Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? 

Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769  

Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Älylaitteet ja lasten hyvinvointi | Silja Martikainen & Katri Saarikivi

Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti?  

Geenien vaikutuksesta terveyteen keskustelevat akatemiatutkija Nina Mars, farmakogenetiikan professori ja HUSin ylilääkäri Mikko Niemi sekä yliopistonlehtori ja ravitsemusgenetiikan dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on Rosa Kettumäki.   

Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/9TJe7fL_XNk  

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä geenit kertovat terveydestä? -tapahtumassa 11.4.2024. 

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Mitä geenit kertovat terveydestä?

Nykymaailman jatkuvat ärsykkeet kuormittavat aivoja enemmän kuin ennen ja toisaalta muistia on myös helpompi ulkoistaa erilaisille laitteille. Aivojen toiminta ei kuitenkaan muutu yhteiskunnan muutoksen nopeudella. 
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sanna Koskinen keskustelee Jari Hanskan kanssa muistista ja muistamisesta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, mitä annettavaa aivovammojen kuntoutusmenetelmillä voisi olla kaikille ja miksi tanssi ja musiikki ovat hyväksi aivoille. 

Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/6OwDx24zNE8 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. 

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Miten muisti toimii ja miten sitä voi huoltaa?

Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa?  
Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska.  
 
Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio 

Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64 
 
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. 

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Miksi aivot uskovat outoihin juttuihin?

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? 

Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? 

EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo.  

Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04.

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. 

Tapahtuman koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134301&playerId=38521893&assetId=294339202

Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen lepakoista? Kuinka nahkasiipiset hyönteissyöjät selviytyvät pohjoisen kylmässä talvessa?   
Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Helsingin yliopistolta: akatemiatutkija Thomas Lilley, suunnittelija Eeva-Maria Tidenberg  ja väitöskirjatutkija Tanya Troitsky.  

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lepakkoilta-tapahtumassa 26.11.2024. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-72355798 

Tapahtuma on tuotettu Helsingin yiopiston Tiedekulman ja Yle Luonnon yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024  

Katso Lepakkoilta myös videona: https://youtu.be/hsmZAXNN1x8

Lepakkoilta – Mitä tiedämme Suomen lepakoiden jännittävästä elämästä?

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa.

Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Onko meillä keinoja vääristellyn tiedon torjumiseen?

Disinformaatiosta, tekoälystä ja luottamuksesta yhteiskunnassa ovat keskustelemassa yliopistotutkija Minna Aslama Horowitz, yliopistotutkija Aleksi Knuutila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Juontajana on Jari Hanska.


Tapahtumassa näytetyt esimerkit:

MTV Uutiset: Puhe ja kasvot voidaan väärentää jopa reaaliajassa – näin deepfake muuttaa maailmaa juuri nyt:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puhe-ja-kasvot-voidaan-vaarentaa-jopa-reaaliajassa-nain-deepfake-muuttaa-maailmaa-juuri-nyt/9038182 

Javier Milein jakamat kuvat X:ssä:
https://x.com/JMilei/status/1717213624337379680 
https://x.com/JMilei/status/1719479197440127330 

Kamala Harrisin väärennetty kampanjavideo kokonaisuudessaan X:ssä:
https://x.com/MrReaganUSA/status/1816826660089733492 

Maailman talousfoorumi, Global Risks Report 2025 (Figure C):
https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/digest/

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa? -tapahtumassa 28.1.2025.

Katso keskustelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/L-h3_l875Vo

Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa?

Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maailmaa?  

Väestönkehityksestä keskustelevat Helsingin yliopiston dosentti ja työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Minna Säävälä, Helsingin yliopiston professori Karri Silventoinen sekä tutkija ja dosentti Jessica Nisén Turun ja Helsingin yliopistoista.  Keskustelun juontaa Petja Pelli. 
 
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Suomi tyhjä, maapallo täynnä? -tapahtumassa 11.2.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ihrXKiM6h0o

Suomi tyhjä, maapallo täynnä? – Pitäisikö väestönkehityksestä olla huolissaan?

