The Fauna - Haudalla

The Fauna - Mitä saimme aikaan

Radio Eazyn haastattelussa The Faunan Pekka Ruissalo ja Heidi Mäensivu.

The Fauna @ Radio Eazy 5.11.2012

Levyltä Menee menojaan (2012).
Tilaa levy tästä: http://www.thefauna.com/tilaus.php

(San. Pekka Ruissalo, säv. Pekka Ruissalo / The Fauna, sov. Heidi Mäensivu / Matias Nummelin / Janne Rantanen / Antti Reunamo / Pekka Ruissalo)

"Menee menojaan – näin biisistä tuli biisi

Helmikuu 2010, Tampere. Olen juuri muuttanut Porista Tampereelle, on menossa toinen tai kolmas viikko tamperelaisena. Asetelma on jännä ihmiselle, joka on asunut koko elämänsä yhdellä paikkakunnalla. Ihmiselle, joka on juuri lopettanut päivätyöt, jotka siinä vaiheessa elämää tuntuivat elämää suuremmilta.

Oli aika tehdä opinnot loppuun. Ja oli aika soittaa pianoa. Eräs helmikuinen lauantai Tampereella on sateinen ja harmaa, kaukana perinteisestä talvesta. Siis pianon kimppuun. Koskettimilta löytyy nopeasti muutama erilainen sointukulku ja niiden seuraksi muutama melodia. Ajattelen, että tämä on kasariballadi. Tai yleensä joku mahtiballadi. Joka tapauksessa kyseessä on plagiaatti jostain tunnetusta biisistä.

Biisi saa nimekseen I want you to shine. Kevät kuluu, ja bändi onnistuu kehittämään itselleen hirveän kiireen toukokuuksi sovittujen keikkojen osalta. On syytä tehdä kasapäin demoja, jotta setti täydentyisi. Lähettelen Antille Poriin muutaman biisin. Viimeinen demo on I want you to Shine. Ajattelen, etteivät pojat halua soittaa mitään covereita. Pakko tämä on olla joku kasariballadi.

Antti kuuntelee biisit, skippaa melkein kaikki muut ja kertoo treeneissä että ”se Shine kannattaisi kyllä tehdä”.

Ensiesityksensä biisi saa Bar Kinon keikalla toukokuussa 2010. Siitä lähtien se on osa The Faunan keikkasettiä. Biisi on erilainen ja hieman pidempi kuin muut, mutta tunnelmassa on jotain hirveän viehättävää. Toimii, siis. Ei tämä olekaan plagiaatti, tämä on vain helvetin hyvä biisi helvetin hyvälle bändille. Olen huojentunut.

Keväällä 2011 bändi vaihtaa laulukieltään, ja Shine muuttaa muotoaan. Nimeksi tulee Menee menojaan. Tekstin sävystä tulee piirun verran alkuperäistä synkempi. Se kertoo nyt joko luopumisesta tai luovuttamisesta.
Lokakuussa 2012 Menee menojaan on yhtyeen uunituoreen EP:n nimikkobiisi ja avausraita. Kiitos biisin nykykuosille kuuluu Heidin edeltäjälle, Merville, joka teki osaltaan biisistä huomattavasti enemmän biisin, persoonallisen kokonaisuuden. Heidi on tuonut soppaan omat mausteensa ja taannut osaltaan sen, että biisi kuulostaa isolta - niin kuin sen pitääkin.

Teidän tehtävänne on nyt arvioida, onko laulu mistään kotoisin. Toivottavasti pidätte siitä."

Lokakuussa 2012,
Pekka / The Fauna

The Fauna - Menee menojaan

Levyltä Menee menojaan (2012)
Tilaa levy tästä: http://www.thefauna.com/tilaus.php

(San. Pekka Ruissalo, säv. Pekka Ruissalo / The Fauna, sov. Heidi Mäensivu / Matias Nummelin / Janne Rantanen / Antti Reunamo / Pekka Ruissalo)

"Rikoksen jäljet juontaa juurensa vuoteen 2008. Tuolloin tunsin ihmisiä, joiden toiminnassa niin sanottu pelimekaniikka näkyi hyvässä ja pahassa. Kaikki, mitä he tekivät, sanoivat tai miten reagoivat, oli peliä sanan varsinaisessa merkityksessä. Tällaisesta pelimekaniikan toteutumisesta ihmissuhteissa lähti syntymään teksti, joka oli englanninkieliseltä nimeltään Partners in Crime. Tekstissä kertoja vielä huomasi itsekin, että on samanlainen vekkuli kenties kuin kaikki muutkin meistä.

