Teknologiajäteillä on valtaa tänä päivänä jo enemmän kuin valtioilla. Miten nämä uudet toimijat mahtuvat maailmanpolitiikan kartalle ja kuinka niihin pitäisi suhtautua?

Keskustelu on äänitetty The Ulkopolitistin ja Microsoftin yhteistyössä toteuttamassa Uuden ajan johtajuus -striimitapahtumasts maaliskuussa 2022.  Panelisteina mukana ovat Maria Wasastjerna, Juha-Pekka Raeste, Susanna Mäkelä ja Stefan Lindström. Paneelin juontavat Leonard Wilhelmus ja Annastina Haapasaari.

The Ulkopolitist X Microsoft: The Winner Takes It All – Miten big datan valta vastuuttaa?

Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen. Näitä kaikkia on kutsuttu megatrendeiksi The Ulkopolitistissakin. Mitä megatrendit oikeastaan ovat?

Megatrendit vilahtelevat julkisessa keskustelussa vähän väliä. Esimerkkejä riittää: milloin puhutaan kiertotaloudesta, milloin työn paikattomuudesta. Kyse on aina tulevaisuuden hahmottelusta – siitä, että juuri tämä asia muokkaa maailmaa peruuttamattomasti juuri nyt.

Sitran Megatrendit 2023 -raportti hahmottelee yhteiskunnan tulevaisuutta viiden megatrendin kautta. Näihin kuuluvat luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin haasteiden kasvu, koveneva demokratian kamppailu, digivallan kiihtyvä kilpailu ja talouden rakoileva perusta. Miten megatrendit auttavat ymmärtämään tulevaisuutta, ja miten ne eroavat heikoista signaaleista? Entä mitä tekemistä megatrendeillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa?

Asiantuntijavieraana jaksossa:

Sanna Rekola on strategian ja ennakoinnin asiantuntija Sitralla ja yksi Megatrendit 2023 -raportin kirjoittajista.

Megatrendit 2023: Mitä, missä, milloin?

Konfliktien ja vainon vuoksi muuttaneiden ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan Euroopan unioni ja Suomi osana EU:ta kiristävät maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen prosesseja.

Podcast-jaksossa kysytään, millainen yhteiskunnallinen ilmiö pakolaisuus on Suomessa ja kansainvälisesti. Millainen historia Suomella on pakolaisuuden ja pakkomuuton kanssa, sekä lähtö- että tulomaana? Millaista EU:n pakolaispolitiikka on tällä hetkellä, ja millä tavalla se vastaa globaaliin pakolaistilanteeseen? Mitä paljon puhuttu “ilmastopakolaisuus” tarkoittaa?

Asiantuntijavieraina erikoistutkija Erna Bodström Siirtolaisuusinstituutista ja vaikuttamistyön ja varainhankinnan asiantuntija Melissa Ahlberg Suomen Pakolaisavusta. Jakson juontavat Amani Al-mehsen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Pakolaispolitiikan ajankohtaiskatsaus: Miltä näyttää maailman pakolaistilanne, entä miten vastaa EU?

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea.

Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta?

Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. 

Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Tilannekatsaus Ukrainaan: Miten sota muuttaa yhteiskuntaa?

Viime vuosina 87 miljoonan asukkaan Iran on noussut tasaisin väliajoin uutisotsikoihin. Kuluneen talven aikana Iran on mainittu Gazan sodan yhteydessä Israelia vastustavien huthikapinallisten rahoittajana. Myös Iranin aseviennistä Venäjälle on uutisoitu. Mutta mitkä ovat Iranin ulkopolitiikan tavoitteet?

Podcast-jaksossa keskustellaan Iranin sisä- ja ulkopolitiikasta. Millainen hallinto Iranilla on, millaiset poliittiset tavoitteet? Miltä maan sisäpoliittiset kamppailut näyttävät etenkin syksyn 2022 laajojen mielenosoitusten jälkeen? Lisäksi jaksossa keskustellaan Iranin ulkopolitiikasta niin Lähi-idässä kuin muuallakin.

Jaksossa asiantuntijavieraana kuullaan Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Olli Puumalainen.

