Kokoelma Mielettömässä Valossa vuosien varrella tehtyjä julkkishaastatteluita

Julkkishaastattelut

KYLÄRADION ERIKOISLÄHETYS 


Kyläradion erikoislähetys nostaa festarikuumeen kattoon viikko ennen Maailma Kylässä -festivaaleja! Ohjelmassa haastatellaan ohjelmiston toteuttajia ja kysellään heidän kuulumisiaan ja ajatuksiaan festareiden kynnyksellä. Lähetyksen juontavat toimittajat Makte Muuri ja Anni Roihuvuo. Ohjelman musiikki koostuu festivaaleilla esiintyvien ulkomaalaisten artistivieraiden kappaleista.

Kyläradion erikoislähetyksen toteuttavat Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnan osallistujat. Mieletöntä valoa -toiminnassa haasteellisessa tilanteessa olevat nuoret aikuiset tekevät yhdessä erilaisia mediatöitä, muun muassa video- ja streamaustuotantoja, radiota, podcasteja sekä Valoa!-lehteä. Mieletöntä valoa on tehnyt Maailma kylässä -festivaaleilla pop up -radiota Kyläradio-nimellä vuodesta 2014. Toimituksen tekemiin muihin tuotantoihin voi tutustua osoitteessa www.mieletontavaloa.fi

Kyläradion erikoislähetys 2021

Mediatoimintaa kaikille -projektissa mallinnetaan ja esitellään haavoittuvassa asemassa oleville aikuisille suunnattua mediatoimintaa. 
Projektin päätösseminaari pidetään 7.6.2022 Metropolian Myllypuron kampuksella kello 12:00-15:00. Tule mukaan seminaariin: https://www.facebook.com/events/493502578791721/
Ilmoittaudu lähi- tai etätilaisuuteen: https://forms.office.com/r/sWCpCmNhzU 

Projektin aikana tuotetaan yhdessä osallistujien kanssa toimintaa kuvaava opas, podcast-sarja sekä seminaari (7.6.2022). Podcastit julkaistaan tällä soittolistalla. 
Tutustu toimintaan osoitteessa: https://sosped.fi/mediatoimintaa-kaikille/

Projektin keskeinen toimijaryhmä on Valon seniorit, jotka ovat olleet mukana Mielettömän valon toiminnassa aikaisempina vuosina, mutta tehneet nyt tilaa nuoremmille osallistujille. Projekti toimii Mielettömän valon kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Mediatoimintaa kaikille

Ensimmäinen jakso Reetta Eerolan ja Anni Roihuvuon juontamasta ajankohtaisohjelmasta Köyhien radio. Vieraina Raisa Omaheimo ja Isa Häkkinen. Teknisestä toteutuksesta vastasi Pasi Palonen ja sponsorina toimii Vegem. Ohjelman ensiesitys oli 29.03.21 Radio Moreenilla.

Köyhien radio on keskusteluohjelma, jossa pohditaan, onko elämää keskiluokan ulkopuolella. Aihetta ei lähestytä ylhäältä alaspäin, vaan suoraan sen keskeltä. Ohjelmassa ovat äänessä köyhyyden kokemusasiantuntijat Reetta Eerola ja Anni Roihuvuo sekä vaihtuvat haastateltavat ja studiovieraat.

Köyhien Radio Osa 1

Toinen jakso Reetta Eerolan ja Anni Roihuvuon juontamasta ajankohtaisohjelmasta Köyhien radio.  Aiheena holhoaminen ja kysytään onko köyhille ja rikkaille eri säännöt. Vieraina sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen ja Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö. 

Teknisestä toteutuksesta vastasi Pasi Palonen, tuottajana toimii Essi Niemenmaa ja sponsorina Vegem. Ohjelman ensiesitys oli 03.05.21 Radio Moreenilla.

Köyhien radio on keskusteluohjelma, jossa pohditaan, onko elämää keskiluokan ulkopuolella. Aihetta ei lähestytä ylhäältä alaspäin, vaan suoraan sen keskeltä. Ohjelmassa ovat äänessä köyhyyden kokemusasiantuntijat Reetta Eerola ja Anni Roihuvuo sekä vaihtuvat haastateltavat ja studiovieraat.

Köyhien Radio Jakso 02 - Holhoaminen

Kyläradion erikoislähetys nostaa festarikuumeen kattoon viikko ennen Maailma Kylässä -festivaaleja! Ohjelmassa haastatellaan ohjelmiston toteuttajia ja kysellään heidän kuulumisiaan ja ajatuksiaan festareiden kynnyksellä. Lähetyksen juontavat toimittajat Makte Muuri ja Anni Roihuvuo. Ohjelman musiikki koostuu festivaaleilla esiintyvien ulkomaalaisten artistivieraiden kappaleista.

Kyläradion erikoislähetyksen toteuttavat Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnan osallistujat. Mieletöntä valoa -toiminnassa haasteellisessa tilanteessa olevat nuoret aikuiset tekevät yhdessä erilaisia mediatöitä, muun muassa video- ja streamaustuotantoja, radiota, podcasteja sekä Valoa!-lehteä. Mieletöntä valoa on tehnyt Maailma kylässä -festivaaleilla pop up -radiota Kyläradio-nimellä vuodesta 2014. Toimituksen tekemiin muihin tuotantoihin voi tutustua osoitteessa www.mieletontavaloa.fi

Ohjelma:
1.	Festivaali järjestäjän näkökulmasta. Vieraana Maailma Kylässä -festivaalin ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski.
2.	Reilumman maailman puolesta. Vieraana toimittaja, ohjaaja ja kirjailija Ina Mikkola.
3.	Uiguurien tilanne Kiinassa. Vieraana tutkija Anu Kultalahti Finnwatchista.
4.	Puheen takana: Kaisa Osola. Vieraana puhekouluttaja Kaisa Osola.
5.	Kannamme maailmaa mukanamme. Vieraana Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.