Itse biisistä oli tarkoitus hakea vähän kolkompaa meininkiä 1980-luvun iloisten brittien hengessä. Joy Division, New Order, The Cure, vähän sinnepäin. Oli selvää, että biisissä pitää olla bassoliidi -- biiseissähän on aina kitara- tai kosketinliidejä, mutta turhan harvoin bassoliidejä. Tähän sellainen syntyi jo aika vankasti siinä vaiheessa, kun biisiä renkutettiin Porin Kaanaassa akustisella kitaralla. 

Aika pian selvisi, ettei itse värssystä tule mitenkään junnaavaa. Jannen pirtsakka rumpukomppi asetti omat haasteensa, mutta lopulta asettui perustellusti tietynlaiseen kaoottiseen tunnelmaan. Englanninkielistä tekstiä oli vaikea bändiversiossa rytmittää, jotkut lauseet olivat liian pitkiä, jotkut sanat eivät sopineet tiettyyn kohtaan ja yleisesti punainen lanka meinasi aika ajoin olla vähän hukassa. Ajan ja vuosien myötä kieli vaihtui sitten suomeksi, ja oli korkea aika helpottaa laulajia tekemällä johonkin formuun sopiva teksti. Lause- ja rivipituudet vaihtelevat, painotukset vaihtelevat, mutta kokonaisuus pysyy kasassa. Ja kertosäe nyt viimeistään on suora ja jäntevä. Joku bändin soittajista on ajatellut tämän olevan The Faunan paras biisi, ja parhaasta päästä tässä varmasti lähdetäänkin.

Syksyllä 2012 Rikoksen jäljet on ralli psykologisesta pelistä, joka on viilattu vielä englanninkielistä versiotaan synkemmäksi. Psykologinen ralli saattaa kertoa seksuaalisista jännitteistä, jännitteistä yleensä tai yleensä valtapelistä kokonaisuudessaan. Ken tietää? Tiedätkö Sinä?"

Marraskuussa 2012,
Pekka / The Fauna


The Fauna - Rikoksen jäljet

Levyltä Menee menojaan (2012)
Tilaa levy tästä: http://www.thefauna.com/tilaus.php

(San. Pekka Ruissalo, säv. Pekka Ruissalo / The Fauna, sov. Heidi Mäensivu / Matias Nummelin / Janne Rantanen / Antti Reunamo / Pekka Ruissalo)

"Biisin syntyhistoria juontaa juurensa niinkin pitkälle kuin 1990-luvun loppuun. Tuolloin olimme Antin kanssa mukana yhtyeessä, jossa yritimme harrastaa epätoivoisesti keskinäistä sanailua ja hassuttelua sen minkä ehdimme. Yhtyeen rumpali oli pienikokoinen, melankoliseen brittipoppiin vahvasti erikoistunut nuorimies. Hänellä oli oma bändiprojekti, joka teki juurikin tällaista musiikkia ns. melankoliapää edellä. Syntyi sanonta "Älä o surullinen, kyl elämä voittaa".
Muutamia vuosia myöhemmin ajatus kannustavasta laulusta tuli mieleen, kun tutustuin ihmiseen, jolle teki mieli tehdä tsemppauslaulu. Tuli mieleen sanonta "Älä o surullinen, kyl elämä voittaa". Englanninkielisestä värssystä tuli siis Don't be sad. Asianosainen ei laulua ehtinyt kuulla ennen kuin aloimme olla pariskunta. Sittemmin on kuullut molempikieliset versiot, en tiedä mitä ajattelee. Mutta kannustuslauluna Don't be sad oli malliltaan yleispätevä ja kielivalintansa pohjalta myös universaali.
Se siitä. Paras päivä toi suomenkielisenä versiona omista biiseistä keskimääräistä enemmän haastetta. Melodia on yllättävänkin tarkasti rytmitetty, eikä tavumääristä poikkeaminen ole kovinkaan viisasta jos ei halua pilata tunnelmaa. Teksti tuli kuin tulikin lopulta valmiiksi, ja melkeinpä alkuperäisellä ideallakin. "Tomorrow will be the best day you've ever had" muuntui muotoon "kun kaikkein paras päivä on huominen" - ajatushan on melkein sama, jos ei jopa täysin sama. Biisistä on kyllä sittemmin väitetty, ettei se välttämättä olisikaan niin selkeästi kannustava, vaan parhaan päivän odottaminen seuraavasta päivästä voi kääntyä niinkin, että se seuraava päivä on vain entistä huonompi tai ainakin samaa paskaa kuin kaikki aiemmatkin. Niin tai näin, tulkitkaa ja päätelkää itse.
Levyllä `Menee menojaan` Paras päivä on päätösraita. Se on toivottavasti paitsi melankolinen, myös eeppinen ja tietyssä määrin myös toiveikas raita. Äänitteestähän tulee jäädä edes jollain tasolla ylevä olo. Vai tuleeko?"

Pekka / The Fauna
Marraskuussa 2012