Kaikkien koulu?

Pehmee

Palestiinalaistaustainen teatterintekijä Noora Dadu ja israelilaistaustainen Koko Hubara kohtaavat ja keskustelevat Palestiina-kysymyksestä.

Parfyymin tuulahdus, jakso 9: Palestiina, osa II: Noora Dadu

Mona Eid haastattelee Suomen legendaarisinta arabinaista, Umayya Abu Hannaa. Aiheena mm. Palestiina, ruoka ja kaikki muukin.

Parfyymin tuulahdus, jakso 8: Palestiina, osa I: Umayya Abu Hanna

Tässä jaksossa jatketaan keskustelua Mustuudesta ja anti-Mustuudesta arabikontekstissa. Vieraana lähi-idän ja islamin tutkimuksen apulaisprofessori Mulki Al-Sharmani Helsingin yliopistosta.

Jakso on englanninkielinen. This episode is in English.

Parfyymin tuulahdus, jakso 7: Mustuus ja anti-Mustuus arabiyhteisöissä, osa II: Mulki Al-Sharmani

Miten Mustuudesta ja anti-Mustuudesta pitäisi ja voisi keskustella Suomen arabikontekstissa? Vieraina Wisam Elfadl ja Ajak Majok.

Parfyymin tuulahdus, J6: Mustuus ja anti-Mustuus arabiyhteisöissä, osa I: Wisam Elfadl ja Ajak Majok

Keskustelu queerarabiudesta jatkuu, tällä kertaa Suomen kontekstista käsin. Vieraina Islamia Queeristi -hankkeen Mire Mroué ja nuori queerarabi Saida.

Parfyymin tuulahdus, jakso 5: Queerarabius, osa II: Mire Mroué ja Saida

Millaista on lähteä pakoon vain siksi, että on muunsukupuolinen ja lesbosuhteessa? Tässä jaksossa aloitetaan keskustelu queerarabiudesta. Vieraana on aktivisti Dalia Alfaghal, joka joutui muuttamaan Egyptistä Ruotsiin seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä vuoksi.

Jakso on englanninkielinen. This episode is in English.

Parfyymin tuulahdus, jakso 4: Queerarabius, osa I: Dalia Alfaghal

Mikä on arabinainen 2020-luvun Suomessa ja diasporassa? Luvassa on ainakin paljon naurua. Vieraina Aicha Manai ja Nora Sayyad.

Parfyymin tuulahdus, jakso 3: Arabinaiseus Suomen diasporassa, Aicha Manai ja Nora Sayyad

Ketkä oikein ovat arabeja, ja mikä meitä yhdistää (ja ei yhdistä)? Tässä jaksossa vieraana arabian kielen ja islamin tutkija Sylvia Akar.

Parfyymin tuulahdus, jakso 2: Mikä ihmeen arabi? Sylvia Akar

Parfyymin tuulahduksen ensimmäisessä jaksossa tutustutaan sarjan toimittajiin Mona Eidiin ja Koko Hubaraan. Miten he tapasivat aikoinaan ja miten arabi-identiteetti näkyy heidän ystävyydessään?

Parfyymin tuulahdus, jakso 1: Intro, Mona Eid ja Koko Hubara

Reimagine the possibility of an inclusive beauty ideal through an Afrofuturistic approach.

#1/2023, What If We Were All Beautiful

Afrosuomen historiaa etsimässä on viisiosainen, kerran kuukaudessa ilmestyvä podcast-sarja, jonka toimittaa Maija Baijukya. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, tuoden esiin sekä kronologisen historien että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä. 
 
Ensimmäisessä jaksossa, jonka otsikko kuuluu “Keitä olemme ja onko meillä historiaa?” piirretään viitekehys keskustelulle: siinä etsitään sanoja, joilla ylipäätään voisi puhua mustista suomalaisista ja heidän historiastaan. Ohjelmassa käsitellään muun muassa  sanan “afro” etymologia, Afrikan historiaa sekä itse maanosassa että Euroopassa ja Suomessa. Haastateltavana on Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian dosentti Anna Rastas.

Seuraava jakso ilmestyy heinäkuun puolivälissä.

Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Koneen säätiön ja Radio Helsingin kanssa.

Afrosuomen historiaa etsimässä, I osa: Keitä olemme ja onko meillä historiaa?

Afrosuomen historiaa etsimässä on viisiosainen, kerran kuukaudessa ilmestyvä podcast-sarja, jonka toimittaa Maija Baijukya. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, tuoden esiin sekä kronologisen historien että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä.

