Kuuntele Kansallisteatterin lukudraamatallenteita.

Lukudraamaa

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta >> https://kansallisteatteri.fi/content/uploads/2020/05/Vinkkeja%CC%88-runojen-ka%CC%88sittelyyn.pdf

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle elokuussa 2020.

Katso pohjoista taivasta – osa 1

14 Mirkka Rekola: Joku Airut Voisi Sinulle Sanoa

12 Tommy Taberman: Ohjeita Matkalle Epätoivon Tuolle Puolen

03 Lauri Pohjanpää: Lapsuuden Maa

01 Aaro Hellaakoski: Haukka

Maailman kaunein monologi Timo Tuomisen lukemana!

Luoteis-Yhdysvalloissa asuneiden Suquamish- ja Duwamish-heimojen päällikkö Seattle piti vuonna 1854 yleisölle puheen, jossa hän otti voimakkaasti kantaa Amerikan alkuperäiskansojen puolesta. Yhdysvaltain hallinto oli tuolloin kiristämässä otettaan myös luoteisten kansojen alueista, mikä merkitsi valtavaa uhkaa heimoille sekä heidän omaperäiselle kulttuurilleen, jota he olivat saaneet vapaasti toteuttaa ennen eurooppalaisten saapumista. 

Kansallisteatterin Äänikanava tarjoaa kuuntelijoilleen päällikkö Seattlen maineikkaan puheen näyttelijä Timo Tuomisen lukemana. Seattlen puheesta tunnetaan monia versioita, ja sen autenttisuus on herättänyt keskustelua. Se, mikä on kadonnut, ei koskaan palaa, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mikä on jäänyt jäljelle: maailman kauneimmaksikin luonnehdittu, aina ajankohtainen, väkevästi puhutteleva ja syvällinen puheenvuoro luonnon, ihmisen, ihmisoikeuksien, alkuperäiskansojen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ensimmäisen version puheesta kirjoitti muistiin vuonna 1887 Henry Smith, duwamish-kieltä osannut lääkäri, joka oli ollut läsnä tilaisuudessa. Ääniteos perustuu Smithin tekstiin, josta suomenkielisen version ovat tehneet Markku Henriksson ja Hilkka Pietilä.

Kesto n. 18 minuuttia

Lukija Timo Tuominen
Äänitys ja äänisuunnittelu Mika Venhovaara

Päällikkö Seattlen puhe

Tarinoita teatterin legendoista
1. jakso: Eeva-Kaarina Volanen

Podcastin ensimmäisessä jaksossa dokumenttiohjaaja Jarmo Heikkinen muistelee näyttelijä Eeva-Kaarina Volasta, jonka syntymästä tuli tammikuussa 100 vuotta.

Eeva-Kaarina, jota on myös tituleerattu “sydämen ja ajatuksen taiteilijaksi”, työskenteli Kansallisteatterissa kiinnitettynä näyttelijänä 45 vuotta. Hänen miehensä ohjaaja Sakari Puurunen sanoikin, että jos kaikki Eeva-Kaarinan näyttämöroolit tulisivat Kansallisteatterin suuren näyttämön katsomoon, koko permanto täyttyisi niistä.

Tässä podcastissa kuullaan Eeva-Kaarinan Kansallisteatterissa tekemien mieleen painuneiden roolitöiden lisäksi ainutlaatuista, ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia muun muassa Eeva-Kaarinan lapsuudesta ja kokemuksista rintamateatterissa jatkosodan aikaan.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Eeva-Kaarina Volanen Kansallisteatterin Olga-esityksessä vuonna 1995

Tarinoita teatterin legendoista: Eeva-Kaarina Volanen

Joel Lehtonen
LINTUKOTO

Myöhemmällä iällään kirjailija Joel Lehtonen hylkäsi puheliaan ja ailahtelevan Itä-Suomen ja kiintyi eleettömään ja vakaaseen Länsi-Suomeen. Uusi kesäpaikka löytyi Sääksmäen Vanajavedeltä – pieni saari nimeltään Vähä Vohli.

Matka Huopalahdesta taittui ensin junalla Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta jatkettiin pohjoisen suuntaan liikennöivällä laivalla. Hattulan kivikirkon kulttuurimaiseman, vehmaiden rantojen ja useiden kartanoiden jälkeen avautui Vanajaveden ulappa, jota laiva höyrysi toistakymmentä kilometriä, kunnes poikkesi pääväylältä Sääksmäen pappilan laituriin ja ohitti Vohlinsaaret. Niistä pienempi oli Lehtosen kesäsaari. Loppumatka hoitui soutuveneellä.

