Mitä lastensuojelulla tarkoitetaan? Millaisia tekijöitä lastensuojelun tarpeen taustalla voi olla? Mitä on monitoimijainen tai systeeminen lastensuojelu?

Aiheesta keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Minna Rantalaiho ja sosiaalityöntekijä Tuija Passoja. Haastattelijana sosiaalityön yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola.

Jakso tullaan julkaisemaan Osaamispuussa (https://osaamispuu.fi) MOOC -opintojaksolla Lastensuojelun perusteet. 

Tekstivastine:
https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-perusteet/

Lastensuojelun perusteet

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen.

Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. 

Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja  

Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista?

Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta.

Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa.

Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa?

Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta?

Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Tiedelinja: Voiko ympäristökriisin ratkaista yksilön valinnoilla?

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, mitä hoitotiede on. Emeritaprofessori Helena Leino-Kilpi ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod keskustelevat hoitotieteen merkityksestä ja siitä, miten hoitotiede on näkynyt heidän elämissään. Lopuksi he tarjoavat tärppejä viimeaikaisista kiinnostavista tutkimuslöydöksistä.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Hyvin hoidettu!: Mitä on hoitotiede?

Kuinka moni onnistuu painonpudotuksessa omin voimin? Ozempic ja muut lihavuuslääkkeet puhututtavat uusina ihmelääkkeinä, mutta kenelle ne sopivat? Entä antaako lihavuusleikkaus pysyviä tuloksia?
 
Farmakologian ja lääkehoidon professori Eriika Savontaus ja kirurgian professori Paulina Salminen keskustelevat painonhallinnasta ja lihavuuden hoidosta.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Miksi painonhallinta on niin vaikeaa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.

Vau, mikä vaikutus!

Vau, mikä vaikutus!: Miten vuorovaikutus voi johtaa vaikuttavuusonnistumiseen?

The third Alumni Insights episode welcomes Megha Goswami who works as a Marketing Coordinator at Hidex while developing her career as a Content Creator. The second guest is Tolga Karayel, a co-founder of the company Preloved Coffee and a Research Assistant at the Finland Futures Research Centre.
Together with the host Noemie Hueber, Megha and Tolga discuss the status of entrepreneurs, the start-up field in Finland and how to combine running a business with a full-time job.

Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights

Alumni Insights: Episode 3 – Entrepreneurship in Finland

Tässä Luonnollista kemiaa -podcastjaksossa kurkataan takatalvisen Ruissalon hangen uumeniin ja keskustellaan siitä, miten osa kasvilajeista valmistautuu kevään tuloon itse asiassa läpi koko talven. Erityishuomiota saa sinivuokko ja sen erityinen, osittain tuntematonkin kyky huolehtia omasta keväisestä huoltovarmuudestaan. Vai olisitko tiennyt, että mm. sinivuokko pitää vihreät lehtensä läpi talven, jotta se voi ottaa parhaat palat irti talven ja alkukevään aurinkoisista päivistä valmistautuessaan keväiseen kukkaloistoonsa?

Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista.

Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Luonnollista kemiaa: Kevättä odotellessa

Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana

Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat.

FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. 

Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019.
Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono.
Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista.
Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti.

Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. 

Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko.
Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta.

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 13. Miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan Ukrainassa, Pia Koivunen?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston yrittäjyyden erikoistutkijat Tommi Pukkinen ja Pekka Stenholm. Heidän kanssaan pohditaan yrittäjyydentutkimuksen roolia yhteiskunnassa ja sitä, minkälaisia kanavia pitkin tutkittua tietoa voidaan saattaa yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa!

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus! -podcast

Vau, mikä vaikutus!: Mihin yrittäjyydentutkimuksella voidaan vaikuttaa?

Millaista pientilan eläinavusteinen toiminta on? Miten eläinavusteinen toiminta voi lisätä ihmisen hyvinvointia? Entä eläimen? Marjaana Raukola-Lindblom haastattelee aiheesta Tyynelän tilan Maria Siutlaa. Podcast julkaistaan Sote-akatemian ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä tuottamalla uudistuneella Luontoperustainen hyvinvointi MOOC-kurssilla.
 
Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/elainavusteinen-toiminta-hyvinvoinnin-tukena/

Eläinavusteinen toiminta hyvinvoinnin tukena

Toisessa jaksossa käsittelemme IPBESin luontoa koskevista maailmankuvista ensimmäistä, joka on vauraus ja toimeentulo. Keskustelemme muun muassa kaivostoiminnasta Suomessa, akkujen kierrätyksestä ja vihreästä siirtymästä. 

Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista!

Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Tieteen yhteiskuntavastuu: Arvokas luonto (jakso 2)

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimittaja ja media-asiantuntija sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, kenen ääni mediassa kuuluu ja miten erityisesti humanistisella tieteenalalla työskentelevien tutkijoiden olisi mahdollista olla aktiivisempia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miksi humanistisen tutkimuksen tulisi näkyä ja kuulua mediassa?

Kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten!

Tässä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Ellaa, joka toisen asteen jälkeen suuntasi kampaajaksi ja sieltä opiskelemaan fysikaalisia tieteitä tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkinto-ohjelmassa. Voiko näillä kahdella alalla olla jotain yhteistä ja miten Ellan polku käytännössä kulki? Näihin ja muihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla jakson! 

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

STUDYcast: Erilaiset opintopolut – Kampaajasta tähtitieteisiin

Millaisia tiedonmuruja meistä jää jälkipolville? Entä mitä tietoja tulevaisuuden historioitsijat löytävät meistä 200 vuoden päästä?

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja kyberturvallisuuden professori Seppo Virtanen pohtivat, mitä meistä kerättävälle tiedolle tapahtuu tulevaisuudessa.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Mitä minusta jää jäljelle?

Connectivity initiatives have become a major instrument in the competition among major powers. What are the implications of an exclusively geopolitical reading of connectivity? How should the EU position itself in this context? In this episode of the ReConnect China podcast, Mario Esteban, Senior Analyst at Elcano Royal Institute, interviews Aurelio Insisa, Senior fellow at the Istituto Affari Internazionali. Both have recently authored a Policy Brief arguing that a geopolitical framing of the EU’s Global Gateway is counterproductive for the EU. In this conversation they discuss why this is the case and how a more positive framing of the initiative can help improve the Global Gateway’s standing in the Global South.

Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

ReConnect China: Reframing the EU's Global Gateway from geopolitics to a positive agenda

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntija Iiris Koivulehto. Hänen johdollaan tutustutaan Suomalaiseen Tiedeakatemiaan ja sen tekemään vaikuttavuustyöhön. Lisäksi keskustellaan tiedevälittämisestä.

Vau, mikä vaikutus!: Miten tutkittu tieto tavoittaa päätöksentekijät?

Miten voidaan todistaa, että ihmiskauppaa ja sen eri ilmenemismuotoja esiintyy yhteiskunnassamme, jos ne eivät ole näkyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa prosesseissa? Entä mistä ihmiskaupassa on rikosilmiönä kysymys?

Ihmiskaupan vastainen työ alkoi Suomessa noin kaksi vuosikymmentä sitten tilanteesta, jossa ihmiskauppaa ei pidetty yhteiskunnallisena ongelmana. Luennolla Roth tarkastelee ihmiskaupan vastaisen työn ja sitä koskevan oikeudellisen käsitteen kehittymistä. 

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/venla-roth

Venla Roth: Oikeudellinen asiantuntijuus ja ihmiskaupan tunnistaminen

Markkinointi on oppiaine ja toiminto, jossa käsitteellinen käsitys ja käytäntö ovat kaukana toisistaan. Miten tämä ero näkyy liike-elämässä? Entä mitä markkinoinnista on tullut ja miksi asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/patrik-anckar

Patrik Anckar: Markkinointi on kuollut!

Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila

Markku Jokisipilä: Havainnoitsija vai osallistuja? Tutkija yhteiskunnassa

Me kaikki joudumme elämässämme vaativiin keskusteluihin, neuvotteluihin ja konflikteihin. Miten vaativat vuorovaikutustilanteet kannattaa kohdata? 

Keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori, tohtori Helena Åhman kuvaa luennollaan, mitä vaativissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuu, mikä on niiden ratkaisemisen ydin ja mitä jokaisen kannattaa muistaa omassa arjessaan haastavista tilanteista ja niissä tarvittavasta tunnerohkeudesta.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/helena_%C3%A5hman

Helena Åhman: Meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä – se voi muuttaa maailman

Suomessa oli vuodesta 1972 vuoteen 1999 voimassa ns. kehotuskielto eli laki, jolla kiellettiin “julkinen kehottaminen haureuteen samaa sukupuolta olevan kanssa”. 

Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen pohtii luennossaan, mitä kehotuskielto tarkoitti aikalaisille ja miten sen jäljet näkyvät vielä 2020-luvun sukupuolta ja seksuaalisuuksia koskevassa keskustelussa.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/anu_koivunen

Anu Koivunen: Kehotuskiellon taakka eli suomalaisen sukupuolijärjestelmän toinen historia

Markkinointiviestintäala on digitalisoitumisen myötä suurten muutosten keskellä. Kuinka median, asiantuntijatoimistojen ja markkinoijien tulee kehittää toimintaansa säilyttääkseensä elinvoimansa? 

Työelämäprofessori Aleksi Nieminen kertoo luennollaan alan muutoksen taustoista sekä tulevaisuudennäkymistä.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/aleksi-nieminen

Aleksi Nieminen: Markkinointiviestinnän murros: taustat, tulevaisuudennäkymät ja yliopiston rooli

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus
huomioidaan tässä työssä.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miten löytyvät strategiselle tutkimukselle tärkeät teemat?

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia 

Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen.  Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. 

Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä.  
On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. 

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon.
Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. 

Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista.
Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein.
 
Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta.
Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. 

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 15. Mitä hyötyä on ranskan kielen taidosta, Marjut Johansson

Jaksossa tehdään lukuvuoden 2023-2024 tilinpäätös! Opiskelijalähettiläät Cecilia, Lilli, Matilda ja Petra ottavat katsauksen päättyvään lukuvuoteen. Miten opinnot etenivät, mikä oli vuoden ikimuistoisin asia, mikä tuntui raskaalta? Entä mitä uusia oppeja lähettiläät ottavat mukaan ensi lukuvuoteen?

Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Kauden aikana podcastissa on keskusteltu muun muassa erilaisista opintopoluista sekä esitelty harrastusjärjestöjen toimintaa.

#Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

StudyCast: Lähettiläiden katsaus lukuvuoteen

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Vaikuttavuussäätiön vaikuttavuussasiantuntija Outi Vanharanta. Hän tutustuttaa kuulijat Vaikuttavuussäätiöön ja sen tekemään vaikuttavuustyöhön. Lisäksi pohditaan SHAPE-alojen eli humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen tutkimuksen roolia tutkimusyhteistyössä.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miksi SHAPE-alojen roolia tutkimusyhteistyössä tulisi tukea?

Tämä jakso aloittaa minisarjan, jossa keväällä 2024 ilmestyneen Kiinan talous-kirjan kirjoittajat keskustelevat Kiinan talouden haasteista ja tulevaisuuden näkymistä. Kiinan talous läpikäy tällä hetkellä suurinta murrosta sitten reformien alettua noin 45 vuotta sitten. Vanhat kasvutekijät, jotka saivat aikaan Kiinan hurjan kasvun ovat hiipuneet, ja maan johdon pitäisi löytää talouden moottoriin uutta virtaa, ja samalla tehdä rankalla kädellä uudistuksia, jotka poistavat esteitä talouden kasvulta. 

Tässä jaksossa pureudumme keskeisimpiin haasteisiin ja miten Kiina niistä voisi selvitä. Tarvitsisiko Kiina ensisijaisesti taloudellisia vai poliittisia uudistuksia? Auttavatko Xi Jinpingin esille nostamat ’uudet laadukkaat tuotantovoimat’ (new quality productive forces) ratkaisemaan keskeisiä ongelmia, ja mitä nämä uudet tuotantovoimat oikein ovat? 

Turun yliopiston Itä-Aasia-keskuksen Outi Luovan haastateltavana on Juuso Kaaresvirta, joka toimii vanhempana ekonomistina Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa BOFIT:issa. Hän seuraa työkseen Kiinan talouskehitystä ja talouspolitiikkaa, ja myöskin kirjoittaa niistä BOFITin viikkoraporteissa ja muissa julkaisuissa.  

