Kuuntele Kansallisteatterin lukudraamatallenteita.

Lukudraamaa

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta >> https://kansallisteatteri.fi/content/uploads/2020/05/Vinkkeja%CC%88-runojen-ka%CC%88sittelyyn.pdf

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle elokuussa 2020.

Katso pohjoista taivasta – osa 1

13 Helena Anhava: Naapurin Tytöltäkö Mallin Kysyt

07 Eeva - Liisa Manner: Kirkkaat Aamut Kohoavat

04 Katri Vala: Maan Laiturilla

03 Lauri Pohjanpää: Lapsuuden Maa

01 Aaro Hellaakoski: Haukka

Maailman kaunein monologi Timo Tuomisen lukemana!

Luoteis-Yhdysvalloissa asuneiden Suquamish- ja Duwamish-heimojen päällikkö Seattle piti vuonna 1854 yleisölle puheen, jossa hän otti voimakkaasti kantaa Amerikan alkuperäiskansojen puolesta. Yhdysvaltain hallinto oli tuolloin kiristämässä otettaan myös luoteisten kansojen alueista, mikä merkitsi valtavaa uhkaa heimoille sekä heidän omaperäiselle kulttuurilleen, jota he olivat saaneet vapaasti toteuttaa ennen eurooppalaisten saapumista. 

Kansallisteatterin Äänikanava tarjoaa kuuntelijoilleen päällikkö Seattlen maineikkaan puheen näyttelijä Timo Tuomisen lukemana. Seattlen puheesta tunnetaan monia versioita, ja sen autenttisuus on herättänyt keskustelua. Se, mikä on kadonnut, ei koskaan palaa, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mikä on jäänyt jäljelle: maailman kauneimmaksikin luonnehdittu, aina ajankohtainen, väkevästi puhutteleva ja syvällinen puheenvuoro luonnon, ihmisen, ihmisoikeuksien, alkuperäiskansojen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ensimmäisen version puheesta kirjoitti muistiin vuonna 1887 Henry Smith, duwamish-kieltä osannut lääkäri, joka oli ollut läsnä tilaisuudessa. Ääniteos perustuu Smithin tekstiin, josta suomenkielisen version ovat tehneet Markku Henriksson ja Hilkka Pietilä.

Kesto n. 18 minuuttia

Lukija Timo Tuominen
Äänitys ja äänisuunnittelu Mika Venhovaara

Päällikkö Seattlen puhe

Tarinoita teatterin legendoista
1. jakso: Eeva-Kaarina Volanen

Podcastin ensimmäisessä jaksossa dokumenttiohjaaja Jarmo Heikkinen muistelee näyttelijä Eeva-Kaarina Volasta, jonka syntymästä tuli tammikuussa 100 vuotta.

Eeva-Kaarina, jota on myös tituleerattu “sydämen ja ajatuksen taiteilijaksi”, työskenteli Kansallisteatterissa kiinnitettynä näyttelijänä 45 vuotta. Hänen miehensä ohjaaja Sakari Puurunen sanoikin, että jos kaikki Eeva-Kaarinan näyttämöroolit tulisivat Kansallisteatterin suuren näyttämön katsomoon, koko permanto täyttyisi niistä.

Tässä podcastissa kuullaan Eeva-Kaarinan Kansallisteatterissa tekemien mieleen painuneiden roolitöiden lisäksi ainutlaatuista, ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia muun muassa Eeva-Kaarinan lapsuudesta ja kokemuksista rintamateatterissa jatkosodan aikaan.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Eeva-Kaarina Volanen Kansallisteatterin Olga-esityksessä vuonna 1995

Tarinoita teatterin legendoista: Eeva-Kaarina Volanen

Joel Lehtonen
LINTUKOTO

Myöhemmällä iällään kirjailija Joel Lehtonen hylkäsi puheliaan ja ailahtelevan Itä-Suomen ja kiintyi eleettömään ja vakaaseen Länsi-Suomeen. Uusi kesäpaikka löytyi Sääksmäen Vanajavedeltä – pieni saari nimeltään Vähä Vohli.

Matka Huopalahdesta taittui ensin junalla Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta jatkettiin pohjoisen suuntaan liikennöivällä laivalla. Hattulan kivikirkon kulttuurimaiseman, vehmaiden rantojen ja useiden kartanoiden jälkeen avautui Vanajaveden ulappa, jota laiva höyrysi toistakymmentä kilometriä, kunnes poikkesi pääväylältä Sääksmäen pappilan laituriin ja ohitti Vohlinsaaret. Niistä pienempi oli Lehtosen kesäsaari. Loppumatka hoitui soutuveneellä.