Kyläradion erikoislähetys 2021 - Koko ohjelma

Johanna Eurakoski on Maailma Kylässä -festivaalien ohjelmapäällikkö. Eurakoski kertoo tunnelmistaan festivaalien järjestäjänä ja esittelee, miten virtuaalinen Maailma Kylässä -tapahtuma järjestetään. Lisäksi luvassa on tärppejä tämän vuoden festivaaliohjelmasta! Toimittajana Jani Välimäki

Festivaali järjestäjän näkökulmasta - vieraana Johanna Eurakoski

Ina Mikkola on palkittu toimittaja, ohjaaja ja kirjailija. Hän on tunnettu mm. Ina <3 Suomi - ja Ina Mikkolan Tilipäivä -ohjelmista. Festivaaleilla Mikkola juontaa Kestävä tulevaisuus- ja Aktivismin tulevaisuus -ohjelmia. Ne toteutetaan uudella PechaKucha -formaatilla. Se on puheformaatti, jossa puhujalla on 20 kuvaa ja 20 sekuntia per kuva aikaa vakuuttaa kuulija ja tiivistää oma näkemyksensä aiheesta, visuaalisella ja napakalla tyylillä. Kyläradion erikoislähetyksen haastattelussa Mikkola keskustelee toimittaja Essi Niemenmaan kanssa festivaalista, kestävästä tulevaisuudesta ja siitä, miltä reilu maailma Mikkolan mielestä näyttää.

Reilumman maailman puolesta - Vieraana toimittaja, ohjaaja ja kirjailija Ina Mikkola

Anu Kultalahti työskentelee tutkijana Finnwatchissa, joka on yritysvastuun vahtikoirajärjestö. Hän on aiemmin työskennellyt yli 10 vuotta Amnesty Internationalin sihteeristössä Itä-Aasian ihmisoikeustilanteeseen liittyen. Maailma kylässä -festivaaleilla hän on mukana keskustelemassa uiguurien ahdingosta yritysvastuun näkökulmasta. Haastattelussa Kultalahti puhuu muun muassa siitä, miten yritykset voisivat toimia vastuullisemmin ja kuinka vastuullisuuspäätökset eivät voi olla vain kuluttajien vastuulla, vaan yritysten pitää olla avoimempia. Suomen ja EU:n lainsäädännöt vaikuttavat yritysvastuisiin ja sitä kautta tulevaisuus voi näyttäytyä positiviisempana. Kultalahtea haastattelee Laura H.

Uiguurien tilanne Kiinassa - Vieraana tutkija Anu Kultalahti

Kaisa Osola on puhekouluttaja sekä puheilmaisun ja radiotyön kouluttaja. Hän on kouluttanut myös Maailma Kylässä -festivaalin ohjelmiston tekijöitä. Hän kertoo haastattelussa esimerkiksi siitä, miten hyvä puhe-esitys valmistellaan kuuntelijaa kunnioittaen. Toimittajana Mira Valjakka.

Puheen takana: Kaisa Osola - vieraana puhekouluttaja Kaisa Osola

Jou! Moreeni Räps

Vieraana: Leo Luxxxus
Haastattelussa: Dejavu
Juontajina: Lil' E & Tommi Pehmee
Toukokuu 2021
Kuuntele lisää Jou! Moreeni räps -ohjelmia: 
https://mieletontavaloa.fi/tag/jou-moreeni-raps/
 
Ohjelma on tallenne ja se on lähetetty suorana Radio Moreenilta Toukokuussa 2021

Jou! Moreeni Räps – Vieraana Leo Luxxxus

Köyhien radio on keskusteluohjelma, jossa pohditaan, onko elämää keskiluokan ulkopuolella. Aihetta ei lähestytä ylhäältä alaspäin, vaan suoraan sen keskeltä. Ohjelmassa ovat äänessä köyhyyden kokemusasiantuntijat Reetta Eerola ja Anni Roihuvuo sekä vaihtuvat haastateltavat ja studiovieraat.

Ohjelmassa vieraana aktivisti ja sosiaaliantropologi Dimitri Ollikainen keskustelemassa aktivismista. Ohjelma on tallenne ja se on esitetty  Radio Moreenilla 20.9.

Köyhien radio - jakso 4 - Aktivismi

Haastattelussa Mari Pienimäki, päätutkija NYT-nuorisohankkeessa Tampereen yliopistolla sekä tutkimuspäällikkö journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksessa Cometissa.

Toimittajana Anna Petsorowo

TIIVISTELMÄ:
Inklusiivisen mediakasvatuksen käsite kehitettiin Nuoret estradille -tutkimushankkeessa yhdessä mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilaisen kanssa. Inklusiivisessa mediakasvatuksessa toiminnan rakenteet ja toimintakulttuuri mahdollistavat kaikkien osallistumisen.

Inklusiivisesti ajateltuna yhteisöjä, toimintakulttuuria ja -rakenteita kehitetään sellaisiksi, että kaikki voivat lähtökohtaisesti olla mukana. Haavoittuvassakin asemassa olevat ihmiset voisivat ja haluaisivat osallistua yhteiskuntaan, yhteisöön tai johonkin pieneen ryhmään. Inklusiivisuus ei estä yksilöllistä tukemista. Toiminnan rakenteet ja yksilöllinen tuki eivät ole keskenään vaihtoehtoisia.

Inklusiivisen mediakasvatuksen mallin viisi avaintekijään:

Turvalliset tilat
Toiminnan tilan pitää lähtökohtaisesti olla turvallinen ja osallistujien täytyy tietää, että siellä on turvallista toimia. Tila on luonteeltaan hyväksyvä ja kannustava, niin fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisesti.

Luottamus kyvykkyyteen
Usein haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä saattaa olla piileviä kykyjä, jotka eivät ole aiemmin nousseet esille. Tutkimushankkeen työpajoissa luotettiin siihen, että jokaisella nuorella on joitakin vahvuuksia ja kykyjä. Näitä nuoren taitoja pyrittiin tuomaan esille.

Välittävä vuorovaikutus
Luottamuksellisten suhteiden rakentaminen oli tärkeää sekä ohjaajien että nuorten kesken.  Vuorovaikutusleikit edistivät luottamuksen syntymistä ja sitä kautta nuorten kesken ilmapiiriä, että toimintaan on helppo osallistua. Näin nuoret voivat kokea, että ovat hyväksyttyjä itsenään.