Vähä Vohlin kesistä (1925–1928) syntyi teos Lintukoto, joka on yksi kotimaisen kirjallisuutemme rakastetuimpia kesäkirjoja. Joel Lehtosessa oli ripaus Robinson Crusoeta. Hän nimitti mökkiään erakkomajaksi, jossa pääsi rauhaan maailman hälinältä. Saaressaan kirjailija tunsi aistien iloa, joka nauroi valituksille, pulalle ja kuolemalle. Aurinko antoi voimaansa jokaisen luun ytimeen.

Dramatisointi Jukka Rantanen 
Lukija Veikko Honkanen
Äänittäjä Sami Hassinen

Lintukoto

Tarinoita teatterin legendoista
2. jakso: Rauha Rentola

Podcastin toisessa jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee näyttelijä Rauha Rentolaa, joka kuului Kansallisteatterin vakituiseen näyttelijäkaartiin 1944-1987. Rentola oli hyvin monipuolinen näyttelijä, joka muistetaan niin älykkäistä komediallisista roolitöistään kuin vahvoista tulkinnoistaan Eino Kaliman Tshehov-ohjauksissa.

Rentolan nuoruusvuosien ja Kansallisteatterin uran lisäksi podcastissa sivutaan Rentolan kokemuksia elokuva-alalla: Rentola esiintyi uransa aikana noin 70:ssä elokuvassa, voitti 3 kertaa parhaan naissivuosan Jussi-patsaan ja pääsi jopa kahdesti Guinnessin ennätyskirjaan eniten elokuvia vuodessa tehneenä näyttelijänä.

Podcastissa kuullaan myös Rauhan omaa, elävää kerrontaa, joka on peräisin Jarmon ja Rauhan haastattelutuokioista parinkymmenen vuoden takaa.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Rauha Rentola Mashan roolissa Kansallisteatterin Kolme sisarta -esityksessä vuonna 1956.

Tarinoita teatterin legendoista: Rauha Rentola

Kansallisteatterin Äänikanava · Tarinoita teatterin legendoista
Kolmas jakso: Ella Eronen

Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjan kolmannessa jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee Ella Erosta, poikkeuksellista taiteilijaa ja voimallista näyttelijää ja lausujaa. Eronen näytteli Kansallisteatterissa yli 20 vuotta kiinnityksellä, ja eläkkeelle jäämisen jälkeen 1965 vielä vierailijana. Ella on syntynyt vuonna 1900, siis parikymmentä vuotta ennen muita tämän haastattelusarjan näyttelijöitä, ja Ellassa voikin nähdä selkeämmin henkilöityvän menneen maailman diiva- ja tähtiteatterin. 

Podcastissa kuullaan ennenjulkaisematonta materiaalia, Jarmon c-kasettinauhurilla äänittämiä keskusteluja Ellan kanssa vuodelta 1987. Ääneen pääsevät myös Ellan tytär Leila ja viime podcastista tuttu näyttelijä, Ellan pukuhuonetoveri Rauha Rentola.  

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Ella Eronen Lauttasaaren kodissaan toukokuussa viimeisenä elinvuonnaan 1987. Kuvaaja: Jarmo Heikkinen

Tarinoita teatterin legendoista: Ella Eronen

Minna Canthin Papin perhe kertoo sukupolvien ideologisesta konfliktista yhdessä perheessä. Konservatiivisen pastori-isän näkemykset joutuvat törmäyskurssille poliittisesta radikalismista kiinnostuneen poikansa ja naisaatetta kannattavan tyttärensä kanssa. Papin perhe kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 23.1.1891.

TYÖRYHMÄ
Lukija Annika Poijärvi
Äänimestari Raine Ahonen

Minna Canth - Papin Perhe

Minna Canth: Papin perhe

Johanna on naimisissa Riston kanssa. Miehenä Risto on perheen pää ja vallankäyttäjä, vaikka hän onkin epäluotettava alkoholisti, jonka tekojen vuoksi muut joutuvat kärsimään. 

Työmiehen vaimon nostaa pöydälle naisasian ja työväenkysymykset. Teos herätti aikoinaan enemmän julkista keskustelua kuin mikään aiempi suomenkielinen draama.

