittamaan Syömishäiriöliitto Sylin tukipuhelimeen, joka päivystää maanantaisin klo 9–15 numerossa 02 251 9207.

2. Riots not diets!

Väsynein feminismivitsi ikinä liittyy miesten vihaamiseen: olet feministi, vihaatko siis miehiä? No, me ei vihata miehiä, mutta ollaan kylläkin vähän väsyneitä. Miehet ottaa tilaa, hallitsee kulttuuria ja käyttää todella paljon valtaa yhteiskunnassa. Eikä niitä koskaan saisi kritisoida tästä ilman hillitöntä uhriutumista. Eipä siis ihme jos vähän kyllästyttää. Tässä jaksossa puhutaan siis miesväsymyksestä ja keinoista sen helpottamiseksi. Pika-avuksi suosittelemme seuraavaa: ota paras ei-mieskaveri messin, mee leffaan kattoon Wonder Woman ja lue sen jälkeen vähän Elena Ferrantea. Kyllä se siitä.

3. Miehet väsyttää

Tämä on italialaisen kirjailija Elena Ferranten Napoli-kirjasarjaan keskittyvä erikoisjakso. Napoli-sarja on Mian sanoin ”eeppinen luokkakuvaus”, joka kerrotaan kahden köyhässä napolilaislähiöissä varttuneen naisen ystävyyden kautta. Se on kertomus paitsi ystävyydestä, myös sukupuolesta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, epävarmuudesta, kuulumisesta, kuulumattomuudesta ja paljon muusta. Miksi Ferrante koskettaa niin paljon? Siitä puhumme tässä jaksossa. Pyrimme välttämään suuria juonipaljastuksia, joten uskallat kuunnella jakson vaikket olisikaan vielä ehtinyt lukea kirjasarjaa.

4. Elena Ferrante, kaikkien epävarmojen sielujen tulkki

Romanttisia suhteita, ystävyyssuhteita, perhesuhteita ja työsuhteita yhdistää (ainakin) yksi asia – niistä kaikista voi erota. Joskus erot ovat vapaaehtoisia, joskus pakotettuja, eivätkä kaikki erot ole myöskään kulttuurisesti yhtä hyväksyttyjä. Tässä jaksossa puhumme omista erokokemuksistamme ja niihin laajemminkin eroihin liittyvistä ajatuksistamme.

Erojen lisäksi puhumme myös tv-sarjoista Alias Grace, 13 Reasons Why ja The Crown, Samu-lehdestä sekä Lucia Berlinin novelleista.

11. Erot

Oletko koskaan ollut tilanteessa, missä mielipiteesi on sivuutettu totaalisesti ja argumenttisi tehty naurunalaiseksi? Oletko tullut häpäistyksi tai syyllistetyksi näkemykseksi vuoksi jonkin sellaisen ihmisen toimesta, jolla on sinua enemmän valtaa käytössään? Jos tämä kuulostaa tutulta, olet saattanut olla herruustekniikoiden käytön kohteena. Herruustekniikka ovat norjalaisen psykologi ja filosofi Ingjald Nissenin kehittämä ja sosiaalipsykolgogi Berit Åsin tunnetuksi tekemä kattokäsite erilaisille sosiaalisen vallankäytön tekniikoille. Erilaisten tekniikoiden pyrkimys on sama: pienentää äänessä olevan tilaa ja mielipiteiden painoarvoa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten herruustekniikoita käytetään ja miten toimia tilanteessa, missä huomaa olevansa niiden käytön kohteena.

Herruustekniikoiden ohella puhumme myös Meret Oppenheimista, isänmurhista ja Taijan vaikeudesta käsittää sitä, että jotkut viettävät lapsuutensa perunapellon sijaan taidenäyttelyiden avajaisissa. Jakson vieraana häikäisevä bosslady Li Andersson.

14. Jäähyväiset herruustekniikoille

Mitä tekemistä luokalla on feminismin kanssa? Miten tosi-tv liittyy yhteiskuntaluokkaan? Mikä menestysfeminismissä hiertää? Entä onko feminismi lähtökohtaisesti vasemmistolaista ja vasemmistolaisuus feminismistä?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme 12.6.2018 Turun Panimoravintola Koulussa äänitetyssä livepodcastissa, joka on nyt kuultavissa myös Radio Helsingin kautta. Mian ja Taijan vieraana livelähetyksessä myös opettaja, tutkija ja Bluestocking-blogistaan palkittu feministibloggaaja Minja Koskela.