Toisessajaksossa, jonka otsikko kuuluu “Pimeyden sydämessä” tarkastellaan eurooppalaisen kolonialismin historiaa ja Suomen roolia siirtomaa-ajassa. 

Jaksossa etsitään vastausta tähän ja muihin kipeisiin kysymyksiin: Ketkä olivat ensimmäiset suomalaiset Afrikassa? Entä ensimmäiset afrikkalaiset Suomessa? Miten Suur-Ruotsi oli aikanaan Saksaa ja Italiaa edellä siirtomaiden saannissa? 

Miksi juuri suomalaisia laivamiehiä värvättiin Kongoon? Mikä on Fort Christina Delawaressa, entäpä Ruotsin kultarannikko Guineanlahdella? Ketkä olivat venäläisen mustan runoilija Alexanderin Pushkinin esivanhemmat? Entä Rosa Emilia Clay?
 
Mitä on kumipuu, entä kultaryntäys, entä lähetystyö, miten eugeniikan menetelmiä kehitettiin? Mikä on sanan mulatti alkuperä?  

Seuraava jakso ilmestyy elokuun puolivälissä.

Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Koneen säätiön ja Radio Helsingin kanssa.

Afrosuomen historiaa etsimässä, II osa: Pimeyden sydämessä

Afrosuomen historiaa etsimässä on viisiosainen, kerran kuukaudessa ilmestyvä podcast-sarja, jonka toimittaa Maija Baijukya. Tässä jaksossa mukana ovat myös toimittajat Zipora Ogola ja Wisam Elfadl. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, tuoden esiin sekä kronologisen historien että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä.

Kolmannessa jaksossa, jonka otsikko kuuluu “Aina läsnä” tarkastellaan afrosuomalaisia perheitä.


Pohdimme mikä oikeastaan on afrosuomalainen perhe ja millainen on yksikön historia ja nykyhetki. Mitä tilastot kertovat afrosuomalaisista perheistä? Millaisia erilaisia perhemuotoja Afrikassa on ollut kautta sen historian? Miten siirtomaahistoria ja afrikkalainen diaspora näkyy suomalaisten perheiden tavallisessa arjessa? 

Kun afrosuomalaisista perheistä puhutaan mediassa, tarinoihin liittyy yleensä tragediaa ja väkivaltaa. Toisaalta joskus voi nähdä myös monikulttuurisuuden juhlaa. Tässä jaksossa keskitytään pieneen ja tavalliseen, tylsään mutta merkitykselliseen. Omista perheistään meille kertova Lloyd Polack, Anaïs Obringer ja Roland Rasanen.

Seuraava jakso ilmestyy marraskuussa.

Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Koneen säätiön ja Radio Helsingin kanssa.

Afrosuomen historiaa etsimässä, III osa: Aina läsnä

Afrosuomen historiaa etsimässä on viisiosainen, noin kerran kuukaudessa ilmestyvä podcast-sarja, jota ovat toimittaneet Maija Baijukya, Zipora Ogola, Wisam Elfadl, Efe Ogbeide, Aurora Lemma ja Monica Gathuo. Sarja kartoittaa Suomen historiaa mustien suomalaisten näkökulmasta, nostaen esiin sekä kronologian että erilaisia teemoja aiheen ympäriltä.

Neljännen ja samalla toiseksi viimeisen jakson otsikko kuuluu “Amerikan serkut” ja aiheena on amerikkalaisen mustan kulttuurin vaikutus afrosuomalaisuuteen. Pohdimme miksi juuri afrikkalaisamerikkalainen kulttuuri kolahtaa meihin afrosuomalaisiin ja miten afrikkalaisamerikkalaisuus Suomessa näkyy.

Jaksossa kuullaan Michiganin yliopiston historian ja afrikkalaisamerikkalaisen tutkimuksen  professori Marcia Chatelainia, mustan suomalaisen musiikin uranuurtajia, rap-artisti Shaka Kamparaa sekä rap-artisti ja freelance-taiteilija Deogracias Masomia, muotisuunnittelija Ervin Lervern Latimeria, aktivisti ja terapeutti Michaela Mouaa, somepersoona Dosdelaa sekä hiusalan ammattilaista Jessica Eboreimea.

Podcast-sarja on tuotettu yhteistyössä Koneen säätiön ja Radio Helsingin kanssa.

Afrosuomen historiaa etsimässä, IV jakso: Amerikan serkut

Checkpoint Helsingin loppuvuoden 2016 ohjelmistoon kuului kansainvälisen työryhmän – kuvataiteilija Minna Henrikssonin ja teoreetikko ja aktivisti Araba Evelyn Johnston-Arthurin – tuottama radiokuunnelma Festivaali 1962, joka esitettiin alunperin Radio Helsingissä 18.12.2015. 