Työmiehen vaimo kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 28.1.1885.

Lukija Kristiina Halttu

Minna Canth - TyÃ¶miehen Vaimo

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Kansallisteatterin Äänikanava · Tarinoita teatterin legendoista

Neljäs jakso: Pia Hattara

Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjan viimeisessä jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee omaleimaista ja riemastuttavaa näyttelijää Pia Hattaraa. Hattara näytteli Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1955 eläkkeelle jäämiseensä asti ja tuli tunnetuksi erityisesti koomisten ja absurdien roolien taitajana. Hattara myös esiintyi yli 30:ssä elokuvassa, muun muassa parissa Komisario Palmussa.

Podcastissa kuullaan ennenjulkaisematonta materiaalia, Jarmon c-kasettinauhurilla äänittämiä keskusteluja Pian kanssa 1980-luvun lopulta ja 2000-luvulta. Pia vie meidät muun muassa lapsuutensa teatteriturneille, Becketin Leikin lopun dystopiaan ja kertoo rooleistaan Tuonettarena, Kirsikkapuiston Charlotta Ivanovnana ja Niskavuoren Hetana. Ääneen pääsee myös Pian pukuhuonetoveri, rakastettu näyttelijä Anja Pohjola.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Pia Hattara esityksessä Kissaleikki 1970-luvun alusta.

Tarinoita teatterin legendoista: Pia Hattara

Minna Canthin Sylvi on näytelmä rikokseen johtavasta onnettomasta avioliitosta ja naisen oikeudesta päättää omasta elämästään ja seksuaalisuudestaan.

Sylvi on naimisissa itseään huomattavasti vanhemman Akselin kanssa. Sylvin kohdattua vanhan ystävänsä Viktorin hän ottaa puheeksi avioeron Akselin kanssa. Kun Akseli on kuitenkin jyrkästi eri mieltä asiasta, tapahtumat saavat traagisen käänteen.

Suomalaisen Teatterin johtokunnan päätös vetää Kovan onnen lapsia ohjelmistosta aiheutti Canthin ja teatterinjohdon välirikon. Canth kirjoitti Sylvin Ruotsalaiselle Teatterille – ruotsiksi – mikä oli omiaan herättämään paheksuntaa paitsi Suomalaisessa Teatterissa, myös koko suomalaisuusliikkeen parissa.

Sylvi kantaesitettiin Ruotsalaisessa Teatterissa 23.1.1893.

LUKIJA Aksa Korttila
ÄÄNIMESTARIT Raine Ahonen ja Minttu Pouru

Minna Canth - Sylvi

Minna Canth: Sylvi

Sarjan toisessa jaksossa keskitytään ohjaajan ja muusikon väliseen yhteistyöhön ohjaaja Linda Wallgrenin ja muusikko Niko Kumpuvaaran kanssa. Tapausesimerkkinä keskustelun pohjalla on esitys Aleksis Kivi, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä helmikuussa 2022. Teos on toteutettu yhdessä Red Nose Companyn ja kamariorkesteri Avantin kanssa, ja kevään Suuren näyttämön esitysten jälkeen Aleksis Kivi jatkaa kiertueversiona matkaansa eri puolille Suomea.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Harmonikka: Niko Kumpuvaara
Äänitys: Jani Peltola

Näkökulmia ohjaamiseen: Linda Wallgren ja Niko Kumpuvaara Aleksis Kivestä

Minna Canthin Anna Liisa on tragedia rikoksesta ja rangaistuksesta, syyllisyydestä ja sovituksesta sekä naisen alisteisesta asemasta miesten hallitsemassa yhteiskunnassa.

Epätoivoinen Anna Liisa murhaa aviottoman lapsensa, mutta tapaus salataan. Lapsen isä on Mikko, talon renki, joka vaatii Anna Liisaa ilmiannon uhalla vaimokseen. Anna Liisa on kuitenkin rakastunut Kivimaan Johannekseen, talolliseen, jonka kosintaan hän on vastannut myöntävästi. Anna Liisalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä vaikea valinta vankilan ja rakkaudettoman liiton välillä.

Anna Liisa on Papin perheen ohella Canthin tunnetuimpia teoksia, jota esitetään edelleen säännöllisesti kotimaisilla näyttämöillä. Näytelmän pohjalta on myös tehty peräti neljä elokuvaa sekä oopperateos.

Anna Liisa kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 2.10.1895.