Luova median tekeminen
Median tekeminen itse oli keskeistä. Tavoitteena oli kehittää mediataitoja ja kriittistä medialukutaitoa. Tekemällä oppiminen oli tärkeää haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Tekemisessä luovuus osoittautui tärkeäksi.

Autenttinen toimijuus
Nuorille tarjottiin oikeita mahdollisuuksia esittää mediateoksiaan. Sitä kautta nuoret voivat kokea olevansa osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Esim. hankkeessa nuoret julkaisivat valokuvia aidossa nuorten lehdessä. Lisäksi oli taidenäyttelyitä, luovan kirjoittamisen pajoja ja teatteriesitys oikealle yleisölle. Nämä kokemukset olivat valtauttavia ja kannustavia.

Hankkeessa hyödynnettiin Ryanin ja Desin yms. kehittämää itsemäärämisteoriaa (Self Determination Theory), joka koostuu kolmesta perustarpeesta 
1)	autonomia
2)	kyvykkyyden kokemus
3)	tarve olla suhteessa toisiin ihmisiin

Itsemääräämisoikeuden lisääminen ja edistäminen voivat lisätä nuorten hyvinvointia ja osallistumista. Osalla nuorista on pätevyyden ja kyvykkyyden osalta esimerkiksi huonoja kokemuksia koulusta. Nuori ei ollut menestynyt kovin hyvin, mutta sitten mediatoiminnassa saattoikin kokea kyvykkyyttä. Heillä saattoi olla piileviä mediaan liittyviä taitoja.

Vinkkejä toiminnan kehittämiseksi inklusiivisemmaksi:

- Miettikää miten fyysiset, henkiset ja psyykkisetkin olosuhteet olisivat turvallisemmat.

- Miettikää, millaisilla keinoilla voitte tukea ja nostaa osallistujien vahvuuksia esiin ja nojata heidän valmiuksiinsa sekä kiinnostuksiinsa.

- Laittakaa aikaa siihen, että vuorovaikutus on välittävää, hyväksyvää, kannustavaa ja kunnioittavaa. 

- Käyttäkää luovia menetelmiä, joiden kautta autatte nuoria jollakin lailla ylittämään itsensä ja saavuttamaan onnistumisen kokemuksia. 

- Tarjotkaa nuorille aitoja mahdollisuuksia näyttää kykyjä, tuoda esille taitoja ja mediasisältöjä.

- Mieti onko meidän toimintakulttuurissamme joitakin asioita, jotka ovat jollakin lailla este mukana olemiselle. Osallistumisen, tekemisen ja onnistumisen olisi oltava niin fyysisesti kuin henkisestikin mahdollista kaikille.

OSA 1: Mitä on inklusiivinen mediakasvatus? Haastattelussa Mari Pienimäki

Miten Mahtaa Mieli Mennä Mielekkääksi - kertojana Tanja Ilmanen

Kiva jos kuuntelet podcastini, joka julkaistiin Lähiradiossa 8.12.2021. Siinä kerron hieman käsitöideni teosta, miten värjään luonnonväreillä lankoja, miten teen niistä kransseja ja joulupalloja mitä varten käsitöitä tehtiin vielä 1900-luvun alussa, mistä asti on todisteita, että luonnonväreillä on värjätty ja vähän millä luonnosta löytyvillä kasveilla voi värjätä.  Lisäksi podcastissani puhutaan miten käsitöidenteolla on minuun positiivinen mielenterveyden vaikutus ja miten luonnossa ololla on positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Miten Mahtaa Mieli Mennä Mielekkääksi - kertojana Tanja Ilmanen

Haastattelussa Saija Salonen, Toimittajana Jani Välimäki
Salonen työskentelee tuottajana Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminnassa, sekä uudessa Mediatoimintaa kaikille -projektissa. Salosen Tampereen yliopistolle tekemä maisterintutkielma, Inklusiivinen mediakasvatus sosiaalipedagogiikan käytännöissä, julkaistiin viime vuonna. Voit tutustua työhön täällä: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/132154

TIIVISTELMÄ
Salonen kutsui tutkielmassaan vapauttavaksi mediakasvatukseksi mediatoiminnan kautta tapahtuvia muutoksia, joita osa toimintaan osallistujista kuvasi kokeneensa. Vapauttavassa mediakasvatuksessa osallistujilla on mahdollisuus kokea roolimuutoksia, oppia moninäkökulmaisuutta sekä suuntautua ulospäin totutuista sosiaalisista kuvioista.

 
•	Roolimuutoksiksi kuvataan osallistujan uusia roolikokemuksia, esimerkiksi toimittajan roolin omaksumista ja kokemusta merkityksellisessä tehtävässä toimimisesta.
 
•	Moninäkökulmaisuuden kehittyminen on muiden kuuntelemisen kehittymistä ja asioiden moninäkökulmaisuuden hyväksymistä. Sen oppimista, että samassa tilanteessa voi olla useampi näkemys ”todellisuudesta”. 
 
•	Ulospäinsuuntautuminen on liikkumista esimerkiksi toimittajan työssä itselleen uusissa sosiaalisissa kuvioissa ja olemalla yhteydessä muihin kuin oman sosiaalisen lähiympäristönsä ihmisiin.

Näiden muutosten mahdollistuminen vie aikaa, edellyttää luottamusta ja lämmintä vuorovaikutusta ”toimitusryhmässä”. Näiden kokemusten lisäksi osallistujat oppivat median tekemisestä, vuorovaikutuksesta, kehittävät digitaalisia lukutaitojaan ja voivat tuottaa itselleen merkityksellisiä asioita mediaesityksiksi. Mediatoimintaan osallistumisen kautta heidän ”äänensä” voi vahvistua yhteiskunnassa. Toimittajan työ ja median tekemisen taidot tukevat kriittistä, yhteiskuntaa mahdollisesti muuttavaa tai vähintään uusia näkökulmia esittelevää, median kautta käytävää vuorovaikutusta. 
 