Vähä Vohlin kesistä (1925–1928) syntyi teos Lintukoto, joka on yksi kotimaisen kirjallisuutemme rakastetuimpia kesäkirjoja. Joel Lehtosessa oli ripaus Robinson Crusoeta. Hän nimitti mökkiään erakkomajaksi, jossa pääsi rauhaan maailman hälinältä. Saaressaan kirjailija tunsi aistien iloa, joka nauroi valituksille, pulalle ja kuolemalle. Aurinko antoi voimaansa jokaisen luun ytimeen.

Dramatisointi Jukka Rantanen 
Lukija Veikko Honkanen
Äänittäjä Sami Hassinen

Lintukoto

Tarinoita teatterin legendoista
2. jakso: Rauha Rentola

Podcastin toisessa jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee näyttelijä Rauha Rentolaa, joka kuului Kansallisteatterin vakituiseen näyttelijäkaartiin 1944-1987. Rentola oli hyvin monipuolinen näyttelijä, joka muistetaan niin älykkäistä komediallisista roolitöistään kuin vahvoista tulkinnoistaan Eino Kaliman Tshehov-ohjauksissa.

Rentolan nuoruusvuosien ja Kansallisteatterin uran lisäksi podcastissa sivutaan Rentolan kokemuksia elokuva-alalla: Rentola esiintyi uransa aikana noin 70:ssä elokuvassa, voitti 3 kertaa parhaan naissivuosan Jussi-patsaan ja pääsi jopa kahdesti Guinnessin ennätyskirjaan eniten elokuvia vuodessa tehneenä näyttelijänä.

Podcastissa kuullaan myös Rauhan omaa, elävää kerrontaa, joka on peräisin Jarmon ja Rauhan haastattelutuokioista parinkymmenen vuoden takaa.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Rauha Rentola Mashan roolissa Kansallisteatterin Kolme sisarta -esityksessä vuonna 1956.

Tarinoita teatterin legendoista: Rauha Rentola

Kansallisteatterin Äänikanava · Tarinoita teatterin legendoista
Kolmas jakso: Ella Eronen

Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjan kolmannessa jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee Ella Erosta, poikkeuksellista taiteilijaa ja voimallista näyttelijää ja lausujaa. Eronen näytteli Kansallisteatterissa yli 20 vuotta kiinnityksellä, ja eläkkeelle jäämisen jälkeen 1965 vielä vierailijana. Ella on syntynyt vuonna 1900, siis parikymmentä vuotta ennen muita tämän haastattelusarjan näyttelijöitä, ja Ellassa voikin nähdä selkeämmin henkilöityvän menneen maailman diiva- ja tähtiteatterin. 

Podcastissa kuullaan ennenjulkaisematonta materiaalia, Jarmon c-kasettinauhurilla äänittämiä keskusteluja Ellan kanssa vuodelta 1987. Ääneen pääsevät myös Ellan tytär Leila ja viime podcastista tuttu näyttelijä, Ellan pukuhuonetoveri Rauha Rentola.  

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Ella Eronen Lauttasaaren kodissaan toukokuussa viimeisenä elinvuonnaan 1987. Kuvaaja: Jarmo Heikkinen

Tarinoita teatterin legendoista: Ella Eronen

Minna Canthin Papin perhe kertoo sukupolvien ideologisesta konfliktista yhdessä perheessä. Konservatiivisen pastori-isän näkemykset joutuvat törmäyskurssille poliittisesta radikalismista kiinnostuneen poikansa ja naisaatetta kannattavan tyttärensä kanssa. Papin perhe kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 23.1.1891.

TYÖRYHMÄ
Lukija Annika Poijärvi
Äänimestari Raine Ahonen

Minna Canth - Papin Perhe

Minna Canth: Papin perhe

Johanna on naimisissa Riston kanssa. Miehenä Risto on perheen pää ja vallankäyttäjä, vaikka hän onkin epäluotettava alkoholisti, jonka tekojen vuoksi muut joutuvat kärsimään. 

Työmiehen vaimon nostaa pöydälle naisasian ja työväenkysymykset. Teos herätti aikoinaan enemmän julkista keskustelua kuin mikään aiempi suomenkielinen draama.

Työmiehen vaimo kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 28.1.1885.