LUKIJA Paula Siimes
ÄÄNIMESTARI Raine Ahonen

Minna Canth - Anna-Liisa

Minna Canth: Anna Liisa

Satu kertoo kolmesta pukista ja vihaisesta peikosta. Peikko omistaa sillan, jolle pukkien on uskaltauduttava jotta pääsisivät syömään ruohoa toiselle vuorelle. Mitenhän pukkien käy?

ÄÄNISADUN ÄÄNINÄYTTELIJÄT
Paimen ja keskipukki: Mari Hämäläinen
Isopukki: Ulriikka Sipiä
Pikkupukki: Aino Kemppi
Peikko: Toni Trogen
Dramatisointi: Mari Hämäläinen, Ulkriikka Sipiä, Aino Kemppi, Toni Trogen

Sadun versio on kirjasta Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila; Otava 2011

Satupäivän satuja: Kolme pukkia

Näkökulmia ohjaamiseen
4. jakso: Jussi Lehtonen, Roosa Vaverka ja Vankilataidetta

Sarjan viimeisessä jaksossa keskitytään ohjaajan ja tuottajan väliseen yhteistyöhön yhteisöllisesti suuntautuneessa dokumenttiteatterissa.

Tapausesimerkkinä keskustelun pohjalla on Jussi Lehtosen ohjaama, Kansallisteatterin ja Yle Draaman ääniteos Vankilataidetta, joka on syntynyt yhdessä Riihimäen vankilan vankien kanssa. Ohjelmasarja esitetään Radio Ylen Ykkösessä 4.12.2022 alkaen ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Musiikki: Niko Kumpuvaara ja Iiris Tarnanen
Äänitys: Rane Ahonen

Podcastissa kuullaan otteita Vankilataidetta-ääniteoksesta, jonka äänisuunnittelusta vastaa Jukka Herva ja musiikista Iiris Tarnanen (iiristarnanen.com / Facebook: Iiris Tarnanen Music).

*

Näkökulmia ohjaamiseen -podcast

Kansallisteatterissa vietetään aina huhtikuussa Kalima-viikkoa ohjaaja ja teatterinjohtaja Eino Kaliman muistoksi. Juhlavuoden kunniaksi ohjaajantaiteeseen pureudutaan neliosaisen podcast-sarjan voimin, neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäinen Näkökulmia ohjaamiseen -jakso julkaistiin Kalima-viikolla ja kolme seuraavaa kevät- ja syyskausien aikana.

Näkökulmia ohjaamiseen: Jussi Lehtonen ja Roosa Vaverka

Muunnelma klassikkosadusta Kolme karhua ja Kultakutri, jossa seikkailee Kultakutrin lisäksi myös Kultakatri, jotka päätyvät leikin keskellä karhujen talolle. Mitä tapahtuu, kun tytöt päättävätkin mennä tyhjään taloon sisään kutsumattomina vieraina?

Alkuperäisteos Robert Southey 1837, jonka suomentanut Meri Starck 1982.

Äänitteen tekijät: Rosa Terehova, Essi Kilpeläinen, Katriina Hovio, Elsa Annala, Peppiina Rosén

Satupäivän satuja: Kolme karhua ja kultakutri

Prologi-podcastin viimeisessä jaksossa studiossa vierailevat naisten ja tyttöjen puolesta taisteleva ihmisoikeusaktivisti, Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmed sekä syksyllä ensi-iltansa saavan Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -teoksen ohjaaja Satu Linnapuomi.

Jaksossa syvennytään uutuusnäytelmän tekoprosessiin ja teemoihin sekä pohditaan samaistuttavuuden ja moninaisuuden merkitystä suhteessa näytelmien tarinoihin ja henkilöihin.

Aksa ja Isadora haluavat sydämellisesti kiittää kuuntelijoita tästä yhteisestä matkasta. Eläköön teatteri!

Prologi Podcast

Unelmana moninaisempi teatteri

"Mä olen tullu siihen johtopäätökseen, että kunnioitan elämää vähemmän kuin sivistyksen tuomia etuja."

Millaista on elämä ilman sähköä Kiovan miljoonakaupungissa?