Mediatoimintaa kaikille -projektia on lähdetty tuottamaan osittain siitä tarpeesta, että vastaavaa mediatoimintaa ei Suomessa juurikaan ole, eikä sitä ole aikaisemmin mallinnettu opasmuotoon. Salonen haluaisi, että useammalla olisi mahdollisuus osallistua vastaavaan toimintaan ja siksi työmenetelmien näkyväksi tekeminen on hänestä tärkeää.

Tutustu Mediatoimintaa kaikille -projektiin https://sosped.fi/mediatoimintaa-kaikille/

OSA 2: Voiko mediatoiminta olla vapauttavaa? Haastattelussa Saija Salonen

Heikki ja Henrik kertovat kokemuksistaan mediatoimintaan osallistumisesta ja sen vaikutuksista heidän elämässään.

Heikki kertoo kokemustarinan positiivisesta mielenterveydestä inklusiivisessa mediatoiminnassa. Miten mediatoiminta on auttanut Heikkiä ja mitä eväitä hän elämäänsä on mediatoiminnasta saanut. Hänen mukaansa mielenterveys on elämäniloa tuottavien asioiden vahvistamaa tunnetta ja kokemusta hyvästä elämänlaadusta.

Henrik kertoo kokemustarinansa, miten Mielettömän valon toiminta ja Mediatoimintaa kaikille on auttanut häntä selviytymään elämän eri osa-alueilla. Ohjelman viimeisessä osuudessa kuullaan Henrikin kokemustarina miehen mallista yhteiskunnassa ja miten pärjätä ei-perinteisenä miehenä yhteiskunnassamme.

Tutustu Mediatoimintaa kaikille -hankkeen verkkosivuihin: https://sosped.fi/mediatoimintaa-kaikille/

OSA 3: Mediatoiminta vahvistaa osallistujien ääntä - kokemuksistaan kertomassa Heikki ja Henrik

Mediatoimintaa kaikille -sarjan neljännessä jaksossa kuullaan aluksi Taran ja Annan kokemuksia, miten ryhmämuotoinen mediatoiminta vahvistaa osallisuutta ja mahdollistaa oman äänen kuuluville saattamisen. Jälkimmäisessä osassa on esimerkki osallistujan tekemästä haastattelusta aiheesta mielenterveyskuntoutujan ihmisoikeudet. Ohjelman loppuosassa vieraana on Karoliina Ahonen. Hän puhuu suomalaisesta mielenterveyspolitiikasta, mistä hän on tehnyt oman väitöksensä. Sirja on toimittanut molemmat haastattelut.

Mediatoiminnan osallistujat Tara ja Anna kertovat kokemuksistaan ja siitä, mitä ovat mediaa tekemällä oppineet. He ovat oppineet lähdekriittisyyttä sekä median tekemistä. He ovat tehneet monenlaisten ihmisten haastatteluja. Haastatelluilla ihmisillä on ollut erilaisia näkemyksiä sekä kokemuksia maailmasta. Anna kertoo oppineensa monien erilaisten ihmisten näkemyksistä suvaitsevaisuutta sekä ymmärrystä ihmisten moninaisuudesta. Tara sanoo oppineensa suvaitsevaisuutta ja saaneensa jopa toiminnan myötä toivoa elämäänsä.

Haastatteluja tehdessään Tara ja Anna ovat päässeet monenlaisiin tilaisuuksiin sekä tapahtumiin kuten festivaaleille tai haastattelukeikoille. Samalla Tara kokee voivansa vaikuttaa ja nostaa esille itselleen tärkeitä aiheita.

Anna korostaa toimitustyössä taustatyön merkitystä, että siihen on hyvä paneutua huolella. Toimittajana hän kertoo oppineensa rajaamaan juttujaan. Sirja tarkentaa, että onko tämä sitä kriittistä medialukutaitoa, johon Anna vastaa myöntävästi. Toimittajana työskennellessä Anna kokee usein jännittävänsä, mutta haastattelut usein lähtevät vuorovaikutteisesti liikkeelle ja siitä syntyy elävä kertomus.

Tara ajattelee, että osallisuutta voidaan valmentaa. Ihmisiä on hyvä kannustaa ja jopa hieman ”potkaista takamukselle” eli työntää hieman pidemmälle myönteisellä otteella. Anna näkee osallisuuden oman äänen kuulumisena. Hän haluaa kehittyä ja siksi rakentava palaute on todella tärkeää. Tara kertoo, että mediatoimintaan osallistuminen on tukenut hänen palautteen vastaanottamisen taitoja.

Tutustu Mediatoimintaa kaikille -hankkeen verkkosivuihin: sosped.fi/mediatoimintaa-kaikille/

OSA 4: Ryhmämuotoinen mediatoiminta vahvistaa osallisuutta

Helmi Korhonen on suunnittelija Somerajaton -toiminnassa https://somerajaton.fi/
Jaksossa hän avaa somen erityispiirteitä ja vinkkaa, mitä somessa kannattaa huomioida, jos sen ottaa osaksi omaa toimintaansa.

Jakson lopussa Inga kertoo tarinansa, kuinka toiminnallinen vika suolistossa sotki elämän. Samaan aikaan hän koki elämässään valtavasti paineita vanhemmuudesta ja huonoa käytöstä sosiaalisessa mediassa. Kaikesta tästä huolimatta, hän on positiivinen ja elämäniloinen ihminen. Voit ladata Kukintoja sementillä – voimaannuttavat vertaiset -kirjan ilmaiseksi ja lukea hänen ja muiden kokemusasiantuntijoiden tarinat: https://kukintojasementilla.fi/ 

Ohjelman keskeinen sisältö (Helmi Korhosen osuus):

Sosiaalinen media eroaa muusta mediasta yhdellä sanalla; sosiaalinen. Muuta mediaa tuottaa aina joku ja joku toinen sen vastaanottaa, mutta some on aina kaksisuuntaista. Se mahdollistaa meille jokaiselle samanlaisen äänen median julkaisemiseen ja kommentointiin.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu kulkee todella helposti tiettyjen päänormien mukaan, ja me kaikki rakennamme näitä normeja kollektiivisesti. Puhutaan paljon siitä, että some on esimerkiksi vammattomien, valkoihoisten, keski-ikäisten ja heteronormatiivisen sukupuolisuuden tyyssija ja kaikkea, jotka jollain tavalla poikkeaa tästä normista, pidetään erikoisena ja outona.