Lukija Kristiina Halttu

Minna Canth - TyÃ¶miehen Vaimo

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Kansallisteatterin Äänikanava · Tarinoita teatterin legendoista

Neljäs jakso: Pia Hattara

Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjan viimeisessä jaksossa toimittaja Jarmo Heikkinen muistelee omaleimaista ja riemastuttavaa näyttelijää Pia Hattaraa. Hattara näytteli Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1955 eläkkeelle jäämiseensä asti ja tuli tunnetuksi erityisesti koomisten ja absurdien roolien taitajana. Hattara myös esiintyi yli 30:ssä elokuvassa, muun muassa parissa Komisario Palmussa.

Podcastissa kuullaan ennenjulkaisematonta materiaalia, Jarmon c-kasettinauhurilla äänittämiä keskusteluja Pian kanssa 1980-luvun lopulta ja 2000-luvulta. Pia vie meidät muun muassa lapsuutensa teatteriturneille, Becketin Leikin lopun dystopiaan ja kertoo rooleistaan Tuonettarena, Kirsikkapuiston Charlotta Ivanovnana ja Niskavuoren Hetana. Ääneen pääsee myös Pian pukuhuonetoveri, rakastettu näyttelijä Anja Pohjola.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Kantele: Senni Valtonen

Kuvassa Pia Hattara esityksessä Kissaleikki 1970-luvun alusta.

Tarinoita teatterin legendoista: Pia Hattara

Minna Canthin Sylvi on näytelmä rikokseen johtavasta onnettomasta avioliitosta ja naisen oikeudesta päättää omasta elämästään ja seksuaalisuudestaan.

Sylvi on naimisissa itseään huomattavasti vanhemman Akselin kanssa. Sylvin kohdattua vanhan ystävänsä Viktorin hän ottaa puheeksi avioeron Akselin kanssa. Kun Akseli on kuitenkin jyrkästi eri mieltä asiasta, tapahtumat saavat traagisen käänteen.

Suomalaisen Teatterin johtokunnan päätös vetää Kovan onnen lapsia ohjelmistosta aiheutti Canthin ja teatterinjohdon välirikon. Canth kirjoitti Sylvin Ruotsalaiselle Teatterille – ruotsiksi – mikä oli omiaan herättämään paheksuntaa paitsi Suomalaisessa Teatterissa, myös koko suomalaisuusliikkeen parissa.

Sylvi kantaesitettiin Ruotsalaisessa Teatterissa 23.1.1893.

LUKIJA Aksa Korttila
ÄÄNIMESTARI Raine Ahonen

Minna Canth - Sylvi

Minna Canth: Sylvi

Näkökulmia ohjaamiseen

1. jakso: Anne Rautiainen, Eva Buchwald ja Faust

Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan teatteriohjaaja Anne Rautiaisen ohjaajantaiteeseen. Rautiainen on tullut tunnetuksi rikkaasta, kokonaisvaltaisen fyysis-visuaalisesta teatterikielestään. 

Jaksossa keskitytään erityisesti ohjaajan ja dramaturgin väliseen dialogiin ja yhteistyöhön, tapausesimerkkinä Faust-esitys, jonka ensi-ilta koettiin maaliskuun lopussa 2022 Kansallisteatterin Vallilan näyttämöllä. Teoksen dramaturgian toteutti yhdessä Rautiaisen kanssa Eva Buchwald.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Harmonikka: Niko Kumpuvaara
Äänitys: Jani Peltola

*

Näkökulmia ohjaamiseen -podcastsarja

Kansallisteatterissa vietetään aina huhtikuussa Kalima-viikkoa ohjaaja ja teatterinjohtaja Eino Kaliman muistoksi. Juhlavuoden kunniaksi ohjaajantaiteeseen pureudutaan neliosaisen podcast-sarjan voimin, neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäinen Näkökulmia ohjaamiseen -jakso kuullaan Kalima-viikolla ja kolme seuraavaa kevät- ja syyskausien aikana.