Tilaisuuden järjestivät: Annan piiri, Varsinais-Suomen vasemmistonaiset, Etelä-Turun Vasemmisto sekä Tulenkantajanaiset.

Aiheeseen liittyvää lisälukemista:

Jessa Crispin (2017) Why I Am Not a Feminist: A Feminist Manifesto. Melville House Publishing.
Geoffrey Evans & James Tilley (2017) The New Politics of Class. The Political Exclusion of the British Working Class. Oxford University Press.
Anna Kontula (2016) Luokkalaki. Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Into Kustannus.
Annette Lareau (2003) Unequal Childhoods. Class, Race, and Family Life. University of California Press.
Beverley Skeggs (2014) Elävä luokka. Vastapaino.
Saara Turunen (2018) Sivuhenkilö. Tammi.

Live: Omaa luokkaa goes Turku

Vanhan Raamatun viisauden mukaan ”It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and angry woman”. Vai onko sittenkään?

Viha on tunne, jonka ilmaisua pidetään usein epäsopivana, erityisesti naisille. Pienestä pitäen naisia tai naiseksi kasvatettuja opetetaan patomaan vihaisuuttaan ja pitämään se sisällään. Yksi syy tähän voi olla se, että vihaisuuteen liittyy suurta muutosvoimaa: sen avulla pystytään tekemään eriarvoisuutta näkyväksi sekä myös murtamaan sitä.

Tässä jaksossa paneudumme vihaisuuteen tarkastellen sitä ensisijaisesti, joskaan ei ainoastaan, positiivisena tunteena. Mitä vihaisuudella voi saada aikaan? Entä miten se eroaa vihasta, joka vapauttamisen sijaan pyrkii pikemminkin luomaan uusia rajoitteita?

Suositukset:

Alice Walker: Häivähdys purppuraa (The Color Purple)
Audre Lorde: Sister Outsider. Essays and Speeches.
Draama-Helmin koko tuotanto
Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina
Valerie Solanas: SCUM-manifesti

24. Vapauttava viha

Vuoden päättävässä ekstramateriaalissa Mia ja Taija summaavat parhaita kirjoja, leffoja, tapahtumia ja asioita.

Ekstra: Vuoden parhaat

Koti ajatellaan usein pysyväksi, turvalliseksi ja yksityiseksi tilaksi, mutta usein se voi olla myös liikkuva, turvaton ja yllättävän julkinen.

Tässä jaksossa puhumme kodista tilana. Käsittelemme myös lähisuhdeväkivaltaa ja sitä, miten kotia esitetään julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Taija kertoo alemmuuskompleksistaan Susan Sontagiin nähden ja Mia vastaa kyseenalaistamalla tapamme jatkuvasti vertailla itseämme toisiin.

Fiilisteltävät asiat:
Fenkoli ja fenkolia sisältävät ruuat
Maggie Nelson – Bluets

30. Kotona

Sanoin-festivaalilla kisattiin 7. helmikuuta podcastien mestaruudesta livepodcastien muodossa.

Pod-off -tapahtumassa äänitetyssä livessä Mia ja Taija puivat rakkautta ja empatiaa – kriittisestä näkökulmasta, tietenkin.

Miten ”työn rakastamiseen” liittyvän puheen kautta on riistetty ja poljettu erityisesti naisten tekemää työtä? Miksei rakkautta ja muita tunteita muka saisi sekoittaa rahaan? Miksi miehiä aina palkitaan siitä, että he vain ”lojuvat ja kelpaavat”?

Jaksossa mainitut teokset:
Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne (Sammakko)
Precarias a la Deriva: Hoivaajien kapina: Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen (Like)
Silvia Federici: Wages against Housework

Mukana Pod-off -kisassa olivat Sivumennen, Kasper & Mikko – Suomen suosituin podcast, Politbyroo sekä Omaa luokkaa. Voitto meni hyvin tiukalla huutoäänestyksellä Kasperille ja Mikolle.

