BIOSin Metsä-podcastin toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä.

https://bios.fi/metsateollisuus-tarvitaan-mukaan-energiaverkon-tasapainottamiseen/
https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast 2. jakso: Metsäteollisuus ja energiamurros (Majava, Passi, Tsupari)

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan neljännessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat tutkijat Elina Hakoniemi ja Päivi Uljas.
Jaksossa käsitellään hyvinvointivaltion syntyä, kehitystä ja sosiaalidemokraattisen liikkeen roolia sen rakentamisessa. Keskustelu alkaa ajasta ennen hyvinvointivaltiota – köyhyydestä, syytinkijärjestelmistä ja toimeentulon turvaamisesta pientiloilla.
Kuinka katastrofin sattuessa tultiin toimeen ilman sosiaaliturvaa?
Keskustelijat tarkastelevat, miten vanha järjestelmä alkoi murentua taloudellisten muutosten ja porvariston vallan heikkenemisen myötä.
Esille nousee, miten eri yhteiskuntaluokat näkivät valtion vastuun sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, ja kuinka syvien ideologisten ristiriitojen ja kompromissien kautta syntyi järjestelmä, jota kukaan ei ollut alun perin suunnitellut – mutta josta tuli suomalainen hyvinvointivaltio. Kuinka huomattavasti köyhemmässä maassa uskallettiin toteuttaa peruskoulun kaltaisia pitkän aikavälin uudistuksia – ja miksi se tuntuu nykyisin mahdottomalta?
📷: Työväen arkisto


Mitä on sosialidemokratia? Jakso 4. Sosialidemokraatit ja hyvinvointivaltio

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen johdolla tarkastellaan sosialidemokratian nykytilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat poliitikko ja liikkeen veteraani Erkki Tuomioja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka.
Keskustelussa pohditaan, oliko uusliberalismille alistuminen virhe – ja miksi vasemmisto on joutunut puolustuskannalle oltuaan vuosikymmeniä aloitteentekijä.
Jakso pureutuu uusiin talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisiin avauksiin, joilla pyritään vastaamaan aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin.
Voidaanko näistä aineksista rakentaa uudenlainen sosialidemokraattinen synteesi?
Kuuntele miltä liikkeen tila näyttää veteraanin – ja miltä nuorison silmin?
Entä mitä viime vuosisadan suurliikkeellä on annettavaa tällä vuosisadalla?
📷: Työväen arkisto


Mitä on sosialidemokratia? Jakso 5. Sosialidemokratian tulevaisuus

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla.

Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change
https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf
Uutisointia tutkimuksesta:
https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report
https://yle.fi/a/74-20101552

Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature
https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf 
Uutisointia tästä raportista:
https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/
https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries 

Muita lähteitä ja esimerkkejä:
Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf 
Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0
Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html
Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM
The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer 

Ilmastonmuutoksen hinta

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä.
Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä. 
Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus.
Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta.
#geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu

https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/ 
https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html 
https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points
https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ 
https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/
https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/
https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/
https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/ 
https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/
https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate
https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full
https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/ 
https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding 

Ilmastonmuokkaus, osa 1: Perusteet ja keinot

Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.


Lähteitä & lisälukemista:
UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04
Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )
Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )
Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf 
Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/
Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf 
American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/ 
Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en 
Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en 
Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering 
https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0 
https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon 
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255
Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä?  Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering 
https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy
Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255 



Ilmastonmuokkaus, osa 2: Geopolitiikka ja riskit

Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta!  Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.

Uudet tilat ja Industrial Foresight Studio

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle.
Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0

Kirja "12 käsitettä maailmasta" ilmestyy! Nyt ennakkotilauksessa

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”.
Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista. 

Käsittelyssä oleva artikkeli:
Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069 

Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä:
Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?”
https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/
BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta 

Kirjoituksia:
Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth 

BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ 

Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338 

Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature
Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen
https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016 

Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen
https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951

Tutkimusta 1: Artikkeli irtikytkennästä: Onko irtikytkennässä onnistuttu?

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen.

Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan.

Lisää tiekartoista:

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360

https://bios.fi/tiekartoista/

Tutkimusta 2: Artikkeli teollisuuden tiekartoista

Podcast ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksesta yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Äänessä BIOS-tutkimusyksikön tutkijat ja vaihtuvat vieraat.

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jinglet: Tuomas A. Laitinen

Metsäpodcast 2. jakso: Metsäteollisuus ja energiamurros (Majava, Passi, Tsupari)

BIOS-podcast

Related tracks