Todellisuudessa some on tarkoitettu meille kaikille, sen pitäisi olla meille kaikille yhteinen areena. Vaikka someen liittyy paljon erilaisia ilmiöitä, osa positiivisia, osa negatiivisia, on se silti kollektiivinen yhteisöllinen areena. Kaikki paha, ikävä pimeä ihmisessä, löytyy jollakin tavalla edustettuna, mutta toisaalta some mahdollistaa myös kaiken hyvän, kauniin ja puhtaan olemassaolon ja esiin tuomisen. Nämä ovat sosiaalisen median kaksi ääripäätä.

Sosiaaliseen mediaan julkaisemisessa kannattaa huomioida teknisten asioiden lisäksi julkaisun eettisyys. Kun ihmisten kokemuksia tuodaan julki, on julkaisijalla aina julkaisijan vastuu. Minkälaisiin tilanteisiin tällaista materiaalia tuodaan? Voidaanko jotenkin suojata esimerkiksi ihmisiä, joilla on vaikka kipeitä kokemuksia? Kun kokemustarinoita julkaistaan osana ongelmallisesti pelaamista tai somea, niin mietitään esimerkiksi sitä, mitä tietoja tarinasta voi häivyttää. 
Sosiaalisen median negatiivisia puolia on esimerkiksi vihapuhe. Vihapuheella on aina kaksi kohdetta. Vihapuhe lisää ahdistusta, masennusta ja itseinhoa sekä sille, joka vastaanottaa vihapuhetta, että sille joka vihapuhetta tuottaa. Yksinkertaiset tai arkisetkin asiat voivat herättää ihmisissä negatiivisia reaktioita ja kohtuuttoman oloista kommentointia tai reagointia. Julkaisija voi varautua somekommentointiin etukäteen muun muassa rajaamalla, ketkä julkaisuja näkevät ja voivat niitä kommentoida. 

Vihapuheen lisäksi sosiaalisessa mediassa on muitakin negatiivisia ilmiöitä, kuten maalittamista, disinformaatiota ja trollaamista. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että monet joutuvat rajaamaan pois tulenherkkiä aiheita, koska eivät halua tulla raadelluiksi somessa. Tai jopa estävät tiettyjä ihmisiä osallistumasta somessa käytäviin keskusteluihin.

Meillä on jokaisella vapaus toimia sosiaalisessa niin kuin me haluamme, mutta sitä kautta meille tulee myös vastuu. Some muuttuu sen mukaan mitä me itse siellä teemme. Mitä asioita klikkaamme, mistä tykkäämme, mitä jaamme, miten me toisen ihmisen kohtaamme.

Edellisten aiheiden lisäksi ohjelmassa keskustellaan muun muassa sosiaalisen median sekä haitallisista että hyödyllisistä vertaisryhmistä.

---

Mediatoimintaa kaikille -projekti on osa Sosiaalipedagogiikan säätiön toimintaa. Tutustu projektiin: https://sosped.fi/mediatoimintaa-kaikille/ 
Facebook: https://www.facebook.com/Mieletontavaloa
Instagram: https://www.instagram.com/mieletontavaloa/ 

Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia sosiaalipedagogisella otteella – vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta.
https://sosped.fi/

OSA 5: Somessa on mahdollisuuksia ja haasteita. Puhumassa Somerajattoman Helmi Korhonen

Siikku Kiiveri ja psykologi Ave Valojää keskustelevat mediakentän sukupuolivähemmistöhahmoista ja -representaatiosta esimerkkien kautta.

Sukupuolivähemmistö on terminä laaja, mutta yleisesti tällä tarkoitetaan ihmisiä, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat transsukupuoliset, muunsukupuoliset (eli ei naiseksi tai mieheksi identifioituvat ihmiset), transvestiitit ja jotkut intersukupuoliset henkilöt.

Tällä hetkellä sukupuolivähemmistöt näkyvät mediassa heikosti: vaikka hahmoja on kansainvälisessä mediassa enemmän kuin koskaan, ovat he esimerkiksi suomalaisessa valtamediassa erittäin harvinaista. Hahmot ovat usein sivuhahmoja, ja heidän tarinansa käsittelevät usein pääosin heidän sukupuoli-identiteettiään. Päähenkilöinä sukupuolivähemmistöjä näkyy ainoastaan sarjoissa, joiden fokus on juuri vähemmistökokemuksessa. Muunsukupuoliset hahmot esitetään myös usein epäinhimillisinä hahmoina, kuten robotteina tai alieneina.

Tarinat, jotka käsittelevät sukupuolivähemmistökokemusta, ovat usein traagisia niiltä osin. Historiallisesti esimerkiksi transihmiset ovat pääosin näkyneet kauhu- ja trillerielokuvissa erilaisina psykoottisina rikollisina, ja nykyään tarinat sukupuolivähemmistöistä usein käsittelevät vähemmistökokemuksen traumaattisuutta ja hankaluutta. Aivan viime vuosina on kuitenkin tullut joitain tarinoita, joissa vähemmistöhahmot presentoidaan neutraalisti tai jopa voimauttavasti. Näistä esimerkkeinä mainitaan Sense8 -sarjan Nomi sekä The L Word: Generation Q -sarjan Tess.

Valojää toivoo, että tulevaisuudessa saisimme enemmän mediaa sukupuolivähemmistöiltä itseltään: näin tarinoiden sisältämä mahdollinen kärsimys vaikuttaa vähemmän tirkistelevältä, sekä saisimme autenttisempia ja moninaisempia tarinoita. Myös tarinat, joissa sukupuolivähemmistöön kuuluminen nähtäisiin täysin neutraalina tai jopa positiivisena asiana, ovat tällä hetkellä turhan harvinaisia. Missä scifi- ja fantasiatarinat, joissa hyödynnettäisiin sukupuolen moninaisuutta mielenkiintoisilla ja voimauttavilla tavoilla?