Näkökulmia ohjaamiseen: Anne Rautiainen, Eva Buchwald ja Faust

Sarjan toisessa jaksossa keskitytään ohjaajan ja muusikon väliseen yhteistyöhön ohjaaja Linda Wallgrenin ja muusikko Niko Kumpuvaaran kanssa. Tapausesimerkkinä keskustelun pohjalla on esitys Aleksis Kivi, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä helmikuussa 2022. Teos on toteutettu yhdessä Red Nose Companyn ja kamariorkesteri Avantin kanssa, ja kevään Suuren näyttämön esitysten jälkeen Aleksis Kivi jatkaa kiertueversiona matkaansa eri puolille Suomea.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen
Harmonikka: Niko Kumpuvaara
Äänitys: Jani Peltola

Näkökulmia ohjaamiseen: Linda Wallgren ja Niko Kumpuvaara Aleksis Kivestä

Kruununhaan teatterista Engelin teatterin kautta Arkadiaan. Siinä matka, joka piti kulkea pisteeseen, josta Suomalaisen teatterin katsotaan saaneen alkunsa.

Tie Kansallisteatteriin -podcast kunnioittaa Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlavuotta viemällä matkalle Helsingin varhaisimpiin teatteritaloihin ‒ aikaan, jolloin teatteria koskeva sanastokin oli vasta kehittymässä.

Zacharias Topelius muistelee päiväkirjassaan Engelin teatterin esitystä:
”Sain lipun Taika-ampujaan seisomapermannolle. Kolmas näytös oli paras ja kammottavin: kun Caspar, paha metsästäjä, valoi taikakuulia, lepatti suuri parvi vinkuvia yölintuja ympäriinsä, ja pöllöjä ja paholaisenkasvoja irvisteli joka puolella. Musiikki oli täydellisesti siihen sovitettua ja sointui hyvin myrskyn ja manalanhenkien ulvontaan”.

Rakkaus teatteriin yhdistää menneet ajat tähän päivään. Ilman teatterinrakkautta moni haave olisi jäänyt toteutumatta ‒ Kruununhaan teatteri syntymättä, Esplanadi jäädä ilman Engelin teatteriaan, josta puretut hirret tarvittiin kannattelemaan suomalaisen kansallisnäyttämön syntyä.

Teksti Jukka Rantanen
Tekstin kieltä muokannut Tiina-Josefina Merenranta
Lukijat Veikko Honkanen ja Jukka Rantanen
Äänitarkkailija Mika Venhovaara

Esityksen lähteet
Elli Tompuri: Etu-taka- ja syrjähyppyjä: muistelmia Arkadiasta Kansalliseen. WSOY, 1952
Timo Tiusanen: Teatterimme hahmottuu. Näyttämötaiteen kehitystie kansanrunoudesta itsenäisyyden ajan alkuun. Kirjayhtymä, 1969.
Pentti Paavolainen ja Aino Kukkonen: Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta. WSOY, 2005. Teatterimuseon kotisivut

Tie Kansallisteatteriin

Michael Baran
TYTTÖ JOKA KÄVELI

Rooleissa Aksa Korttila, Pirjo Määttä ja Seela Sella
Äänitys Jani Peltola
Kesto n. 2 tuntia

Tyttö, joka käveli on kolmesta toisiinsa limittyvästä monologista muodostuva, nyrjähtäneen dekkarin piirteitä hyödyntävä mutta loppuun saakka salaisuutensa säilyttävä tarina ajan toistuvasta kehästä, yksinäisyydestä ja epätodennäköisistä kohtaamisista, totuudesta ja hyödyllisistä valkoisista valheista, uusista aluista sekä naisesta, joka elää vaikka on kuollut. Kolmea eri sukupolvea edustavien naisten yksityiset elämänkohtalot sulautuvat ja kietoutuvat toisiinsa murheellisina ja kauniina, taustanaan Euroopan viime vuosisadan historian keskeisimmät, synkimmät ja koskettavimmat sivut. Se on myös tutkielma siitä, onko teatteritekstin keinoin mahdollista käsitellä tapahtumia, jotka kauhujensa käsittämättömyydessä ylittävät paitsi teatterin myös todellisuuden rajat.

Tyttö, joka käveli näyttämöteoksen kantaesitys nähtiin Kansallisteatterin Willensaunassa 14.3.2018.  Teos on kuultavissa ilmaiseksi SoundCloudissa toistaiseksi.

Tyttö, joka käveli

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle.

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle elokuussa.