Janne Reinikaisen ohjaama lukudraama Naisia pimeydessä on kahden näyttelijän (Kristiina Halttu ja Marja Salo) esittämä vuoropuhelu sodan keskeltä. Pitkien sähkökatkojen aikana naiset kertovat toisilleen tarinoita, joissa ääneen pääsevät kylmän ja pimeän suurkaupungin asukkaat. Heille 2020-luvun normaali arkielämä on vain kaukainen haave; mikään ei toimi, kaikki on epävarmaa, autot törmäilevät jalankulkijoihin pimeillä kaduilla ja lämmin ruoka, asunto ja suihku tai toimiva mobiiliyhteys ovat silkkaa luksusta.

Arkielämä sodan keskellä synnyttää absurdin koomisia, surullisia ja karmeita tilanteita ja tarinoita. Ihmisten havainnoista kasvaa moniääninen teos, jonka keskeltä voi erottaa yhteisen, ääneen sanomattoman ajatuksen: milloin tämä painajainen päättyy?

Iryna Serebriakova on ukrainalainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja kääntäjä, joka on kirjoittanut näyttämöteosten lisäksi myös elokuvia ja tv-sarjoja. Hänen teoksiaan on esitetty Euroopassa sekä lukudraamoina että teatteriesityksinä. Naisia pimeydessä -näytelmän (”Женщины в темноте”) Serebriakova on kirjoittanut yhdessä Masha Denisovan kanssa. Masha Denisova on salanimi, jonka taakse kätkeytyy Kiovassa koko Ukrainan sodan ajan asunut kirjailija. Teos perustuu osittain Denisovan päiväkirjamerkintöihin, ja se on kirjoitettu loka‒joulukuussa 2022 ‒ aikana, jolloin toistuvat sähkökatkot tulivat osaksi kiovalaisten elämää.

Naisia pimeydessä -lukudraama oli Kansallisteatterin neljäs tuen osoitus sodasta kärsivälle Ukrainalle. Vallilan Kansallisteatterissa 15.3.2023 esitetyn teoksen lipputulot lahjoitettiin lyhentämättömänä Unicefille.

LUKUDRAAMAN TYÖRYHMÄ
Lukijat Kristiina Halttu ja Marja Salo
Ohjaaja Janne Reinikainen
Suomennos Janne Reinikainen ja Eva Buchwald
Äänitys Raine Ahonen

Suomen Kansallisteatteri

Masha Denisova & Iryna Serebriakova: Naisia pimeydessä

Nykyisen Paasikivenaukion kohdalla sijainnut Arkadia-teatteri oli Suomalaisen Teatterin käytössä 1875‒1902. Runoilija Eino Leinon sanelun pohjalta tallennettu teksti Vanhassa arkissa vie meidät Arkadia-teatterin pienestä sivuovesta teatterin salaperäiseen maailmaan. Leinon matkassa pääsemme tutustumaan myös teatterin johtajaan Kaarlo Bergbomiin ja hänen Emilie-sisareensa. Eino Leinon mielestä Arkadia-teatterin ravintola oli pääkaupungin ainoa taiteilijakapakka ja sen voileipäpöytä viinoineen unohtumaton. Kuulemme myös näyttelijä Elli Tompurin muistoja hänen ensimmäisestä käynnistään Arkadia-teatterissa.

Lukijat Veikko Honkanen ja Jukka Rantanen

Kesto n. 30 min

LÄHTEET
Elli Tompuri: Etu-, taka- ja syrjähyppyjä. Muistelmia Arkadiasta Kansalliseen. WSOY, 1952.
Aarre M. Peltonen: Eino Leino aikalaistensa silmin: lähikuvia, muistelmia, haastatteluja. Otava, 1958.
Kai Häggman: Päänäyttämöllä. Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta. Tammi, 2022.
Pentti Paavolainen & Aino Kukkonen: Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta. WSOY, 2005.

Arkadia-teatteri muistoissamme

Kulissikierroksen ensimmäisessä jaksossa pääsemme kuulemaan järjestäjän ammatista valloittavan Erik Rehnstrandin kertomana.

Mikä on järjestäjä, mitä hänen työnkuvaan kuuluu ja minkälainen on hänen tyypillinen työpäivä? Entä kuinka monta järjestäjää isossa teatterissa tarvitaan? Nykyään järjestäjä saa työryhmän helposti kiinni Whtasappin kautta, mutta miten homma hoidettiin vuosia sitten?

Jokaisessa jaksossa Isadora Brownilla on vieraana Kansallisteatterin eri osaston edustaja, joka kertoo omasta työstään teatteritaiteen parissa.