Molemmat haastattelun osapuolet ovat kuitenkin siitä yksimielisiä, että eniten mediakenttä kaipaisi vain yksinkertaisesti lisää sukupuolivähemmistöön kuuluvia hahmoja. Tällä hetkellä ne ovat niin harvinaisia, että jokikinen tuntuu joutuvan kohun ja tarkan analyysin kohteeksi. Harvinaisuuden vähentäminen vähentäisi myös kirjoittajien paineita täydellisestä representaatiosta.

OSA 18: Sukupuolivähemmistöt mediassa - vieraana psykologi Ave Valojää

Ohjelmassa pohditaan, miten turvallisemman tilan periaatetta voi toteuttaa sosiaalisessa mediassa? Janina Porkka haastattelee Koordinaatin asiantuntijaa Mika Pietilää. Hän työskentelee nuorten neuvonta- ja ohjaustyön kehittämisen parissa Koordinaatissa, muun muassa nuorille suunnatun verkkotyön Nusuvefo-foorumissa.

Pietilä kuvailee fyysisessä ympäristössä olevaa turvallista tilaa paikaksi, jossa jokaisella olisi turvallinen ja hyvä olla. ”Jos ajatellaan sitä ihan konkreettisina tekoina, niin siinä on merkittävässä osassa se, että kunnioitetaan jokaisen henkilökohtaista, fyysistä ja psyykkistä tilaa.” kuvailee Pietilä. Hän ajattelee turvallisempaa tilaa paikaksi, jossa ei tehdä oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Hänen mukaansa turvalliseen tilaan liittyy ylipäänsä ajatus siitä, ettei toisista oleteta esimerkiksi seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, arvoista, sosioekonomisesta asemasta, terveydestä tai toimintakyvystä. Ihmiset pyritään kohtaamaan ennakkoluulottomasti. Turvallisessa tilassa kunnioitetaan toisia ihmisiä ja heitä ei jyrätä, vaikka jokaisella on erilaisia mielipiteitä, vaan kuunnellaan ja opitaan toisilta. Jokaisen yksityisyyttä kunnioitetaan, eikä omista asioista ole velvollisuutta puhua. Pietilä ajattelee, että jos turvallisessa tilassa loukkaa tahallisesti tai tahattomasti, niin pyytämällä anteeksi voidaan päästä takaisin sellaiseen tilanteeseen, jossa voi taas ajatella luottavansa muihin, joita siinä tilassa on.

Pietilän mukaan sosiaalisessa mediassa turvallista tilaa voidaan luoda yhteisillä säännöillä ja toimintatavoilla. Somessa toimivat organisaatiot ovat vastuussa ylläpitämistään kanavista. Palveluihin kannattaa luoda oman organisaation toimintoja koskevat säännöt, joilla käyttäjät voivat tarvittaessa ilmoittaa asiattomasta käyttäytymisestä ja pohtia niitä keinoja, joilla käyttäjien kanssa tilanteita puretaan. Tarvittaessa käyttäjiä voidaan rajata eli laittaa jäähylle tai estää. Jos epäilee, että omalla alustalla on mahdollisesti jopa lakia rikkovaa toimintaa, kannattaa siitä matalalla kynnyksellä ilmoittaa viranomaisille, sillä heidän tehtävänään on tulkita lakia, eikä yksittäisen työntekijän tai organisaation tätä tarvitse tehdä. Pietilä itse ajattelee, että useimmissa tapauksissa ohjauksellinen keskustelu osapuolten kanssa auttaa parhaiten selvittämään tilannetta.
Näiden lisäksi Pietilä puhuu haastattelussa muun muassa siitä, miten käyttäjä itse voi vaikuttaa someturvallisuuteensa sekä somealustojen tekoälyn nostamaan materiaaliin sekä sen näkyvyyteen hänelle itselleen.

Koordinaatti: www.koordinaatti.fi/fi
Nusuvefo: www.koordinaatti.fi/fi/koordinaatti/nusuvefo

OSA 19: Turvallisempi tila somessa

Vuonna 2009 perustetun Orkesta Mendozan keulakuva on myös Calexico -yhtyeestä tuttu Sergio Mendoza. Yhdysvaltain Arizonasta saapuva kokoonpano kutsuu tyyliään indie mamboksi, jossa se yhdistelee pop- ja rockmusiikkia latinalaisiin ranchera-, son- ja cumbiarytmeihin 60-luvun boogaloon hengessä.  Haastattelijana Anni Roihuvuo.

Kyläradio 2022 - haastattelussa Orkesta Mendoza

Laura Valoma on medianomi ja mediatuottaja joka toimii
Maailma kylässä -festivaalin tuotantopäällikkönä. Hän vastaa festivaalin alue- ja teknisestä tuotannosta. Laura kertoo muun muasssa, miltä tuntuu järjestää livefestivaalia kahden vuoden pandemiatauon jälkeen. Haastattelijana Joakim Ståhlstedt.
Valokuva: Jemina Siltala

Kyläradio 2022 - haastattelussa Laura Valoma

Kerho on J. Järvelinin käsikirjoittama ja ohjaama rikoskuunnelma.

Nuori Aino jää tyhjän päälle rikkaan veljensä kuoleman johdosta. Hän ajautuu rikollisjengiin, josta muodostuu hänelle hetkellisesti vankila. Aino toteuttaa viheliään suunnitelmansa ja onnistuu pakenemaan.

Kertoja ja dramaturgi: 
Joni Ihamäki

Rooleissa: 
Roosa Tiensuu, Jari Mattila, Janne Kaarenoja, Elina Jääskeläinen, Jussi Kiova, Jarkko Jokinen, Ruut Parikka, Kristiina Kuusela, Aarne Arpivaara, Tanja Ilmanen, Hannu Stark, Jouni Tamminen, Juhani Heimola, Jukka Järvelin, Tommi Palonen, Anni Roihuvuo, Suvi Sairiala, Eemi Söderström, Jani Välimäki

Musiikki: 

Elämäm kova koulu: Puuhasteluu (säv. san: Seppo Käry, Läävis, Guccipää ja Ryönä)

Emmie: Just enough (Emma Heino)

Timo Pikk: Yksin iltaan (Timo Pikk)

Äänisuunnittelu ja leikkaus:
Timo Arjasto, Jukka Järvelin, Joni Ihamäki

Logo: 
Aura Anttila

Käsikirjoitus ja ohjaus: 
J. Järvelin

Kiitokset:
Teatteri Kultsa

OSA 1: Tyhjän päälle
OSA 2: Uusi koti, uusi alku
OSA 3: Edessä hämärä tulevaisuus
OSA 4: Pako

Kerho, osa 1: Tyhjän päälle

Kerho on J. Järvelinin käsikirjoittama ja ohjaama rikoskuunnelma.