Reportaasimuotoinen teos vierailee uudelleen Helsingissä vuonna 1962 järjestetyn nuorisofestivaalin tapahtumapaikoilla. Se tuo esiin Helsingin unohdettua ja hiljennettyä historiaa ja tutkii nykypäivänä kerrottua tarinaa kylmästä sodasta. Työryhmä on kutsunut joukon marginaalin näkökulmia esiintuovia toimittajia mukaan kuunnelman toteutukseen.

–

Helsingissä järjestettiin kesällä 1962 poikkeuksellinen tapahtuma, Maailman nuorison ja ylioppilaiden rauhan ja ystävyyden festivaali, johon osallistui noin 14 000 nuorta edustaen 137 maata tai kansallisuutta.

Kyseessä oli yksi Suomen historian suurimmista kansainvälisistä tapahtumista, joka toi kaupunkiin ennennäkemättömän joukon vieraita ympäri maailmaa. Mukana oli juuri itsenäistyneiden siirtomaiden edustajia ja tulevia kuuluisuuksia, kuten Angela Davis ja Alice Walker sekä jazz-pioneerit Bill Dixon ja Archie Shepp. Myös suurvaltojen välisen kilpavarustelun suuri sankari Juri Gagarin saapui tuolloin Helsinkiin.

Festivaalin teema Rauha ja ystävyys ei miellyttänyt kaikkia. Se että kansainvälinen sosialistinen nuorisofestivaali järjestettiin nyt puolueettoman maan pääkaupungissa sai erityisesti USA:n ja CIA:n huolestumaan. Niinpä Helsingissä järjestettiin CIA:n tuella laaja vastafestivaali.

Suomalainen valtamedia boikotoi nuorisofestivaalia ja puoluekentän enemmistö toimi aktiivisesti sitä vastaan. Kansainvälistä huomiota herättivät erityisesti festivaalivastaiset ja rasistiset nuorisolevottomuudet, joiden taltuttamiseen poliisi käytti hevosia, pamppua ja kyynelkaasua. Sekä festivaali että antikommunistinen vastafestivaali käyttivät kulttuuria, taidetta ja musiikkia poliittisen kamppailun aseena. Amerikkalaista salonkijazzia ja Museum of Modern Artin abstraktia maalaustaidetta lennätettiin Helsinkiin.

Vakiintunut historia tulkitsee 1960-lukua idän ja lännen vastakkainasettelun kautta. Henriksson ja Johnston-Arthur katsovat tilannetta uudelleen ja jäljittävät vuoden 1962 nuorisofestivaalin unohdettuja puolia. Kuunnelman toteutukseen ovat osallistuneet myös Elina Izarra, Aino Korvensyrjä, Ruskeat Tytöt ja Milena Solomun.

Työryhmän lähtökohtana on festivaalin kriittinen tarkastelu ohi perinteisten idän ja lännen tai festivaalin ja antifestivaalin välisten vastakkainasettelujen. He näkevät Helsingin tapahtumissa 1962 yhteneväisyyksiä nykyhetkeen:

Saavuttuaan Helsinkiin festivaalivieraat kohtasivat vastustusta läsnäololleen. Se sai erilaisia muotoja hiljaisesta boikotoinnista kaduilla buuaamiseen ja huuteluun, järjestäytyneeseen festivaalinvastaiseen toimintaan ja jopa kahakoihin. Supon raportin mukaan yksi syy mellakointiin oli kommunisminvastaisuuden ohella muualta tulevien 'pukeutuminen ja pohjoismaiselle mentaliteetille vieras käytös'.

Teos nostaa esiin kysymyksiä: Onko Helsinki tänään avarakatseisempi? Osataanko täällä tunnistaa poikkeuksellisen ansiokas kulttuuriohjelma, vaikkei sen konteksti miellyttäisi?

Teoksen on kuratoinut Ahmed Al-Nawas.

Checkpoint Helsinki x Radio Helsinki: Hiljaisuuden Muistit II: Festivaali 1962

Pehmee on Caroline Suinnerin ja Meriam Trabelsin hostaama podcast-sarja, joka asettaa ruskeat lihavat kehot keskiöön. 

Sarja on tehty intersektionaalisesta feminismistä, radikaalista itserakkaudesta, kehopositiiviuudesta ja hyvistä viboista.