Mitä yhteistä on renessanssilla ja nykyhetkellä? Miksi globalisaatio ei olekaan kuollut?

Oxfordin yliopiston professori Ian Goldin piti puheenvuoron Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumi Kipinässä. Englanninkielisessä esityksessään Goldin johdattaa kuuntelijat yli 500 vuoden takaa nykyiseen teknologiseen mullistukseen, ja analysoi esimerkiksi väestökehitystä, tuottavuutta ja tekoälyn laajoja vaikutuksia.

Ian Goldin on Oxfordin yliopiston globalisaation ja kehityksen professori. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Maailmanpankin varajohtajana sekä presidentti Nelson Mandelan neuvonantajana.

Goldinin esitys "The Future: Good, bad & ugly – and implications for Finland" nauhoitettiin Tiedekulmassa 13.2.2025. 

Katso koko tulevaisuusfoorumi Kipinän tallenne videona: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=328224401

Miltä tulevaisuus näyttää? | Ian Goldin

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa.  

Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot.

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Kuinka psykopatia ja mielen sairaudet voidaan ennustaa jo lasten aivoista?

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja.  

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja.  

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ABcXbMu5wu4

Miten uni, geenit ja mielen hyvinvointi liittyvät toisiinsa?

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nykyään tiedetään ja miksi aivojen muovautuvuus on hoidoissa avainasemassa.  

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/nfZIzgsHj_w  

Mitä masennus on ja kuinka sitä hoidetaan videopelin avulla?

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen.  

Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan?  

Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja.

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Mitä tiedämme suomalaisten arvojen ja poliittisten asenteiden muutoksesta?

Ruokaan ja syömiseen liittyy monenlaisia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Hiljattain julkaistut uudet ravitsemussuositukset herättivät paljon keskustelua ja jopa raivoa. Millaista on tutkimustieto suositusten takana? Mitä asiantuntijat sanovat valmisruoista, lisäaineista, sokerista ja erilaisista dieeteistä? Mitä tiedetään geenien ja ravitsemuksen yhteydestä? 

MTV Uutisten terveystoimittaja Nelli Hyttisen johdolla tutkittua tietoa ruoasta tarjoilevat professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori ja dosentti Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa 24.4.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/izvwlQe4TvM

Valmisruoat, lisäaineet, sokeri – mitä ruoasta ja ravitsemuksesta pitäisi tietää?

Pisa-tulosten käyrät osoittavat alaspäin ja julkisen keskustelun perusteella suomalainen koulu on syvässä kriisissä. Vastauksia koulun tilaan ja osaamistason laskuun haetaan esimerkiksi älylaitteiden käytöstä, inkluusiosta, poikien pärjäämisestä, koulujen eriytymisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista.  

Mitä suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut, kun oppimistulokset ovat jatkuvasti laskussa? Miten heikentynyt lukutaito vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen? Millainen on koulu, jossa eri taustoista tulevat oppilaat oppisivat tarvittavat taidot ja voisivat hyvin?  

Keskustelemassa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sekä yliopistonlehtori Leea Lakka Turun yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen.  

Keskustelun aikana näytetyt materiaalit:

Video: ”Kuudesluokkalaiset kertovat, mitä muuttaisivat koulussa” https://www.mtv.fi/lyhyet/5b75e0abc5d1313ab764/video-kuudesluokkalaiset-kertovat-mita-muuttaisivat-koulussa 

Suomen Pisa-tulosten keskiarvot vuosina 2000–2022 (OECD): https://oecdch.art/a40de1dbaf/C096 

Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 2002–2023 (Tilastokeskus): https://stat.fi/julkaisu/cln0eg9gfoaai0cut0zyvjce5#ingress-cm06d3mf55q0s07vumv5e1pnx 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu? -tilaisuudessa 6.5.2025.

Mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu?

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen pölyttäjistä? Mitä kimalaisten elämästä ja älykkyydestä tiedetään? Pörriäisillassa sukelletaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoidaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa.   

Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pörriäisilta-tapahtumassa 20.5.2025. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-74332445  

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/v02s0Y7cpZE

Pörriäisilta – Mitä Suomen pölyttäjille kuuluu?

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan.
 
Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. 

Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? 
 
Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/  

Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Tietoa luonnosta tarvitaan myös siksi, että sen arvo voidaan kääntää talouden kielelle

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. 

Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. 

Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? 
 
Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/  

Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteen ja yhteiskuntien vakauteen?

Ilmastonmuutos on tuntunut tänäkin kesänä kaupunkilaisten arjessa, kun monen koti kuumeni ennätyspitkän hellejakson aikana sietämättömiin lukemiin.  

Yliopistotutkija Janina Käyhkö avaa tekstissään, miten eri tavoin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaupungeissa meillä ja muualla ja millaisilla keinoilla näihin muutoksiin voidaan varautua. 

Käyhkön teksti Pätseistä turvasatamiksi? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupungeissa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. 

Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? 
 
Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/  

Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Miten kaupungeissa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon?

Kaikki kärsivät ympäristökriisien vaikutuksista, mutta harvat päättävät niiden torjunnasta. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian yliopistonlehtori Simo Kyllönen kirjoittaa siitä, miten useampien ääni saataisiin kuuluviin ilmastopäätöksenteossa.  

Kuinka esimerkiksi tulevien sukupolvien oikeudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja millaisia kokemuksia on kansalaisraadeista päätöksenteon tukena?  

Kyllösen teksti Kaikkien ääni kuuluviin ilmastopäätöksenteossa on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. 

Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? 
 
Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/  

Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Miten päätöksenteko olisi reilumpaa ilmastoasioissa?

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle.

Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa?

Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Miten persoonallisuus muodostuu ja kuinka se ohjaa käytöstämme?

Olemme eläneet koirien kanssa vuosituhansia, mutta emme silti aina osaa tulkita niiden mielenliikkeitä. Mitä uusin tutkimustieto kertoo koirien tunteista, käyttäytymisestä ja persoonallisuuksista? Mitä eri rotujen ominaisuuksista ja geenien vaikutuksesta tiedetään? Kuinka hyvin koirat osaavat tulkita ihmisiään ja miten me oppisimme ymmärtämään paremmin karvaisia kumppaneitamme? 

Koirista keskustelevat väitöskirjatutkija Nona Borgström, molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa MTV Uutisten toimittaja Nelli Hyttinen.

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Ymmärrätkö koiraasi? -tapahtumassa 23.9.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/5iKxSPfvPDY

Ymmärrätkö koiraasi?

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus?

Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. 

Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Millaista on suomalainen rikollisuus?

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia?

Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina.

Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Miten Suomen taloudellinen tila vertautuu muihin maihin?

Sienet ovat ihmeellisiä eliöitä, joiden salaisuuksista moni on vielä selvittämättä. Ne voivat elää jopa tuhansia vuosia, kommunikoida ja hyödyntää radioaktiivisuutta. Ne eivät ole eläimiä eivätkä kasveja, mutta useat eläimet ja kasvit ovat riippuvaisia niiden maanalaisista rihmastoista. 
Mitä kaikkea sienistä tiedetään ja mikä niissä hämmästyttää myös tutkijoita?  

Jari Hanskan kanssa sienten salaperäisestä maailmasta keskustelevat Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Tuula Niskanen ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen. 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. 

Katso keskustelu myös videona: https://youtu.be/dRc9anbaAHk

Sienten salaperäinen maailma

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? 

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa.  

Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. 