Nuori Aino jää tyhjän päälle rikkaan veljensä kuoleman johdosta. Hän ajautuu rikollisjengiin, josta muodostuu hänelle hetkellisesti vankila. Aino toteuttaa viheliään suunnitelmansa ja onnistuu pakenemaan.

Kertoja ja dramaturgi: 
Joni Ihamäki

Rooleissa: 
Roosa Tiensuu, Jari Mattila, Janne Kaarenoja, Elina Jääskeläinen, Jussi Kiova, Jarkko Jokinen, Ruut Parikka, Kristiina Kuusela, Aarne Arpivaara, Tanja Ilmanen, Hannu Stark, Jouni Tamminen, Juhani Heimola, Jukka Järvelin, Tommi Palonen, Anni Roihuvuo, Suvi Sairiala, Eemi Söderström, Jani Välimäki

Musiikki: 

Elämäm kova koulu: Puuhasteluu (säv. san: Seppo Käry, Läävis, Guccipää ja Ryönä)

Emmie: Just enough (Emma Heino)

Timo Pikk: Yksin iltaan (Timo Pikk)

Äänisuunnittelu ja leikkaus:
Timo Arjasto, Jukka Järvelin, Joni Ihamäki

Logo:
Aura Anttila

Käsikirjoitus ja ohjaus: 
J. Järvelin

Kiitokset:
Teatteri Kultsa

OSA 1: Tyhjän päälle
OSA 2: Uusi koti, uusi alku
OSA 3: Edessä hämärä tulevaisuus
OSA 4: Pako

Puuhasteluu

Kerho, osa 3: Edessä hämärä tulevaisuus

Yksin iltaan

Kerho, osa 4: Pako

Nuorten Starttiviikon oli viikolla 4.-7.10.2022. Viikko oli tarkoitettu 15- 35-vuotiaille nuorille, jotka pohtivat esimerkiksi työelämään, opiskeluun tai vapaa-aikaan liittyviä asioita ja kaipaisivat niihin lisätietoa!
Starttiviiko oli myös erinomainen mahdollisuus tutustua erilaisiin toimijoihin!

Starttiviikolla oli mukana: Aseman lapset, HNMKY, Vamlas, Ohjaamo Helsinki, Kulttuuripajat Kupla ja Elvis, Nuorisotakuutalo Helsinki, Mieletöntä valoa, Kohtaus Malmi, Vuosaaren lukio, LIVE-palvelut, Walkers Helsinki, Vamos Helsinki

TapsaElvis

SakaJAroopeKupla

MainosNuorisotakuutalo

KuplanOhjaaja

Juhan

Roskis-huumorin kukkia. Roskisten herran arkea.

Emmi Vainio on leikannut ja laittanut taustaäänet nauhoihin. Tuomo Heikkilä on keksinyt ja improvisoinut vaivojen valittajien tekstit ja näyttelemisen vuonna 2016. Työryhmään on kuulunut ideoijat Elina Elolahti ja Iines Laukkanen. Tuomon puheen valmentaja Kari Tamminen. Äänittäjä Emmi Vainio ja Sirja Koivunen.

Tutustu Mielettömän valon tuotantoihin: https://mieletontavaloa.fi/

ccMixter

Vaivojen valittajat 1. Roskisten "herrasmies"

Vaari tahtoisi seikkailla vielä yli 90-vuotiaana, vaikka ei ihan onnistu siinä. Huumoria vanhustenhuollosta.

Emmi Vainio on leikannut ja laittanut taustaäänet nauhoihin. Tuomo Heikkilä on keksinyt ja improvisoinut vaivojen valittajien tekstit ja näyttelemisen vuonna 2016. Työryhmään on kuulunut ideoijat Elina Elolahti ja Iines Laukkanen. Tuomon puheen valmentaja Kari Tamminen. Äänittäjä Emmi Vainio ja Sirja Koivunen.

Tutustu Mielettömän valon tuotantoihin: https://mieletontavaloa.fi/

Vaivojen valittajat 2. Vaarin valitukset

Kertoo metsässä asuvasta peikosta joka on puoliksi ihminen ja puoliksi eläin. Mörökölli on metsän ja sen asukkaiden ystävä ja yrittää pelastaa sen eläimet ja kasvit saasteilta.

Ideoitu Mediatoimintaa kaikille- ryhmässä Riikka, Iines, Elina ja Sirja 
Kirjoittanut Elina Elolahti 
Leikannut ja äänittänyt Riitta Haapakoski

Mörököllin metsä

Koo Havumäen puheenvuoro. Mieletöntä valoa Radio Helsingissä! 1.9.2014

Miksi kehitysvammaisia ei pidä kiusata

Pietarin Spektaakkelin solisti Pietari piipahti kertomassa musiikistaan Maailma kylässä pop-up -radiossa. Pietari arvostaa hyviä ystäviä ja Braahen-kenttää. Haastattelijana Amadeus Kajas.

Haastattelussa Pietarin Spektaakkelin Pietari

Suomen Parapsykologian Instituutti viettää 50-vuotisjuhlaa. Puheenjohtaja Jani Lassila kertoo haastattelussa instituutin toiminnasta ja parapsykologian ilmiöistä.
Instituutilla on myyjäiset ja miniseminaari Helsingissä Rajatiedon keskuksessa ma 8.6. 2015.
Haastattelu Esa Noronen ja Tatu Perimäki.

Haastattelussa Jani Lassila: Mitä on parapsykologia?

Joni Inomaa kulta kaulassa Kisaa ja musaa tapahtuman studiossa. Fanni haastattelee.

Fanni & Joni Inomaa

Juhannussateessa Jukkiksen kanssa Himoksella.