Pehmee keskittyy siihen, minkälaista on elää kehossa joka on usein hyvin marginalisoitu ja miten monella tavalla yhteiskunta, media, muoti ja kulttuuri ylipäätään epäonnistuu monimuotoisen naiseuden tunnistamisessa.

Tervetuloa mukaan!

Pehmee podcast: Jakso 1

Pehmeen toisessa jaksossa tehdään pintaraapaisu siihen, mitä on kehopositiivisuus ja mistä se on lähtöisin. Kuumotellaan Meriamin lomamatkaa ja pohditaan, miten ulkopuolelta tuleva määrittely vaikuttaa omaan kehopositiivisuuteen.

Podcastissa esiintyvät viikon biisit ja fit -girlit löydät Pehmeen instagramista @pehmeeofficial.

Pehmee podcast: Jakso 2

Tässä Pehmeen jaksossa puhutaan vaatteista, henkilökohtaisen tyylin kehittymisestä ja bloggaamisesta. Vieraaksemme saapuu mediaduunari, kissamummo ja Are you feeling fashonable? -blogia kirjoittava Nadja Korpijaakko.

Pehmee podcast: Jakso 3

Pehmeen ensimmäisen kauden neljännessä osassa vierailee ihmisoikeusaktivisti, juontaja ja intersektionaalinen feministi Javiera Marchant Aedo. Syynissä syömishäiriöt, mahalaukun ohitusleikkaus sekä miten opetella pois sisäistetystä fatfobiasta.

Jakso on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen osa.

Pehmee podcast: Jakso 4

Pehmee podcastin viidennessä ja kauden viimeisessä osassa jatketaan keskustelua aktivisti/juontaja Javiera Marchant Aedon kanssa ene-dietistä ja siitä miltä tuntuu käydä lääkärissä kun on pehmeä.

Kaikki lisätiedot jaksoissa esiintyvistä tyypeistä ja biiseistä löydät pehmeen instagramista nim. @pehmeeofficial ja keskustelua voi jatkaa somessa #pehmee.

Pehmee podcast: Jakso 5

Ensimmäisen jakson aiheena on poc-taustaisten oppilaiden kokemukset koulusta. Keskustelemassa ovat räppäri, kansalaisvaikuttaja Hassan Maikal, Feministisen puolueen varapuheenjohtaja ja aktivisti Pazilaiti Simayijiang sekä dj Hamza Al-Razzaq.

Kaikkien koulu? J1: "Suomalaisen koulun kritisoiminen on tabu" ja muita poc-oppilaiden ajatuksia

Kaikkien koulu? kommenttipuheenvuoro 1. jaksoon: Laura Eklund Nhaga

RT LIT Akatemian kirjoittajakoulusta valmistuneet opiskelijat tuovat F/Symposiumiin kolmen keskusteluohjelman sarjan. 

Kokonaisuuden aloittaa katsaus uuteen, kun puhutaan siitä mikä on RT LIT Akatemia ja sen perustanut Ruskeat Tytöt ry. Akatemiasta valmistuneet kirjoittajat jakavat Adile Sevimlin johdolla omia kokemuksiaan kurssilta ja pohtivat niiden merkitystä heidän luovaan prosessiinsa. Katse kohdistetaan tulevaan ja mietitään miten kurssilta saatuja työkaluja on käytetty ja voidaan yhä enemmän hyödyntää luotaessa ruskeiden suomalaisten kirjoitetun sanan kulttuuria. Avausjaksossa kuullaan myös opiskelijoiden omia tekstejä. Mukana keskustelussa Fiona Elone, Arda Yildirim, Vy Tram ja Mona Eid.

Kuvafiltteri: Kiia Beilinson

RT LIT x F/Symposium osa 1: Adile Sevimli: "Katsaus uuteen - mikä on RT LIT AKATEMIA?"

RT LIT Akatemian kirjoittajakoulusta valmistuneet opiskelijat tuovat F/Symposiumiin kolmen keskusteluohjelman sarjan.

Kitkaa ja hankausta tutkaillaan Fiona Elonen johdolla ohjelmassa “Rodullistettujen kirjoittajien kokemat haasteet”. Jaksossa nostetaan esiin erilaisia vastavoimia, joita rodullistetut kirjoittajat kohtaavat ammateissaan ja pyritään sanoittamaan ongelmakohtia kirjoitusprosessin alusta aina julkaisuun ja lukijoiden vastaanottoon asti. Haasteista keskustellaan sekä journalistien että proosaa kirjoittavien näkökulmasta. Mukana keskustelussa Nura Farah, Meriam Trabelsi ja Caroline Suinner.