Iranin ulkopolitiikan lyhyt oppimäärä

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite-podcast – Ajautuuko Venäjä nurkkaan Itämerellä?

Turvallisuusjännite-podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

MPKK x The Ulkopolitist: Turvallisuusjännite-podcast – Kenellä on vastuu kokonaisturvallisuudesta?

Yli 62 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen teollisuusmahti ja ääni. Millaista tulosta maassa odotetaan toukokuussa järjestettävissä vaaleissa? Miten tulokset näkyvät ympäri maailman?

Etelä-Afrikka on globaalin etelän eturiviä, BRICS-maa ja maailman johtavien talouksien G20-ryhmän ainoa afrikkalainen jäsenvaltio. Pinta-alaa maalla on yli kolmen ja puolen Suomen verran, ja luonto on pökerryttävän rikasta Afrikan ikonisine eläimineen. Kallioperässä kimaltaa kultaa ja timantteja. 

Samalla energiakriisi pimentää koteja ja rikollisuus ja korruptio rehottavat. Eriarvoisuus on maailman rajuimpia.

27 vuotta vankilassa istunut Nelson Mandela ANC-puolueineen voitti Etelä-Afrikan ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1994. Tästä alkoi demokratian ja vapauden aika. Nyt Mandelan ajat ovat kaukana: ANC on ryvettynyt massiivisissa korruptioskandaaleissa ja sen suosio on laskenut tasaisesti vuosikaudet.

Toukokuussa 2024 Etelä-Afrikka äänestää vaaleissa, joissa valitaan maan parlamentti, presidentti ja maakuntien omat kansanedustuslaitokset. Mikä kääntäisi Etelä-Afrikan suunnan? Miten vaalien tulokset heijastuvat kansainväliseen politiikkaan kaikkialla maailmassa? 

Asiantuntijavieraat jaksossa: 

Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja.

Raakel Inkeri on yhteiskuntapolitiikan ja kaupunkisosiologian tutkija Helsingin yliopistolla.

Sateenkaaren kansakunta myrskyssä: Mikä kääntäisi Etelä-Afrikan suunnan?

The Ulkopolitistin podcastin kevätkauden päättää suuri kesäjakso. Osa juontajaporukasta kerääntyy studioon puimaan kevätkautta ja eurovaalitulosta sekä pelaamaan ulkopoliittista Aliasta.

Kevätkaudella Ulkopolitistissa nähtiin kaksi erikoistuotantoa, yhteistyössä MPKK:n kanssa tehty Turvallisuusjännite-podcast sekä Europolitist-podcast. Ulkopoliittinen vakioaihe oli vaalien supervuosi, joka on tähän mennessä yltänyt Euroopan lisäksi niin Iraniin kuin Intiaankin. Eurovaalien tulokset – no, eurovaalien tulokset. Mitä ne kertovat suomalaisten poliittisesta mielenmaisemasta?

Ulkopoliittisessa Aliaksessa toinen joukkue vie ja toinen vikisee. Lopussa vielä tiimin suositukset kesälle. Niiden myötä podcast-tiimi toivottaa hyvää kesää – syksyllä palaamme paremman ulkopoliittisen keskustelun pariin!

Kesäjuontajat kesästudiossa kesäillassa

Yhdysvaltojen ja Euroopan välisten suhteiden, eli niin kutsuttujen transatlanttisten suhteiden merkitys on kasvanut  jatkuvasti kehittyvässä ja monimutkaistuvassa maailmassa. The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopoliikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella.
Sarjan ensimmäisessä jaksossa sukelletaan transatlanttisten suhteiden taustoihin ja pohditaan sitä, miten ajan mittaan transatlanttiset suhteet ovat kehittyneet ja mitä voimme odottaa tulevaisuudelta.

Jakson vieraat ovat tiiminvetäjä Marko Mäntylä Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksiköstä ja sotatieteiden tohtori, tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista. Aihetta alustaa Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. 

Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

The Transatlantist – Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet transatlanttisessa kontekstissa

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella.