Podcastin kuuntelijoille Kiinan talous -kirja on tarjolla erikoishintaan 25% alennuksella kustantajan verkkokaupasta koodilla ”KIINA” 
https://vastapaino.fi/sivu/tuote/kiinan-talous/4978286

Kiinan talous historiallisen murroksen keskellä

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Sarjan viimeisessä jaksossa haastateltavana on Niko Soikkeli Wärtsilästä. Mitä on strateginen kumppanuus ja millaista yhteistyötä yliopisto tekee yritysten kanssa?

Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista!

Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu
Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista!

Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu: Yliopisto ja yhteistyö (jakso 4)

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja muistelevat Vau, mikä vaikutus! –podcastin toisen kauden tekovaiheita. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä toisen kauden päätösjakso.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta kevään aikana?

Mistä johtuu, että oppimistulokset ovat laskeneet lähes koko 2000-luvun? Miten voisimme saada heikentyneet oppimistulokset mm. lukutaidossa nousemaan? Mitä pitäisi tehdä toisin?
 
Luokanopettajalehtori Eeva-Maija Niinistö, väestötutkimuksen professori Linnea Karsslon ja luokanopettajaopiskelija Vilhelmiina Saharinen keskustelevat kasvatustieteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa oppimistulosten lakusta ja lukutaidon heikkenemisestä. 
 
 
Keskustelijat: 
 
Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (sd), sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, opetushallituksen johtokunnan varapj, Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, filosofian ja valtiotieteen maisteri. 
 
Eeva-Maija Niinistö toimii Turun yliopiston  Rauman campuksella normaalikoulussa luokanlehtorina. Hänellä on ollut pitkään kiinnostuksen kohteena lasten lukemisen innostaminen ja erityisesti poikien lukemisen vahvistaminen. Tutkiva opettaja on luokassaan toteuttanut erilaisia lukuprojekteja. Lukemisen tärkeys  ja luetun ymmärtäminen ovat keskeisiä käsitteitä koulun arjessa ja opetusharjoittelun ohjauksessa Niinistön luokassa. 
 
Vilhelmiina Saharinen on neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija Turun yliopistossa ja tavoitteeni on suorittaa myös erityisopettajan kelpoisuuden antavat opinnot. Opintojen ohessa olen tehnyt aktiivisesti opettajan sijaisuuksia, joista olen saanut kosketuspintaa opettajan arkeen. Opintojen sekä töiden lisäksi arkeani täyttää aktiivinen järjestötoimintaan osallistuminen ja toiminkin ainejärjestömme Opex ry:n varapuheenjohtajana. 
 
Linnea Karlsson on Turun yliopiston väestötutkimuksen professori. Hän on tutkimustyössään keskittynyt varhaisten stressialtistusten yhteyksistä lasten psykososiaaliseen kehitykseen ja aivoterveyteen FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa. Hän on lasten- ja nuorisospsykiatrian erikoislääkäri (VARHA) ja tekee aktiivista yhteistyötä lastensuojelujärjestöjen kanssa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen tiedekummitoiminnan kautta. Linnea Karlsson johtaa myös Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right-to-Belong-konsortion työpakettia, jonka tavoitteena on selvittää lasten ja nuorten yksinäisyyden biopsykososiaalisia mekanismeja.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu

EDutu!: Miten saadaan heikentyneet oppimistulokset ja lukutaito paranemaan?

Hyvin hoidettu -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan ympäristön merkityksestä ikääntyneen terveydelle ja hoitamiselle. Vieraina jaksossa on kaksi Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen väitöskirjatutkijaa, Kristiina Juudin ja Noora Narsakka, ja jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Reetta Mustonen.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Hyvin hoidettu!: Ympäristön merkitys ikääntyneen terveydelle ja hoitamiselle

Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen johdattelee kuulijat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastin ensimmäisessä jaksossa ajan ytimeen, tulevaisuuteen ja hetkessä elämisen mahdottomuuteen. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.

Eläisin hetkessä, jos vain voisin – puhetta ajasta

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. 

Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille.
 
Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang.  Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö.
 
Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla.

Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

Systeemisyydestä keskustelemassa Päivi Petrelius, Katariina Fagerström, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyhäjoki.

Kuuntele podcastia myös Osaamispuussa: https://osaamispuu.fi/

Tekstivastine:
https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys/

Systeemisyys

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Popular tracks by Turun yliopisto - University of Turku