Yhteistyössä Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin kanssa tuotettu juttusarja kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta ääneenluettuina.  Artikkelit on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella vuosina 2022–23.

Salome Tuomaala-Özdemir: Kuurosokeat oppaina osallisuuden konkretiaan (22.12.2022). Lukija: Salome Tuomaala-Özdemir
https://politiikasta.fi/kuurosokeat-oppaina-osallisuuden-konkretiaan/

Terhi Ravaska: Osatyökykyisten työllistyminen tarvitsee vaikuttavia toimia ja tietoa (6.11.2023) Lukija: Hanne Vuorela
https://politiikasta.fi/osatyokykyisten-tyollistyminen-tarvitsee-vaikuttavia-toimia-ja-tietoa/

Marja Roslund: Poliittiset päätökset ohjaavat eri väestöryhmien altistumista mikrobeille (13.4.2023) Lukija: Hanne Vuorela
https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/

Laura Pajula, Viivi Korpela, Riitta Hänninen: Digitaalinen yhteiskunta ja ikääntyneet: Kohti yhdenvertaisuutta (15.11.2023) Lukija: Hanne Vuorela
https://politiikasta.fi/digitaalinen-yhteiskunta-ja-ikaantyneet-kohti-yhdenvertaisuutta/

Politiikasta & Rohee & Vastapaino: Kansalaisten osallisuus ja demokratia

Osallisuudesta on tullut suosittu käsite kansalaisten aktivoinnissa, ja sen julistetaan kuuluvan kaikille. Kuulonäkövammaisten osallisuuden ja osallistumisen tukemiseksi on tärkeää tehdä toimenpiteitä, kuten rakentaa soveltuvia ja esteettömiä tiloja sekä ympäristöjä.

Podcast on ääneen luettu versio Salome Tuomaala-Özdemirin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 22.12.2022.
https://politiikasta.fi/kuurosokeat-oppaina-osallisuuden-konkretiaan/

Artikkeli on osa Politiikasta-verkkolehden ja Katulehti Roheen yhteistä juttusarjaa. Kuurosokeiden osallisuudesta on julkaistu reportaasi Roheen numerossa 3/2022.

Kuurosokeat Oppaina Osallisuuden Konkretiaan

Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan monimuotoisia
mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa.

Podcast on ääneenluettu versio Marja Roslundin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 13.4.2023.
https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/

Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023.

Kirjoittaja Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa.

Artikkelin taustoittamisessa on auttanut vapaa toimittaja Sandra Järvenpää.

Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Poliittiset päätökset ohjaavat altistumista hyödyllisille tai haitallisille mikrobeille

Sekä kansantalous että työntekijä hyötyvät, jos osatyökykyisten työllistyminen helpottuu. Työllisyyttä voi parantaa työkykyä huonontamatta, mutta julkisen vallan apua tarvitaan lisää.

Podcast on ääneenluettu versio Terhi Ravaskan artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 6.11.2023.
https://politiikasta.fi/osatyokykyisten-tyollistyminen-tarvitsee-vaikuttavia-toimia-ja-tietoa/

Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen 6. numerossa 3/2023.

Kirjoittaja KTT Terhi Ravaska on nuorempi apulaisprofessori Tampereen yliopistossa.

Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Osatyökykyisten työllistyminen tarvitsee vaikuttavia toimia ja tietoa

Digitalisaatio muuttaa tapaamme toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa. Ikääntyneille digitaitojen riittämättömyys ja digitaalinen syrjäytyminen ovat kasvava ongelma.

Podcast on ääneenluettu versio Laura Pajulan, Viivi Korpelan ja Riitta Hännisen artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 15.11.2023.
https://politiikasta.fi/digitaalinen-yhteiskunta-ja-ikaantyneet-kohti-yhdenvertaisuutta/

Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen numerossa 7 (4/2023).

Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Digitaalinen yhteiskunta ja ikääntyneet: Kohti yhdenvertaisuutta

Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin  neljänteen ja viimeiseen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä.

Artikkelien kirjoittajien Susanna Ågrenin ja Miina Orellin alustuksissa kuullaan ammattiin opiskelevien nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja kuulumisesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin muutoksista poikkeusolojen aikaisessa etäopetuksessa. Alustusten lisäksi Anna-Maija Niemi avaa aihetta Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajan näkökulmasta.

Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 14.5.2024. 

Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-opiskelijoiden-hyvinvointi-ja-hyva-elama/

Jakso on julkaistu 31.5.2024
Podcastin tekninen toteutus: Jukka Huuhtanen

Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024. (#sivistys2024).

Tiedelehtien lukupiiri 4:  Opiskelijoiden hyvinvointi ja hyvä elämä

Feminismiä talouteen! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo keskustelevat feministisestä taloustiedosta.

Jakson lähtökohdat ovat feministisissä talousteorioissa, joissa talous ymmärretään sukupuolittuneena, rodullistuneena ja yhteiskuntaluokkaan sidoksissa olevana järjestelmänä.

Jaksossa pohditaan taloutta koskevan tiedon miehistä vinoumaa, jonka seurauksena talouden määritelmät ja analyysit usein sivuuttavat naisten tekemän palkattoman hoivatyön. Hoiva on kuitenkin kaiken muun taloudellisen toiminnan, yhteiskuntien ja viime kädessä elämän säilymisen ehto. Jaksossa viedään myös käsitteitä käytäntöön ja pohditaan, miten tiedon avulla voi muuttaa maailmaa.

Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/

Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. 

Tuottaja: Inna Perheentupa
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Jakson ilmestymispäivämäärä: 21.8.2024

Feminismiä talouteen! Osa 1: Feministinen taloustieto

Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua?

Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän?

Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. 

Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/

Tuottaja: Inna Perheentupa
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024

Feminismiä talouteen! Osa 2: Feminismi, talous ja demokratia

Feminismiä talouteen! -podcastin kolmannessa jaksossa Hanna Ylöstalo ja Heini Kinnunen keskustelevat feministisestä talouspolitiikasta.

Talouspolitiikka on poliittisen päätöksenteon ja keskustelun keskiössä, mutta miten talouspoliittiset päätökset liittyvät sukupuolittuneeseen ja intersektionaaliseen tasa-arvoon?

Jaksossa sekä arvioidaan vallitsevaa talouspolitiikkaa feministisesti että kerrotaan, mihin feminististä talouspolitiikkaa tarvitaan. Feministisiä näkökulmia talouspolitiikkaan voi tuoda sukupuolitietoisen budjetoinnin kautta sekä kuvittelemalla vaihtoehtoja nykyisille talouspolitiikan sisällöille ja tavoitteille. Feministinen talouspolitiikka tuo myös hoivatyön ja sen jakautumisen talouspolitiikan keskiöön.

Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. 
Tuottaja: Inna Perheentupa
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/
Jakson ilmestymispäivämäärä: 4.9.2024

Feminismiä talouteen! Osa 3: Feministinen talouspolitiikka

Feminismiä talouteen! -podcastin neljännessä jaksossa Hanna Ylöstalo ja Emma Lamberg keskustelevat feminismin ja markkinatalouden jännitteisistä suhteista.

Feminismi ja markkinatalous eivät ole vain toistensa vastavoimia. Viime vuosina feminismistä on tullut trendikäs identiteetti, jolla myydään esimerkiksi T-paitoja, kangaskasseja ja voimaantumiskoulutuksia. Miten markkinatalous ja aktivismi lyövät kättä feministisessä muodissa?

Miten poliittisen talouden ja kulttuurintutkimuksen lähestymistavat auttavat ymmärtämään jännitteitä feminismin kivojen, kaupallistettujen muotojen sekä feminististen oikeudenmukaisuutta koskevien kamppailujen välillä?

Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. 
Tuottaja: Inna Perheentupa
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/
Jakson ilmestymispäivämäärä: 11.9.2024

Feminismiä talouteen! Osa 4: Feminismi markkinoilla

Feminismiä talouteen! -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa Inna Perheentupa ja Emma Lamberg pohtivat talouden tulevaisuuksia erilaisiin vaihtoehtovisioihin keskittyen.

Mihin vaihtoehtovisioita tarvitaan ja miten utopioita koskevan nykytutkimuksen käsitteet voivat auttaa vaihtoehtojen kuvittelussa ja analysoinnissa?