Jukka Poika

"Uskaltaisitko otella Mike Tysonia vastaan, jos siihen tulisi mahdollisuus?" Tuomo Heikkilä haastattelee näyttelijä Martti Suosaloa.

LÄHIRADIO#1: Martti Suosalo

"Olipa ihminen kuinka sekaisin tahansa, hänen kanssaan pyritään keskustelemaan ja hänen kokemustaan ymmärtämään". Keroputaan sairaalassa ja Länis-Pohjan alueella on kehitetty 1980-luvulta tasa-arvoiseen kohtaamiseen, avoimeen yhdessä keskusteluun ja perheen mukaan ottamiseen perustuvaa niin sanottua avoimen dialogin -mallia psykiatriseen hoitoon. Jutussa kuullaan Jyväskylän yliopiston psykoterapian professori Jaakko Seikkulaa, Kemissä nuorispsykiatrian vastaavana hoitajana toimivaa Eija Lampelaa sekä nuorisopsykiatrian asiakasta ja kokemusasiantuntijaa. Toimittajina Aino ja Tara.

Keroputaan malli: Hoitomuotona avoin dialogi

Char ja Jakko kertovat tarinaansa elokuvanteosta, transkulttuurista ja toistensa kohtaamisesta Filippiineillä, johon sijoittuu heidän dokumenttinsa Jack in the Land of Transpinays. Elämän iloa ja toivoa ihmisten välisestä ymmärryksestä ja hyväksynnästä. Haastattelijana Riikka Sarvas.

Haastattelussa JAAKKO JASKARI & CHARLESE SABALLE

Aki Tykki

Haastattelussa: Jani Toivola

Vieraana ohikulkija Niki, keskustelunaiheena eräjormailu ja suvaitsevaisuus. Haastattelijana Heljä Hesso ja Mervi Piispanen aka Kylttyyrikyttyrä.

Taltiointi KYLÄRADIO-lähetyksestä, Maailma kylässä 2017 -festivaalilta.

Niki Pihlström

Ingrid Jalas on ensimmäistä kertaa Maailma kylässä -festarilla. Haastattelijoina Mervi Kylttyyrikyttyrä Piispanen ja Kari Tamminen.

Ingrid Jalas, festarikävijä

Tara Hagman kävi tapaamassa Viikatetta Lahdessa joulukuussa 2017.

Välkkyvieras: Viikate

Haastattelijana Mervi P. alias Kylttyyrikyttyrä

Haastattelu on toteutettu Maailma kylässä -festivaaleilla 2018 osana Kyläradion ohjelmaa.  Kyläradion takana ovat Mieletöntä valoa -hankkeen osallistujat ja lähetykset kuuluivat suorana Lähiradion taajuudelta (100.3 mHZ).

Presidentti Tarja Halonen

Biisilista:
Two Witches - Ad Gladium
Auger - Monster
Hateful Chains - A Night Like This
The Doctors - Unterwelt
Randolph's Grin - Vampire
Chaos Research - Särkyneet
Terrolokaust - Dissensions
Riot Kitten - Regicide
Agnosia - Äänien kultti
Metallspürhunde - Let's Make the World Fun Again

Haastattelut:
Flora (Hateful Chains)
Marko Hautamäki (Chaos Research / Two Witches)
Jyrki Witch (Lumous / Two Witches)

Raskausaika XX Lumous / goottispecial

Biisit:
Galactic Empire - Main Theme
Sunrise Avenue - Iron Sky
Guns N' Roses - You Could Be Mine
Slayer & Ice-T - Disorder
Megadeth - 99 Ways To Die
Rammstein - Rammstein (edit)
Nightwish - While Your Lips Are Still Red
Rage Against The Machine - Wake Up
Nine Inch Nails - She's Gone Away
Queen - Who Wants To Live Forever

Raskausaika XXI: Soundtrack Special

Vieraana Kalle Kinos 
Juontajina Lil'E & Tommi Pehmee 
Huhtikuu 2019

Albumi: BTS PLS

Jou Moreeni Räps - vieraana Kalle Kinos

Vieraana Subsense (Tuore Records) ja Dj Neveready (Organ!k)

Jou! Moreeni Räps - vieraana Subsense ja Dj Neveready

Raskausajan Mega Esa kävi Tampereella Lumous-festivaaleilla. Syvähaastattelussa on festivaalin yksi pääjärjestäjistä, Jyrki Witch, joka tunnetaan myös goottilegenda Two Witchesin solistina. Lisäksi hän on tänä vuonna (2019) julkaissut hyvän vastaanoton saaneen fantasiakirjan Unien valtiatar. https://www.adlibris.com/fi/kirja/unien-valtiatar-9789527325025

Raskausaika-haastattelu: Jyrki Witch (Two Witches / Lumous)

Mukana ohjelmassa hillitön joukko vieraita: 
Äänimiehet Toni & Pekka, Dj Neveready, Juju, Vapaus, Pastori, Lama J, Kata Strofi, Transsi Kela, J Kvalia, Mf Matsu, Mc Jalopena, Hatze, Nuuka, Kyy Jonssi, Ironine, King Swiff, Dj Icey E, Rento-Raunio sekä Tunari

Jou! Moreeni Räps  - Pikkujoulu-spesiaali

Vieraana SeRoosa
Puhelinhaastattelussa Tykopaatti & Opaali 
Juontajina Lil' E & Tommi Pehmee 

Ohjelma on tallenne ja esitetty Radio Moreenilla syyskussa 2020.

Kuuntele lisää Jou! Moreeni räps -ohjelmia:  https://mieletontavaloa.fi/tag/jou-moreeni-raps/

Jou! Moreeni Räps - Vieraana SeRoosa

Vieraana Mikko Mato ja J Kvalia 
Puhelinhaastattelussa Pyrythekid 
Juontajina Lil'E & Tommi Pehmee 
Joulukuu 2020

Kuuntele lisää Jou! Moreeni räps -ohjelmia:  https://mieletontavaloa.fi/tag/jou-moreeni-raps/

Ohjelma on tallenne ja se on lähetetty suorana Radio Moreenilta 
Joulukuussa 2020

Mieletöntä valoa

Pinned to spotlight

Popular tracks