Kulissikierros podcast

Kulissikierros podcast 1: Järjestäjä Erik Rehnstrand

Kulissikierroksen toisessa jaksossa pääsemme kuulemaan teatterin tekemisestä valon ja videon näkökulmasta.

Miten valo- ja videotekniikka toimii teatterissa? Kansallisteatterin oma ”valo-ville” Ville Virtanen kertoo työstään ja siitä, miten päätyi alalle. Entä miltä näyttää tulevaisuuden valo- ja videotekniikka ja mitkä ovat Villen inspiraation lähteet? 

Jokaisessa Kulissikierron jaksossa Isadora Brownilla on vieraana Kansallisteatterin eri osaston edustaja, joka kertoo omasta työstään teatteritaiteen parissa.

Kulissikierros

Kulissikierros-podcast 2: Valo- ja video-osaston päällikkö Ville Virtanen

Lipunmyynti on portti yleisölle teatterin maailmaan ennen esitystä.
Mitä kaikkea työ sisältää perinteisen myyntityön lisäksi? Miksi asiakkaan kohtaaminen on erityisen tärkeää teatterin lipunmyynnissä? Millaisissa asioissa lipunmyyjä kohtaa haasteita ja täytyykö lipunmyyjän nähdä kaikki ohjelmiston näytelmät?

Sanna haluaa kannustaa nuoria, jotka haaveilevat teatterialan töistä, menemällä rohkeasti kohti unelmiaan.

Jokaisessa Kulissikierron jaksossa Isadora Brownilla on vieraana Kansallisteatterin eri osaston edustaja, joka kertoo omasta työstään teatteritaiteen parissa.

Kulissikierros Podcast

Kulissikierros-podcast 3: Lipunmyynti ja mieletön moniosaaja Sanna Breilin

Jälleen on aika hypätä mukaan Kansiksen kulissikierrokselle. Tällä kertaa suunnataan kohti puvustuksen maailmaa. 

Vieraana studiossa on upea puvustaja Saija Kiiskilä, joka toimii myös pukusuunittelijana nimellä Saija Siekkinen.

Tässä jaksossa Saija kertoo teatterityöstä yli 20 vuoden kokemuksella: Miten pukujen kokoaminen etenee käsikirjoituksen lukemisesta näyttämölle? Miten puvut vaikuttavat esitykseen ja mikä saa pukusuunittelijan hyppäämään kattoon?

Kulissikierros-podcast 4: Pukuloistoa

Oletko valmis kurkistamaan sinne, minne yleisö ei yleensä näe? Hyppää Isadora Brownin mukaan kulissikierrokselle Kansallisteatteriin! 

Tässä jaksossa päästään tutustumaan teatterin johtoportaseen, kun tuotantojohtaja Päivi Isosaari kertoo työstään osana teatterin johtoryhmää.

Mitä teatterin tuotantojohtaja tekee ja missä hänen työpisteensä sijaitsee? Miten päätökset teatteri rahankäytöstä syntyvät ja minkälaisia haasteita työssä on?

Kulissikierros Podcast jakso 5

Kulissikierros-podcast 5: Tuotantojohtaja Suomen Kansallisteatterissa

Oletko valmis kurkistamaan sinne, minne yleisö ei yleensä näe? Hyppää Isadora Brownin mukaan kulissikierrokselle Kansallisteatteriin!

Tällä kertaa Minttu Minkkinen Kansallisteatterin maskeerausosastolta päästää meidät tutustumaan työnsä saloihin. Minttu kertoo meille, minkälaisista töistä hänen työpäivänsä tyypillisimmin koostuvat ja millaiset maskit on haastavimpia tehdä. Millainen kontakti näyttelijän ja maskeeraajan välille syntyy ennen esitystä? Tervetuloa maskien ihmelliseen maailmaan Mintun opastuksella!

Kulissikierros Podcast jakso 6

Kulissikierros-podcast 6: Maskien ihmeellinen maailma

Kansallisteatterin rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja avajaiset

Tällä kertaa historiasarja vie sinut matkalle Kansallisteatterin rakennuksen syntyvuosiin, sen suunniteluun, rakentamiseen ja avajaisiin.

Vuonna 2022 Kansallisteatteri täytti 150 vuotta. Kyseessä ei kuitenkaan ole nykyisen teatterirakennuksen ikä, koska Kansallisteatterin historian katsotaan alkaneen vanhassa Arkadia-teatterissa vuonna 1872. Nykyinen rakennus täytti tänä keväänä 122 vuotta.