Turvallisuuspolitiikka puhututtaa entistä enemmän ja sarjan toisessa jaksossa syvennytäänkin turvallisuuspolitiikan avainkysymyksiin ja pohditaan, millainen rooli turvallisuuspolitiikalla on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa? Entä millainen rooli kriisinhallinnalla on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuuspolitiikassa? Ja miten YK:n 1325-päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus näkyy Naton toiminnassa?

Jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä kuulemme erikoishaastattelun Naiset, rauha ja turvallisuus-verkoston jäseneltä, Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtajalta Susanna Sulkuselta. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

The Transatlantist – Transatlanttista turvallisuutta ja kriisinhallintaa

How do young security policy experts view NATO's role in Europe today? What shifts are currently taking place within the alliance’s Northern and Eastern flanks, and how is the war in Ukraine influencing these perspectives? 

In this episode, emerging voices from Finland, Latvia and Ukraine dive into NATO's evolving significance, blending historical perspectives with contemporary challenges.

Panelists include Joel Linnainmäki (FIIA), Veronika Melkozerova (POLITICO Europe), Heljä Ossa (LSE) and Tomass Pildegovičs (Latvian MFA). 

Moderated by Annastina Haapasaari (The Ulkopolitist) and Anni Lindgren (FIIA), the discussion was recorded at the Helsinki Security Forum in late September 2024.

LIVE: Something Old, Something New, Something Blue & Yellow – Perceptions of NATO in Europe

Liberaalien demokratioiden poliittinen mielikuvitus on ajautunut umpikujaan. Nousevan autoritarismin ja populistisen nostalgian kertomukset houkuttelevat ihmisiä tavalla, joka johtaa instituutioiden heikkenemiseen ja yhteiskuntarauhan rakoilemiseen. Voisiko demokratian historiasta löytää ratkaisuja kehityksen kääntämiseen ympäri? Jaksossa eurooppalaiseen aatehistoriaan erikoistunutta akatemiatutkija Timo Miettistä haastattelee Annastina Haapasaari. 

Demokratia, ja kuinkas sitten kävikään

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi.

Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi?

Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Feministinen ulkopolitiikka oikeistopopulismin puristuksessa

Tällä kertaa Ulkopolitistin podcastissa perehdytään Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoihin ja heidän ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihinsa.
1400-luvun löytöretkien myötä “vanhan maailman” taudit levisivät Atlantin yli. Amerikan alkuperäiset yhteiskunnat romahtivat ja kulttuureja katosi. Eurooppalaisvalloittajat hävittivät kiivaasti sitä, mitä epidemioilta oli säästynyt. 

Alkuperäiskansat eivät silti kadonneet. Nykyajan Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansat ovat moninainen ja väkirikas joukko, jonka poliittiset ponnistukset koskevat niin maaoikeuksia, koulutusta, metsäkatoa kuin ilmastonmuutostakin – ja monia muita kysymyksiä.

Jakson asiantuntijavieraina ovat postdoc-tutkija Anna Heikkinen ja yliopistotutkija Tuija Veintie Helsingin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Moninaisuuden politiikkaa: katsaus Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoihin

Ulkopolitistin podcast-tiimi kokoontuu melkein täysin jäsenin joulukaaosstudioon. Mikkien ääressä istuvat Olli, Annastina, Ida, Jalmari ja Sofia – joulukissat joulustudiossa siis. Ihmisiä on enemmän kuin tuoleja ja mikrofoneja, joten luvassa on rähinää ja monologeja, jotka aina joku haluaa keskeyttää. 

Jaksossa puidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuotta 2024. Suomen presidentinvaalit saavat osansa ja kova turvallisuus puhuttaa. Vastapainoksi pohditaan myös feminististä ulkopolitiikkaa. Ida ja Sofia vastailevat The Ulkopolitistin viralliseen jouluvisaan, ja lopuksi keräännytään joulusuositusten äärelle.

The Ulkopolitistin podcast-tiimi kiittää kaikkia podcastin tekoon osallistuneita toimituslaisia, vieraita, ja ennen kaikkea kuulijoita. Toivotamme iloista joulunodotusta, ja palaamme linjoille vuodenvaihteen jälkeen!

