Kenenkään ei pidä olla 24/7 töissä. Luovat alat ja etenkin taide ja kulttuuri ovat olleet vuosikymmeniä työelämän laboratorio. Se, mikä ennen oli normaalia taide- ja kulttuurikentillä, on  nykyään yleistyviä "epätyypillisiä" työsuhteita alalla kuin alalla.

Siksi Temen tiedottajan Anne Saveljeffin mukaan lainsäädäntöä on muutettava sellaiseksi, että se antaa taiteellisen työn tekemiselle ja taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten turvaverkoille lisää resursseja.

Siksi Teme eli Suomen suurin taide- ja kulttuurialan ammattiliitto esittää seuraavaan hallitusohjelmaan, että kulttuurin ja taiteen suora tuki budjetissa nostetaan kahteen prosenttiin.

Lisätietoja Temestä löydät https://www.teme.fi/fi/

#puhettataiteesta

#14 Suomen suurin vaati 2 prosenttia budjetista

Osa 14 - Suomen suurin vaatii 2 prosenttia budjetista, vieraana Temen tiedottaja Anne Saveljeff

Betonin kovuuskin muuttuu taitavissa käsissä haurauden kauniiksi kuvaksi.

Betoninkäsittelyn yksi uranuurtajista, kuvanveistäjä Virpi Kanto näkee oman elämänsä arvoituksena, jota vaihe vaiheelta ratkaista ja taiteen kautta laittaa talteen päiväkirjamerkintöinä betoniin.

Hänen taiteensa teemana ovat ihmisyys, armo ja kiitollisuus.

Keskustelemme Virpin kanssa hänen työstään ja ajatuksistaan taiteesta ja taiteen voimasta.

Lisätietoja: http://www.virpikanto.fi/fi/

Foto: ©MinnaSirnö

Osa 24 - Betonin keveää haurautta, vieraana kuvanveistäjä Virpi Kanto

”Jos ihmiset eivät koe taidetta,
jos taidetarjontaa ei ole,
niin mitenkä voimme sanoa, 
että taide kuuluu kaikille?”
-	kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen

Puolueet usein kirjaavat ohjelmiinsa, että taide kuuluu kaikille. Ja lähes yhtä usein toteamme, että taiteen kokemisen esteet ovat vain korviemme välissä. 

Mutta metropolien ulkopuolella taiteen kokemiseen ja tekemiseen sekä taiteellisen uran edistämiseen liittyy enemmän haasteita.

Keskustelemme arabimaissa nuoruuttaan eläneen, Rotterdamissa taidekoulutuksensa saaneen ja maailmalta Etelä-Savoon juurtuneen kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösen kanssa hänen lapsuudestaan lähi-idässä, hänen urastaan, taiteen alueellisuudesta, yhteiskunnan tehtävästä taiteen mahdollistajana ja maailman muuttamisesta.

Foto @MinnaSirnö

Lisätietoja https://studiowakewa.com/

#25 - Matka Lähi-idästä Etelä-Savoon, vieraana kuvataiteilija Kirsimaria T. Törönen

Osa 25 - Matka Lähi-idästä Etelä-Savoon, vieraana kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen

Suomen suvi on kulttuurimatkailua täynnä. Kesäteatterit houkuttavat katsojia kanssaan taidetreffeille ja niin myös monen pienemmän kunnan vain kesäisin auki olevat kuvataiteen näyttelytilat.

Monta kertaa näissä kesänäyttelyissä on alun perin ollut kyse yhden ihmisen aktiivisuudesta. Niin myös Pukkilassa, jossa Yrjö Siltala ajoi tyhjillään olevan, kunnan omistaman Koivulinnan huvilan hyödyntämistä taidegalleriana.

Keskustelemme 32 vuotta ensimmäisen näyttelyn jälkeen Galleria Koivulinna nykyisen galleristin, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimon kanssa taidepöhinästä, galleristina olosta sekä laadukkaiden taidenäyttelyiden aikaansaamisesta ja taiteessa elämisestä metropolien ulkopuolella.

Foto ©MinnaSirnö

Lisätietoja: http://galleriakoivulinna.fi/nayttelyt/
https://stromforsinruukki.com/nae/stromforsin-taidekesan-nayttelyt_2019/

#26 - Jumalasta seuraava, vieraana galleristi, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimo

Osa 26 - Jumalasta seuraava, vieraana galleristi, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimo

Suomi on tapahtumien maa. 

Tapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja luovat yhteisten kokemusten kautta yhteisöllisyyttä.

Ei siis ihme, että moni kunta on joko erilaisten tapahtumien mahdollistaja tai niiden toteuttaja. Tai sekä että.

Monia taide- ja kulttuurifestivaaleja edustavan Finland Festivalsin tilastojen mukaan sen jäsenfestivaaleilla vuonna 2018 käyntikerrat lähentelivät kahta miljoonaa. Samaisen tilaston mukaan vuoden 2018 käydyimmät jäsenfestivaalit olivat myytyjen lippujen perusteella Ruisrock ja ilmaiset käynnit sisältävän kokonaiskäyntimäärän perusteella Pori Jazz. 

Mutta hyväksi kakkoseksi molemmissa tilastoissa tuli Helsingin juhlaviikot reilulla yli 70 000 myydyllä lipullaan ja lähes 240 000 kokonaiskäyntimäärällään.

Juhlaviikkojen taustalla oleva Helsinki-viikon säätiö muuttui vuoden 2019 alussa Helsingin tapahtumasäätiöksi, jonka tehtävänä on toteuttaa Helsinkiin juhlaviikkojen lisäksi muitakin helsinkiläisiä yleisötapahtumia. 