Live @ Sanoin 2019: Pod-off

Virginia Woolfin kuuluisan luonnehdinnan mukaan nainen tarvitsee omaa tilaa ja omaa rahaa voidakseen kirjoittaa. Woolfin teesi on peräisin 1920-luvulta, mutta yhä edelleen taiteen tekemistä rajoittavat materiaaliset resurssit tai niiden puute. Tässä jaksossa paneudumme erityisesti sukupuolen ja yhteiskuntaluokan vaikutukseen taiteessa sekä esitämme feministisen kritiikin Saara Turusen Medusan huoneesta. Jaksossa mukana vieraina Jaana Kivi ja Emilia Kukkala Nurja Hardcore Literature -kollektiivista.

Fiilistelyt:

Nurja Hardcore Literature
Elokuvat: Aurora (ohj. Miia Tervo)
Elokuvat: Olliver Hawk (The Hypnotist) (ohj. Arthur Franck)
Kirjat: Èdouard Louis: The End of Eddy
Kirjat: Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja II: Tanssia ruusuilla

32. Taide & tila

Yksityisyys ja julkisuus esitetään usein toistensa yksinkertaisina vastakohtina, vaikka todellisuudessa ne helposti sekoittuvat keskenään. Erityisesti sosiaalisen median aikakaudella aikaisemmin yksityisinä pitämämme asiat muuttuvat usein erittäin julkisiksi, ja neuvottelua oman elämän esittämisestä käydään jatkuvasti.

Tila-teemaisen tuotantokauden päättävässä jatkossa paneudumme julkisen ja yksityisen tilan rajanvetoihin liittyviin kysymyksiin. Lisäksi teemme poliittista tilanneanalyysiä Suomen tuoreesta hallituksesta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä. Jakson lopussa saamme vieraaksemme runoilija Raisa Marjamäen, joka lukee neljä runoa tulevasta kolmannesta runokokoelmastaan Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia).

Fiilistelyt & suositukset:

Mia:
Alkoholiton olut
Chernobyl-sarja (HBO)
Kaarettomat rintsikat

Taija:
Salaisuudet
Maria Matinmikko: Kolkka (Siltala, 2019)

Raisa:
Marguerite Yourcenarin koko tuotanto
Kolmiot
Thomas Tallis, Spem in Alium, kuoroteos 40 äänelle vuodelta 1570

34. Rajanvetoja

Feminismi on noussut yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan, ja entistä useampi määrittelee oman poliittisen positionsa juuri feminismin kautta. Samaan aikaan keskustelu erilaisista feminismeistä on hämmästyttävän vähäistä. Kuitenkin myös 2010-luvun feminismi koostuu lukuisista juonteista eikä ole niin yhtenäinen kuin usein annetaan ymmärtää. Livepodcast-keskustelussa pureudumme aiheeseen mm. seuraavien kysymysten kautta: Mitä pitäisi ajatella siitä, että yhtäkkiä kaikki kutsuvat itseään feministeiksi? Kuka silloin määrittelee feminismin? Onko feminismin sisäinen kritiikki mahdollista?

Jaksossa mainitut teokset:

bell hooks (1995): Feminism: A Movement to End Sexist Oppression

Andi Zeisler (2016): We were feminists once

Liv Strömqvist (2017): Nousu ja tuho

Sarah Banet-Weiser, Rosalind Gil, Catherine Rottenberg (2019): Postfeminism, popular feminism and neoliberal feminism?

Cinzia Aruzza, Tithi Bhattacharya, Nancy Fraser (2019): Feminism for the 99% A Manifesto

Live: Jyväskylän kesä

Mikä Handmaid’s Talessa ärsyttää? Oliko Jeffrey Epsteinin kuolema oikeasti itsemurha, ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Omaa luokkaa -podcastin viides tuotantokausi käynnistyy kuumissa merkeissä: tarjoilemme sarjan hot takeja ajankohtaisiin aiheisiin aina Amazonin paloista Facebookin viherkasviryhmiin.

Fiilistelemme:

Aktivismi

Amazon Frontlines

Amazon Watch

Greenpeace

Kirjat

Adrian Perrera: Mamma (Förlaget 2019)
Rosanna Fellman: Strömsöborna (Förlaget 2019)

Esoteerinen elämä

Eerikinkadun kivikauppa Seraphine

35. Maagisia kiviä ja salaliittoteorioita

Identiteettipolitiikan kritiikki on ollut feministisissä keskusteluissa tapetilla jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi monia vähemmistöihin kuuluvia aktivisteja on moitittu niin sanottuihin sorron olympialaisiin osallistumisesta, joissa kamppaillaan eniten sorretun aseman saamisesta. Mutta olisiko sittenkin osuvampaa kohdentaa kritiikki sorrettujen vähemmistöjen sijasta woke-kulttuuriin, jossa pääosin etuoikeutetut aktivistit kilvoittelevat siitä, kuka on kaikista eniten hereillä ja nopein reagoimaan uusiin pöyristyttäviin skandaaleihin internetissä? Woke-kulttuurin ohella jaksossa keskustellaan myös vanhenemisesta, ihonhoidosta, reikihoidoista – ja fasismin noususta.