Podcast-tiimi kuulisi mielellään palautetta podcastista. Sitä voi laittaa somessa tai sähköpostilla kenelle tahansa tiimiläiselle. Erityisesti palautetta voi lähettää Sofialle osoitteeseen sofia.blanco.sequeiros@ulkopolitist.fi.

Joulukaaos, eli kun kurkkumopo lähtee lapasesta

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

The Etyjist, osa 1: Rautaesiripun reliikki?

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

The Etyjist, osa 3: Muutoksen mahdollisuus

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle.

Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä?

Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin?

Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Kansanmurhat ja sorretut vähemmistöt: uiguurit, palestiinalaiset ja kansainvälinen politiikka

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti.

Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? 

Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen.

Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Puolan uusi aikakausi: siirtyykö Euroopan valta itään?

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. 

Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? 

Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Miten maailma ruokitaan ilmastonmuutoksen aikakaudella?

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia.

Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. 

Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Talousuudistuksia ja kloonattuja koiria: Javier Milei Argentiinan johtajana

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan,  kansainvälisestä oikeudesta viis.

Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään.

Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat?

Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Miksi Palestiinan hävittäminen ei lopu?

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä.

Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle?

Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Mitä ja miksi? Suomi Afganistanissa

On taas podcastin kauden päätösjakson aika! Tällä kertaa kesästudioon kokoontuvat Olli, Jalmari ja Sofia. Kuluneen kevään ulkopoliittiset tunnelmat summautuvat sanapariin "vuoteni murmelina", ja niitä puidaan filosofisin mielin. Etenkin Gaza ja Yhdysvallat puhututtavat.

Tuttuun tapaan seuraa myös kesähassuttelua: tällä kertaa väitellään sattumanvaraisista asioista. Kumpi voittaa, vauvat vai Keskustapuolue? Lopuksi vielä lomasuositukset. 

Kiitämme kaikkia kuulijoita, haastateltavia ja podcastin tekoon osallistuneita kuluneesta kaudesta. Palaamme studioon jälleen alkusyksystä -- siihen saakka toivotamme hyvää kesää!

Filosofiaa ja väittelykilpailua kesästudiossa

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. 

Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun?

Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Onko äärioikeisto kaapannut vallan Yhdysvalloissa?

EU ja neljä Mercosur-maata pääsivät yli 25 vuoden neuvottelujen jälkeen sopuun yhdestä historian suurimmista ja kiistellyimmistä vapaakauppasopimuksista. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista, ja sopimuksen kannattajat näkevät sen tuovan kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Kriitikot uskovat sopimuksen heikentävän EU:n maatalouden kilpailukykyä ja pelkäävät lisääntyneen kaupan ympäristövaikutuksia. 

Jaksossa paneudumme sopimuksen taloudellisiin, poliittisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. Voiko vapaakauppa hyödyttää kaikkia vai jääkö joku aina alakynteen? Miksi lehmät ja autot ovat sopimuksen ytimessä?

Jaksossa vieraina tutkijatohtori Anna Heikkinen Helsingin yliopistosta sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton kansainvälisen kaupan sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Sanni Granqvist. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Vaihdetaan lehmät autoihin: Kauppasopimus, jota neuvoteltiin neljännesvuosisata

The Ulkopolitistin podcast sukeltaa tällä kertaa kyberturvallisuuden ja  -puolustuksen maailmaan. Erikoisjaksossa suurennuslasin alla on Suomen kyberturvallisuuden nykytila ja tulevaisuus. 

Miten Suomen kyberturvallisuustilanne on kehittynyt viime aikojen turvallisuuspoliittisten mullistusten keskellä? Mitä Suomi voisi oppia kyberturvallisuudessa muilta EU-mailta? Entä millaisiin kybermaailman skenaarioihin ja uhkakuviin Suomen tulisi jatkossa varautua?

Näitä kysymyksiä studiossa kanssamme puivat Maanpuolustuskorkeakoulun kybersotataidon pääopettaja ja väitöskirjatutkija Maria Keinonen sekä Accenturen kyberturvallisuuden asiantuntija Niklas Nykter. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Podcast-jakso on osa The Kyberist -projektia, joka on toteutettu yhteistyössä Accenturen kanssa.