Kuvafiltteri: Kiia Beilinson

RT LIT x F/Symposium osa 2: Fiona Elone: "Kitka ja hankaus"

Toisessa jaksossa luodaan katsaus koulun rakenteisiin tutkijoiden kanssa. Haastattelemme kasvatustieteen yo, sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin kanssa tutkijoita, jotka ovat tehneet tutkimusta koulun toiseuttamisen mekanismeista sekä oppilaan ohjauksesta. Vieraanamme ovat tutkijat Anna-Leena Riitaoja ja Tuuli Kurki.

Kaikkien koulu? J2: Koulun toiseuttavat rakenteet osa 1/2

Toisen jakson jatko-osassa pohdintaan koulun toiseuttavia rakenteita luomalla katsaus oppimateriaaleihin. Keskustelemme tutkija Pia Mikanderin ja kasvatustieteen yo, sarjakuvataiteilija Warda Ahmedin kanssa siitä, millainen maailmankuva tai tiedonkäsitys oppimateriaaleista välittyy.

Kaikkien koulu? J2: Koulun toiseuttavat rakenteet osa 2/2

Kolmannessa jaksossa keskustelemme terapeutti, ylitarkastaja Michaela Mouan ja aktivisti Irene Omwamin kanssa rasismista, mielenterveydestä  ja koulusta. Jaksossa puhutaan mm. Miten rodullistaminen tapahtuu? Mitkä ovat sen seuraukset mielenterveydelle? Mitä koulussa tulisi ottaa huomioon turvallisemman kouluympäristön luomisessa?

Kaikkien koulu? J3: Rasismi, mielenterveys ja koulu

Koulukuraattori Greta Seckan kommenttipuheenvuoro Kaikkien koulu?- podcastin kolmanteen jaksoon, jossa pohdittiin rasismikokemusten vaikutuksia ja mielenterveyttä koulumaailmassa.

Kaikkien koulu? kommenttipuheenvuoro 3. jaksoon: Greta Secka

Neljännessa jaksossa Mona Eid haastattelee apulaisprofessori Sonja Kosusta koulujen segregaatiokehityksestä  ja siitä miten oppilaiden taustat vaikuttavat koulutuspolkuihin.

Kaikkien koulu? J4: Koulujen eriytyminen ja yhtenäisen peruskoulun tulevaisuus

Viidennessä jaksossa tuodaan esiin koulun poc-henkilökunta- ja opettajakokemuksia Irene Omwamin ja Warda Ahmedin kanssa ja käydään läpi anonyymia poc- kouluhenkilökunnalta kerättyä palautetta.

Kaikkien koulu? J5: "On stressaavaa olla koulun ainoa" ja muita poc- henkilökuntakokemuksia koulussa

Kuudennessa jaksossa keskustellaan sellaisista pedagogioista, jotka ottavat huomioon yhteiskunnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tutkijat Amin Atabong Alemanji ja Sanna Ryynänen antavat myös käytännön vinkkejä opetustyöhön omista pedagogisista viitekehyksistään käsin(anti-rasistinen pedagogiikka ja sosiaalipedagogiikka).

Kaikkien koulu? J6: Kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset ulottuvuudet

A discussion about fathers and parenthood with Jonas Hassen Khemiri on the basis of his newest novel "The Father Clause". 

Interviewer: Mona Eid 
Editor: Emil Johansson
Picture: Johnny Kniga

Interview - The Father Clause: An interview with Jonas Hassen Khemiri

Kaikkien koulu? -sarjan viimeisessä jaksossa jatketaan kasvatuksen yhteiskunnallisuuden pohtimista erityisesti kriittisen ja feministisen pedagogiikan kautta. Puhumme koulutuksen kulttuurisesta kloonaamisesta, yksilöpsykologisesta eetoksesta sekä vallan ja yhteiskunnallisten erontekojen mekanismeista. Vierailijoina tutkija Tuija Saresma sekä professori Kristiina Brunila.

Kaikkien koulu? J7: "Vallan toimintaa ja yhteiskunnallisia erontekoja pitäisi tunnistaa paremmin"

Kaikkien koulu? -podcastin bonusjaksossa Opetusministeri Li Andersson kommentoi sarjassa käytyjä teemoja kuten koulutuksen eriytymistä ja kertoo millaisin tavoin koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta pyritään edistämään.

Kaikkien koulu? Bonusjakso: Opetusministeri Li Anderssonin kommenttipuheenvuoro

www.ruskeattytot.fi

Meiltä meille -podcasteja jo vuodesta 2017.
Podcasts of Finland's first culture media for brown girls by brown girls.

Ruskeat Tytöt

Pinned to spotlight

Popular tracks