Lähempään tarkasteluun otetaan hoivaavan talouden, hyvinvointitalouden, Green New Dealin ja kohtuutalouden vaihtoehtovisiot. Miten visiot onnistuvat tavoitteessaan yhdistää laajamittaisen muutoksen ajamista konkreettisiin politiikkaehdotuksiin? Entä miltä niiden muutosvoima näyttää feministisesti arvioituna?

Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu.
Tuottaja: Inna Perheentupa
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Lue myös: politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/
Jakson ilmestymispäivämäärä: 18.9.2024

Feminismiä talouteen! Osa 5: Feminismi ja talouden vaihtoehtovisiot

Miten julkinen taide syntyy? 

Podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskitytään uuteen julkiseen taiteeseen. Miten kaupunkitilaan saadaan uutta julkista taidetta ja minne julkista taidetta pystytetään? Kenellä on valta päättää, millaista julkista taidetta Helsingissä ja muuallakin Suomessa nähdään? 

Vieraina jaksossa ovat kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko.

Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/

Julkaisupäivä: 24.1.2025

Toimittaja: Sandra Lindblom
Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen
Ääniefektit: freesound_community, Pixabay.
Graafinen ilme: Saga Bansala
Tuottaja: Kersti Tainio

Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset:
Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki
Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki
Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki
Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki
Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki

Paula Korten mainitsemat julkisen taiteen teokset:
Robert Smithson, Spiral Jetty (1970), Utah, Yhdysvallat
Nancy Holt, Sun Tunnels (1973–1976), Utah, Yhdysvallat
Oona Tikkaoja, Unelma (2012), Sitratori, Kannelmäki, Helsinki
Antony Gormley, Angel of the North (1998), Gateshead, Iso-Britannia
Sasha Huber ja Petri Saarikko, Perusta (2023), Maatullinkuja 17:n edessä, Maatullinkuja 9:n kohdalla ja Maatullinkuja 23:n kohdalla metsikössä, Tapulikaupunki, Helsinki
Alicja Kwade, Big Be-Hide (2021), Parrulaituri, Kalasatama, Helsinki
Alicja Kwade, Pars pro Toto (2021), Capellanranta 1, Kalasatama, Helsinki
 
Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset:
Vesa-Pekka Rannikko, Approx. 6 billion kilometres (2000), Mellunmäen ala-asteen koulu, Mellunmäki, Helsinki
Vesa-Pekka Rannikko, Heimo (2024), Kivisilta, Kerava
Vesa-Pekka Rannikko, Vahdit (2022), Björkenheimintien silta, Seinäjoki

Politiikasta taidetta: Taidetta kaupungilla Osa 1: Miten julkinen taide syntyy?

Mitkä ovat demokratian, yhteisöllisyyden ja sivistyksen ehdot ja mahdollisuudet nyky-yliopistossa, jossa tehokkuuteen kannustaminen sivuuttaa akateemisen kodinhoitotyön?

UNIDEMO- ja FEMTIE -tutkimusprojektien yhteisessä podcastissa Mikko Poutanen ja Hanna Ylöstalo käsittelevät demokratiaa ja
akateemista itsehallintoa suomalaisissa yliopistoissa feministisen poliittisen talouden
näkökulmista.

Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-yliopistosta-demokratiasta-ja-feministisesta-poliittisesta-taloudesta/

Podcast on julkaistu 28.1.2025.
Toimittajat: Mikko Poutanen ja Hanna Ylöstalo
Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

UNIDEMO & FEMTIE: Yliopistosta, demokratiasta ja feministisestä poliittisesta taloudesta

Huomaavatko ihmiset arkiympäristönsä taidetta? Mitä lapset ajattelevat julkisesta taiteesta? Kenelle julkinen taide on suunnattu? Pohtivatko julkisen taiteen tekijät sitä, millaista taidetta yleisö haluaa nähdä?

Jaksoa tähdittävät kymmenvuotiaat helsinkiläiset Alva ja Nuppu. Vieraina jaksossa ovat myös kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko.

Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/

Osa on julkaistu 20.2.2025

Toimittaja: Sandra Lindblom
Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen
Ääniefektit: freesound_community, Pixabay.
Graafinen ilme: Saga Bansala
Tuottaja: Kersti Tainio

Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset:
Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki
Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki
Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki
Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki
Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki

Alvan ja Nupun Töölössä näkemät julkisen taiteen teokset:
Veikko Hirvimäki, Kuningasajatus, Mika Waltarin muistomerkki (1985), Mika Waltarin puisto, Helsinki
Juho Feliks Talvia, Kaksi karhua (1921), Museokatu 23, Helsinki
Matti Peltokangas, Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (1996), Hesperian esplanadi, Helsinki
Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki

Paula Korten mainitsemat julkisen taiten teokset:
Maija Luutonen ja Olli Keränen, Pica pica (2023), Aallonhalkoja-kadun eteläinen aukio, Sompasaari, Helsinki
Heini Aho, Ajatuksen huuhtomaa (2024), Sompasaari, Helsinki
Kirsi Kaulanen, Mare mare (2023), Loviseholminpuisto, Sompasaari, Helsinki
Nathalie Lautenbacher, Leikin kulku (2023), Päiväkoti Sompasaari, Priki Johannan kuja 4, Sompasaari, Helsinki.
Komugi Ando & Teemu Salonen, Torille! (2024), Vaasanpuistikko, Helsinki

Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset:
Harri Pakarinen, Autuas, Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki (2024), Hietaniemen hautausmaa, Helsinki
Vesa-Pekka Rannikko, Sulka ja tähdet (2018), Rautkallionkadun silta ja Kytötie 29, Koivukylä, Vantaa
Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen (2022), Rykmentinpuisto, Tuusula

Alvan ja Nupun mainitsemat julkisen taiteen teokset:
Matti Haupt, Kolme astiaa kantavaa poikaa (1962), Eiranpuisto, Helsinki
Viktor Jansson, Leikki II / Aallottaria (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki
Viktor Jansson, Hei vaan / Ilmaiskyyti (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki
Jussi Mäntynen, Mesikämmen muurahaispesällä (1931), Karhupuisto, Helsinki
Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki


Politiikasta taidetta: Taidetta kaupungilla Osa 2: Yleisö ja julkinen taide

Podcast-sarjan päätösjaksossa pohditaan, mitä taideteokselle tapahtuu sen jälkeen, kun teos on päässyt paikoilleen julkiseen tilaan. Mitä uhkia taideteos kohtaa kaupunkitilassa? Millaisissa tilanteissa teoksen on syytä siirtyä uuteen paikkaan? Milloin taideteos kohtaa elinkaarensa päätepisteen?

Jaksossa haastatellaan Polina Semenovaa, joka työskentelee HAM Helsingin taidemuseolla julkisen taiteen konservaattorina.

Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/

Jakson julkaisupäivä: 5.5.2025

Toimittaja: Sandra Lindblom
Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen
Ääniefektit: freesound_community, Pixabay.
Graafinen ilme: Saga Bansala
Tuottaja: Kersti Tainio

Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset:
Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki
Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki
Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki
Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki
Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki

Polina Semenovan haastattelussa mainitut julkisen taiteen teokset:
Anne Koskinen, Kivi (2008), Kauniinilmanpuisto, Vuosaari, Helsinki
Pekka Jylhä, Lähde / UKK-monumentti (2000), Hakasalmen puisto, Etu-Töölö, Helsinki
Anu Matilainen, Liike (1985), varastoituna oleva julkinen taideteos
Felix Nylund, Kolme seppää (1932), Kolmensepänaukio, Helsinki
Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki
Andy Best & Merja Puustinen, Hiljaisuuden jalanjäljet (2000), Simonkatu 1, Lasipalatsin ja Forumin välinen aukio, Kamppi, Helsinki


Politiikasta taidetta: Taidetta kaupungilla Osa 3: Onko julkinen taide pysyvää?

Palkittu Politiikasta on Valtiotieteellisen yhdistyksen lehti, jonka tehtävänä on yhteiskuntatieteiden, erityisesti politiikan tutkimuksen, yleistajuistaminen. Politiikasta tekee tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja hyödyllistä. Haluamme parempaa julkista keskustelua!

Kuurosokeat Oppaina Osallisuuden Konkretiaan

Politiikasta

Related tracks