The Kyberist: Suomi kyberuhkien aikakaudella

Hongkongia ravisuttanut “vesivallankumous” tuli päätökseensä kesällä 2020. Protestiliike tuli tunnetuksi kansainvälisesti satojatuhansia osallistujia keränneistä mielenosoituksistaan, massiivisista yliopistovaltauksista sekä poliisiväkivallasta. Sittemmin Hongkong on ollut vähemmän suomalaisten uutismedioiden otsikoissa. Mitä tälle ikoniselle kaupunkivaltiolle kuuluu nyt viisi vuotta myöhemmin?

Jakson vieraina ovat toimittaja ja The Ulkopolitistin Kiinaan keskittyvä kirjoittaja Heidi Puomisto sekä Turun yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Juha A. Vuori. Jaksossa kuullaan myös nimettömänä esiintyvää hongkongilaista kokemusasiantuntijaa. Jakson juontavat Sanni Granqvist sekä Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Melankolian Hongkong: kytevätkö protestin siemenet yhä ikonisen kaupunkivaltion varjoissa?

Maailman väkirikkain maa, BRICS-ryhmän perustajajäsen ja Etelä-Aasian mahtivaltio, maa jonka kaikki tietävät, mutta harvat tuntevat eli nyt puhutaan Intiasta. Tässä jaksossa selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka.

Vieraina ovat Etelä-Aasian tiimin vetäjä Ville Andersson ulkoministeriöstä ja väitöskirjatutkija Matias Castrén Heidelbergin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Ida-Susanna Pöllänen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Tilannekatsaus Intiaan: Miltä näyttää maailman suurimman demokratian ulkopolitiikka?

Marraskuussa kansainväliset delegaatiot, järjestöt, toimittajat ja aktivistit kokoontuivat Brasilian Belémiin COP30-ilmastohuippukokoukseen. Symboliikkaa ei tältä vuodelta puuttunut: samaan aikaan kun neuvottelijat pohtivat, miten maailma saadaan pois kriisin liekeistä, kokousrakennuksessa syttynyt tulipalo tarjosi kirjaimellisen muistutuksen tilanteen kiireellisyydestä.

Samaan aikaan kun valtiot neuvottelivat ilmastopolitiikan tulevaisuudesta, tutkijoiden varoitukset tilanteesta kovenevat. Mitä COP30:ssä saavutettiin ja miltä kansainvälisen ilmastopolitiikan tila näyttää huippukokouksen jäljiltä?  

Jakson vieraina ovat Operaatio Arktiksen toiminnanjohtaja Ellen Haaslahti sekä Nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin. Jakson juontavat Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.


Liekkejä ja ilmastopolitiikkaa Belémissä: COP30

On taas syyskauden päätösjakson eli joulujakson aika! Puolet podcast-tiimistä kokoontuu studioon puimaan kuluneen kauden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Mikkien äärellä Sofia, Olli ja Jalmari keskustelevat mediakritiikistä, New Yorkin pormestarivaaleista ja EU:n petopolitiikasta.  Päiväni murmelina tuntuu jatkuneen viime keväästä: uutisia tulee kovaan tahtiin, ja jotain siitä pitäisi ymmärtää. Entä miksi Mamdani, ja miksi EU tekee petopolitiikkaa? 

Jakson loppupuolella pelataan ulkopoliittista aliasta ja annetaan lomasuositukset. Kiitämme kaikkia vieraita, kuuntelijoita ja Ulkopolitistin toimitusta kuluneesta kaudesta, palaamme ääniaalloille tammikuussa!

Ydinasepesusienet joulustudiossa

The Ulkopolitist on kansainvälisen politiikan ilmiöitä sekä suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän verkkolehden podcast. Juontajina Sofia Blanco Sequeiros, Sanni Granqvist, Olli Puumalainen, Ida-Susanna Pöllänen, Jalmari Sarla ja Arttu Uuranmäki.

Ulkopolitist

Pinned to spotlight

Popular tracks