Kansallisteatterin rakentaminen Willensaunan tontille Apinan kortteliin kesti kaksi vuotta. Koska rakennusmaa oli pehmeää, rakennus oli perustettava puupaaluille. Maahan juntattiin noin 4000 paalua ‒ peräkkäin aseteltuina paaluja olisi riittänyt Porvooseen saakka.

Raskaiden rakennusmateriaalien siirtelyn helpottamiseksi teatterin työmaalle oli rakennettu läheiseltä ratapihalta pistoraide. Tämä olikin tarpeen, sillä teatteri on rakennettu graniitista, ja siirreltävät möhkäleet olivat suuria ja painavia.

Teksti: Jukka Rantanen
Lukijat: Veikko Honkanen ja Jukka Rantanen
Taltiointi ja äänityöt: Raine Ahonen

Lähteet:
Kai Häggman: Päänäyttämöllä. Suomen Kansallisteatterin 150 vuotta.
Maria-Liisa Nevala (toim.): Suomen Kansallisteatteri. Teatteritalo ennen ja nyt.
Ritva Heikkilä: Ida Aalberg. Näyttelijä jumalan armosta.
Eliel Aspelin-Haapkylä: Suomalaisen teatterin historia, osa IV

Kivilinna Apinan kortteliin

Michael Baran
TYTTÖ JOKA KÄVELI

Rooleissa Aksa Korttila, Pirjo Määttä ja Seela Sella
Äänitys Jani Peltola
Kesto n. 2 tuntia

Tyttö, joka käveli on kolmesta toisiinsa limittyvästä monologista muodostuva, nyrjähtäneen dekkarin piirteitä hyödyntävä mutta loppuun saakka salaisuutensa säilyttävä tarina ajan toistuvasta kehästä, yksinäisyydestä ja epätodennäköisistä kohtaamisista, totuudesta ja hyödyllisistä valkoisista valheista, uusista aluista sekä naisesta, joka elää vaikka on kuollut. Kolmea eri sukupolvea edustavien naisten yksityiset elämänkohtalot sulautuvat ja kietoutuvat toisiinsa murheellisina ja kauniina, taustanaan Euroopan viime vuosisadan historian keskeisimmät, synkimmät ja koskettavimmat sivut. Se on myös tutkielma siitä, onko teatteritekstin keinoin mahdollista käsitellä tapahtumia, jotka kauhujensa käsittämättömyydessä ylittävät paitsi teatterin myös todellisuuden rajat.

Tyttö, joka käveli näyttämöteoksen kantaesitys nähtiin Kansallisteatterin Willensaunassa 14.3.2018.  Teos on kuultavissa ilmaiseksi SoundCloudissa toistaiseksi.

Tyttö, joka käveli

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle.

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle elokuussa.

Eino Leino: Väinämöisen laulu / lukija Jukka Pekka Palo

V.A. Koskenniemi: Siell’ on jo kauan kukkineet omenapuut / lukija Ilja Peltonen

Otto Manninen: Joutsenet / lukija Marja Salo

Aleksis Kivi: Laulu Oravasta / lukija Antti Pääkkönen

Aleksis Kivi: Metsämiehen laulu / lukija Harri Nousiainen

Aleksanteri Rahkonen: Leivo / lukija Karin Pacius

Jaakko Juteini: Laulu Suomessa / lukija Juha Varis

Aleksis Kivi: Suomenmaa / lukija Pirjo Määttä

Kansallisteatterin näyttelijä Terhi Panula on äänittänyt syksyn aikana suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Toukokuussa julkaistussa ensimmäisessä osassa kuultiin vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toisessa osassa kuultavina on muiden muassa Edith Södergranin, Einari Vuorelan, Eeva Kilven ja Aulikki Oksasen runoja. 

Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta >> https://kansallisteatteri.fi/content/uploads/2020/12/Vinkkeja%CC%88-runojen-ka%CC%88sittelyyn2.pdf

Claes Andersson, suom. Pentti Saaritsa – Kesät me muistimme

Lassi Sinkkonen – Balladi valkoisesta pääskystä

Uusia näkyjä maailmasta – myös audiona!

Sukella syvemmälle teatterin maailmaan: kuuntele keskusteluja, äänimaisemia ja lukudraamatallenteita Kansallisteatterin Virta-kanavalla.

Kansallisteatterin Virta

Pinned to spotlight

Popular tracks