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg  

Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Sienirihmastosta ruokaa ja rakennusmateriaaleja

Muuntohuume Alfa-PVP:n lisääntynyt käyttö herättää huolta ja näkyy varsinkin pääkaupunkiseudun kaduilla. Alfa-PVP eli “peukku” on kuitenkin vain osa suomalaisten huumeidenkäytön kokonaiskuvaa: esimerkiksi kokaiinia käytetään vuosi vuodelta enemmän, usein satunnaisesti viikonloppuisin. Tuoreimman tilaston mukaan huumekuolemat laskivat vuoden 2023 ennätystasosta, mutta silti joka viikko huumeisiin kuolee noin viisi ihmistä.   

Millainen on Suomen huumetilanne tällä hetkellä? Mitkä keinot oikeasti vaikuttaisivat päihderiippuvaisten arkeen? Miten huumeiden aiheuttamiin moninaisiin haittoihin voidaan puuttua ja millaista olisi tutkimustiedon valossa tehokkaampi päihdepolitiikka?

Huumetilanteesta ja siihen vaikuttamisen keinoista keskustelevat Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo, rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kliininen opettaja sekä HUS Riippuvuuspsykiatrian apulaisylilääkäri John Söderholm. Tapahtuman juontaa Vappu Kaarenoja. 

Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle? -tapahtumassa 4.11.2025.   

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/7j9onzdUf1A

Mitä tehdä Suomen huumetilanteelle?

Konfliktit ja sodankäynti ovat olleet osa ihmisten elämää läpi historian. Mutta mikä saa valtiot ja ihmiset sotimaan? Millaisia tekijöitä sotien taustalla on? Entä onko sotiminen ihmisen luontainen piirre?   

Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston vieraileva tutkija, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Helsingin yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa ja Helsingin yliopiston sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi. Juontajana on Alma Onali.

Podcast on nauhoitettu Miksi sodimme? -tapahtumassa Tiedekulmassa 18.11.2025

Miksi sodimme?

Miten suomalainen hyvinvointivaltio on tullut nykyiseen muotoonsa? Mikä sitä tällä hetkellä haastaa ja mitä pitäisi korjata? Miltä hyvinvointivaltio näyttää vuonna 2040? 

Hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto), johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja julkistalouden professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT). Juontajana on yhteiskuntaopin opettaja Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta.

Podcast on nauhoitettu Hyvinvointivaltio – loistava menneisyys, harmaa tulevaisuus? -tapahtumassa Tiedekulmassa 28.11.2025. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Yleisössä oli yhteiskunta- ja talouspainotteisten lukioiden opiskelijoita.

Keskustelu videona Youtubessa: https://youtu.be/KYRBrr8gJRA?si=OJmNNq2AJjGK13c4

Miltä hyvinvointivaltion tulevaisuus näyttää?

Miten ihmiset ja eläimet oikein pärjäävät, kun valo ja lämpö vähenee? Kuinka esivanhempamme viettivät vuoden pimeintä aikaa ilman keinovaloa? Mitä keinoja meillä on kaamosväsymyksen selättämiseen, ja voisimmeko kenties oppia jotain muulta luonnolta tai aiemmilta sukupolvilta?  

Tiedon valoa vuoden pimeimpään aikaan tarjoilevat psykiatrian professori Tiina Paunio, etnologian yliopistonlehtori Anna Rauhala ja tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti Helsingin yliopistosta. Lisäksi mukana etäyhteydellä kaamoksen keskeltä Kilpisjärven tutkimusasemalta on palvelukoordinaattori Hannu Autto. Keskustelua luotsaa Jari Hanska. 
 
Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pimeä ilta -tapahtumassa 2.12.2025. 

Katso keskustelu videona: https://youtu.be/_ufPssVwIiM

Talviuni vai kirkasvalolamppu? – selviytymiskeinoja kaamosaikaan

Tutkittua tietoa ja puntaroitua puhetta. Tiedekulman podcastit tarjoavat toimitettuja keskusteluohjelmia ja tutkijoiden puheenvuoroja Helsingin yliopiston olohuoneesta.

Tiedekulma podcast

Pinned to spotlight

Popular tracks