Eino Leino: Virta venhettä vie / lukija Marja Kuusiluoma

V.A. Koskenniemi: Siell’ on jo kauan kukkineet omenapuut / lukija Ilja Peltonen

Otto Manninen: Joutsenet / lukija Marja Salo

Larin-Kyösti: Heilani on kuin helluntai / lukija Annika Poijärvi

Eino Leino: Näin unta kesästä kerran / lukija Markku Maalismaa

Aleksis Kivi: Laulu Oravasta / lukija Antti Pääkkönen

Aleksis Kivi: Metsämiehen laulu / lukija Harri Nousiainen

Aleksanteri Rahkonen: Leivo / lukija Karin Pacius

Jaakko Juteini: Laulu Suomessa / lukija Juha Varis

Aleksis Kivi: Suomenmaa / lukija Pirjo Määttä

Kevään viimeisessä Kaarella-podcastjaksossa pääsemme kuulemaan malminkartanolaisten Teemu ja Janne Sakslinin tarinoita ja turinoita. 19-vuotiaat kaksoset ovat asuneet malminkartanossa 17 vuotta ja pitävät aluetta tärkeänä paikkana itselleen. 

"Maltsu on oma valtakuntansa, sellanen legendaarinen paikka. Eihän se tarkoita etteikö siitä voisi pitää, vaikka muut pitää sitä huonona paikkana", Teemu kertoo.
Janne jatkaa: "Tulee semmonen fiilis, että malminkartano on joku getto vaikkei se sitä oo. On myös esim. 1700-luvun kartano ja kaikkea muuta historiaa. Se on hieno yhteisö ja hieno paikka."

Jaksossa kuullaan myös musiikkia tekevien kaksosten räppiä. Haastattelija, hankkeen aluetaiteilija Mirjami Heikkinen innostui poikien musiikkitaustasta ja kutsui heidät mukaan Välitiloissa-kappaleen tekoon, jossa yhdistetään barokkimusiikkia ja räppiä. Kappaleen musiikkivideo julkaistaan perjantaina 29.5., ja se on toteutettu yhdessä Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa.

Podcast on osa Kansallisteatterin Kaarella -aluehanketta.
Hankkeen tarkoituksena on virittää tarinoita ja kohtaamisia Kaarelassa sekä tuoda teatteria ja ilmaisun mahdollisuuksia alueen asukkaille.

Toimittaja: Mirjami Heikkinen 
Muusikin äänitys ja tekninen apu: Jani Peltola
 Alttoviulu: Laura Kajander / Suomalainen barokkiorkesteri
Tuottaja: Wilhelmina Sederholm

Kaarella-podcast jakso 4: Äänessä malminkartanolaiset kaksoset Janne ja Teemu

Teatteri on kaikista taiteenlajeista vaarallisin. Se on ollut ainainen huolenaihe kirkon ja valtion valtaapitäville. Kun Länsigootti Alarik ryösti Rooman vuonna 410, hän ensi töikseen sulki kaikki teatterit. Tämän seurauksena teatteri oli kiellettyä kaikkialla kristityssä Euroopassa neljänsadan vuoden ajan. Islamilaisvalloituksen jälkeen Intiassa teatteri oli kiellettyä tuplasti pidemmän ajan ja entisessä Neuvostoliitossa teatteria suvaittiin vasta vuodesta 1934 lähtien vain tiukasti sensuroituna ja valtion valvonnan alaisena.

Onkin varsin hämmästyttävää, että antiikin Kreikan ja Rooman jälkeiseen teatterihistoriaan on jäänyt pitkä episodi kirkon ja teatterin yhteistä taivalta. Rantasen taideluennossa käsitellään sitä, miten tähän päädyttiin ja miten kirkko sieti näin vaarallista taidemuotoa helmoissaan.

Kuva: Oberammergaun kärsimysnäytelmä, 1970

Lukulamppu-podcast: Jukka Rantanen valaisee keskiaikaista kirkkonäytelmäperinnettä

Kansallisteatterin näyttelijä Terhi Panula on äänittänyt syksyn aikana suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Toukokuussa julkaistussa ensimmäisessä osassa kuultiin vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toisessa osassa kuultavina on muiden muassa Edith Södergranin, Einari Vuorelan, Eeva Kilven ja Aulikki Oksasen runoja. 

Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta >> https://kansallisteatteri.fi/content/uploads/2020/12/Vinkkeja%CC%88-runojen-ka%CC%88sittelyyn2.pdf

Lassi Sinkkonen – Balladi valkoisesta pääskystä

Edith Södergran, suom. Uuno Kailas – Maa, jota ei ole

Uusia näkyjä maailmasta – myös audiona!

Sukella syvemmälle teatterin maailmaan: kuuntele keskusteluja, äänimaisemia ja lukudraamatallenteita Kansallisteatterin Äänikanavalta.

Kansallisteatterin Äänikanava

Pinned to spotlight

Popular tracks