Jaksossa mainitut tekstit ja fiilistelyt

Artikkelit:
Amanda Hess: Earning the ’Woke’ Bagde. The New York Times Magazine, 19.4.2016.
Maya Binyam: Watching the Woke Olympics. The Awl, 5.4.2016.
Mikko Mäki: Kun tekijästä tulee itse taideteos. Taide, 3/2019.
Camille Auer: Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole ”identiteettipolitiikkaa”. Edit – Taidemedia, 26.11.2019.

Sarjat:
Watchmen (HBO)
The Crown (Netflix)

Kirjat: 
Kukkonen, Pajunen, Sarpila & Åberg (toim.) Ulkonäköyhteiskunta. Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Into.
Liv Strömquist: Den rödaste rosen slår ut. Galago.

38. Being woke about woke is the new woke

Tässä jaksossa ei turhia lörpötellä vaan sukelletaan suoraan syvään päätyyn: fasismiin ja kommunismiin. Mistä oikeastaan puhumme kun puhumme kommunismista? Entä miksi fasismista ja kommunismista ei osata keskustella omina aiheinaan sen sijaan, että ne esitetään toistuvasti yhteiskunnallisessa keskusteluissa keskusteluiden ääripäinä? Eivätkä isot aiheet tähän lopu: peräänkuulutamme Suomeen myös Suurta Väkivaltakeskustelua.

Jakson juomasuositukset: kombucha tai terveysvesi yhdistettynä viskillä höystettyyn herkkukahviin

Muut fiilistelyt ja mainitut tekstit: 

Bauhaus – Uusi aika (tv-sarja, Areena)
Felix Guattari & Toni Negri: Kutsumme kommunismiksi. Kumu-verkkolehti 30.4.2917. http://kumu.info/kutsumme-kommunismiksi/
Anna Kontula: Mitä on kommunismi? Blogi, 8.9.2019. http://annakontula.fi/2019/10/08/mita-on-kommunismi/
Baskerit

42. Mutta entäs kommunismi?

Rasismi lävistää yhteiskunnan jokaisen solun, ja siitä eroon pääseminen edellyttää valkoisilta ihmisiltä konkreettisia toimia. Työ ei aina ole helppoa, ja se näkyy myös tässä jaksossa: haparoimme puheemme kanssa emmekä aina tiedä, mitä ja miten sanoa. Yrittämästä ei silti voi lakata. Henkilökohtaisesta järkyttymisestä ja rasismin psykologisoimisesta on siirryttävä kohti rakenteellisen rasismin ymmärtämistä ja kohdistettava kriittinen katse myös itseen. Jakson vieraina Jasmine Kelekay, Leif Hagert, Jenny Kasongo ja Fatima Verwijnen.

Suosittelemme: 
Alex S. Vitale: The End of Policing. Verso, 2017.
Normal People, Yle Areena

46. Haparoivin askelin kohti antirasistista maailmaa

Oli kyse sitten koronatoimenpiteistä tai feministisessä palkkoja ja työelämää koskevasta keskustelusta, rakenteelliset ratkaisut tuntuvat hukkuvan yksilökeskeiseen politiikkaan. Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pureudutaan ajankohtaisten korona-aiheiden lisäksi menestysfeminismin ongelmiin, jossa ratkaisuksi tarjotaan jälleen kerran yksilöllistä voimaantumista poliittisten ratkaisujen sijaan. Lokakuun synkkien tunnelmien keskellä löydämme iloa sellotunneista ja selkäuinnista, hyvistä sukkahousuista sekä Kate Zambrenon kirjallisesta tuotannosta.

48. Tilityspäivä

Kriittinen keskustelu on yhteiskunnan suola, jota ilman ajatukset eivät kehity eikä edistystä tapahdu. Mutta mikä on reilu ja hyvä tapa kritiikin suuntaamiseen? Milloin kritiikki on paikallaan ja miten se kannattaa esittää? Entä saako “samalla puolella” olevia kritisoida? Suuren kritiikkikeskustelun lisäksi annamme kattavan ja äärimmäisen asiallisen lausunnon Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta, minkä lisäksi Mia kertoo kiinnostuksestaan Kuiviin Asioihin ja Taija paljastaa skorpionin vinkit kaamoksen selättämiseen. Sukkahousukorneri jatkuu ja tarjoilee uutta seurantatietoa testatuista tuotteista.

Jaksossa mainittua: 
Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin jakso “Vihreää lifestylepolitiikkaa ja perussuomalaisia meemisutkautuksia – kuka voittaa tarinakilpailun?” 
Kertomuksen vaarat -tutkimushanke
Jani Kaaron artikkeli “Haluatko lukea koko artikkelin?” Rapport.fi, 31.10.2020
Petit St Louis -parfyymipuoti
Katriina Huttunen: Mustaa valoa – Kirjoituksia hautausmaalta (S&S, 2020)
The Queen’s Gambit (Netflix)

49. Melkein kaikki kritiikistä

Uusliberalistinen hegemonia kaappaa haltuunsa kaiken minkä pystyy, myös vapautumisen. Mutta onko vapautumista mahdollista lähestyä tavalla, joka irtautuu individualistisesta ajattelusta, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä? Tässä jaksossa lähestymme vapautumisen mahdollisuutta emansipaation käsitteen kautta. Määrittelemme emansipaation oman vallan tunnistamiseksi ja haltuunotoksi, olipa kyse sitten yksilöllisestä tai kollektiivisesta tasosta. Rintaliivitkin heitetään roviolle kun käy ilmi, että pilalla on tällä kertaa podcastaajien aikaisemmin suosima alusvaateliike. Sukkahousuista emme kuitenkaan luovu, vaan sukkiskorneri jatkaa raportointiaan.

Mainitut:
Libero-lehti 3/2020, Emansipaatio
Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli 1 (Tammi)
Erica Jong: Lennä, uneksi (Otava)
Minna Salami: Aistien viisaus (S&S)
The Undoing (HBO Nordic)

50. Vapautetaan itsemme

Omaa luokkaa palaa eetteriin tiukkana ja huumorintajuttomana. Korona jyllää, kaneli on pilalla ja sijoittaminen kiinnostaa. Palaamme GameStop-keskusteluun, hekumoimme koronasynnin mahdollisuudella ja kerromme, miksi keskiluokan olisi parempi sijoittaa varansa rahastojen sijaan mieluummin vaikka meedioihin.

Fiilistelyt:

Aikuiset (Yle Areena)
Klassikkoelokuva eli Big Short (Netflix)

Luksussuositus:

Tryffeliöljy (Pirkka)

51. Sijoita tryffeliöljyyn

Britney vapaaksi ja avantoon! Tässä jaksossa juodaan taas skumppaa ja päädytään ränttäämään asioita, jotka oli parempi jättää leikkauspöydälle. Julkaisuun päätyneillä ääniaalloilla Mia kertoo ADHD-kokemuksistaan ja Taija liioittelee Snowpiercerin nerokkuutta. Kerromme myös, miksi ContraPointsin J.K. Rowling -jaksolle kannattaa uhrata aikaa ja miksi kannatamme kotihoidontukea.

Mainitut:
Framing Britney Spears (C More)
Pretend It’s a City (Netflix)
Snowpiercer (Netflix)
ContraPoints: J.K. Rowling (YouTube)
Taija Roiha: Minä sinä hän, they/them (blogiteksti, Nuori Voima)

Luksussuositukset:
Laakeat lasit ja mukit
Faunin iltapäivä (Yle Radio 1)

52. Kotihoidontuki kaikille

Omaa luokkaa on podcast feminismistä, yhteiskunnasta, kulttuurista – ja kaikesta siitä mikä meitä kiinnostaa. Äänessä Taija Roiha ja Mia Haglund. Podcast toteutetaan yhteistyössä Radio Helsingin kanssa.

Ensimmäinen tuotantokausi, jaksot 1–11
Intromusiikki: Ina Kauranen. 
Kuvat: Kalle Erkkilä. 
Leikkaus: Kaisa Eranti (jaksot 8–11)

Seuraa meitä Instassa @miahaglund ja @taijaroiha
Twitterissä @miahaglund ja @roihataija

Omaa luokkaa

Popular tracks