Keskustelemme Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtajan Stuba Nikulan kanssa tapahtumien merkityksestä ja siitä, miksi Helsingin kannattaa satsata tapahtumiin tulevaisuudessakin.

Lisätietoja: https://eventshelsinki.fi
Foto ©MinnaSirnö

#027 - Tapahtumat ovat tulevaisuuden välähdys Helsingistä, vieraana toimitusjohtaja Stuba Nikula

Osa 27 - Tapahtumat ovat tulevaisuuden välähdys Helsingistä, vieraana toimitusjohtaja Stuba Nikula

Yksittäinen näyttelijä voi jättää itsestään vahvan jäljen jo ensimmäisellä kerralla koettuna. 

Minulle kävi näin teini-iässä, kun näin ensimmäistä kertaa Yleisradion Elmo syntyy -elokuvan ja siinä Elmoa näytelleen Sulevi Peltolan.

Legendaarinen Sulevi Peltola on ollut elämänsä aikana monta asiaa: aseistakieltäytyjä-aktivisti, näyttelijä, yksi KOM-teatterin perustajajäsenistä, ohjaaja. 

Keskustelemme Sulevin kanssa hänen tiestään näyttelijäksi, hänen näyttelijäurastaan sekä kokemuksistaan ohjaajana.

Lisätietoja	https://www.elonet.fi/fi/henkilo/713000

Foto ©MInnaSirnö

#28 - Mieluummin surumielisyyden ruumiillistuma kuin hauskuuttaja, vieraana näyttelijä, ohjaaja Sulevi Peltola

Osa 28 - Mieluummin surumielisyyden ruumiillistuma kuin hauskuuttaja, vieraana Sulevi Peltola

Kaj Chydenius on 1960- ja 1970-lukujen suomalaisen laululiikkeen ikoneita, joka vielä 80-vuotiaanakin haluaa olla musiikillaan muuttamassa maailmaa paremmaksi.

Kaj oli muun muassa mukana perustamassa KOM-teatteria. Hänen ja Arvo Salon legendaarinen Lapualaisooppera on edelleen monin tavoin sanomaltaan ajankohtainen. Kaj on ollut erittäin tuottelias ja myös musiikkigenrejä monipuolisesti ylittävä säveltäjä: hän on säveltänyt yli 10 000 teosta pitkän uransa aikana.

Mutta omasta mielestäni yksi Kaj'n suurimmista ansioista on ollut nostaa sävellystensä kautta esiin monia sellaisia upeita kotimaisia ja kansainvälisiä runoilijoita, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirjallisuudestamme kouluissa opetettavaan kaanoniin ja jotka ilman Kaj'ta olisivat ehkä jääneet täysin unohduksiin.

Tapasin Kaj'n kesällä juuri ennen hänen Mallusjoen Takinkääntöviiikolla ollutta konserttiaan ja keskustelimme hänen kanssaan säveltämisestä, runoilijoista ja laulajista sekä tietenkin taiteen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Lisätietoja http://www.kajchydenius.fi
Foto ©MinnaSirnö

#029 Runoilijoista riippuvainen - Kaj Chydenius 80 vuotta

Osa 29 - Runoilijoista riippuvainen, Kaj Chydenius 80 vuotta

Taiteessa ei koskaan pitäisi olla mitään normaalia. 

Silti vasta muutamia vuosikymmeniä on haastettu taiteen tekijyydeksi hyväksyttyä normitusta ja alettu edistämään outsider-taiteilijoidemme ja erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoidemme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luoda taiteesta ammatti itselleen.

Aitojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta olemme vasta alkutaipaleella.  Mutta Suomessakin on jo useita taiteilijoita ja Kettukin, Omapolun, Kaarisillan sekä Pertin valinnan kaltaisia toimijoita, jotka ovat venyttäneet fakkiutuneita taiteen rajoja ja nostaneet uusia teoksia ja taiteilijoita esiin.

Yksi kansainvälisistä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteen edistämisen uranuurtajista on Richard Bennaars, joka yhdessä Frits Gronertin kanssa perustivat taide-akatemia Gallerie Atelier Herenplaatsin Rotterdamiin vuonna 1991.

Keskustelemme Richardin kanssa heidän galleriansa synnystä, taiteilijoiden valinnasta työskentelemään galleriaan ja siitä, mitä tarvitaan, jotta taiteilijat saavat tarvitsemansa tuen tuoda taidettaan esiin.

Lisätietoja
https://www.herenplaats.nl/en/
https://kettuki.fi
https://www.omapolku.fi
http://www.kaarisilta.fi
https://www.pertinvalinta.fi
https://www.vertaistaiteilijat.fi/vertaistaiteilijat-hanke/

Foto ©MinnaSirnö

#030 - Outsidereista taiteen tekemisen ytimeen, vieraana Richard Bennaars

Osa 30 - Outsidereista taiteen tekemisen ytimeen, vieraana Richard Bennaars

Pappi, lukkari, talonpoika kuppari,
välittäjä, tuottaja, manageri, agentti.

Taiteen tekijän ja kokijan välillä on monta kynnystä, joista monet liittyvät maantieteeseen.  Siihen, miten ihminen kohtaa ihmisen.

Taide- ja designagentti, tuottaja, Japani-asiantuntija Kaisa Kerätär muistuttaa, että esimerkiksi pohjoissuomalaisella taiteilijalla on iso kynnys esittäytyä Helsingissä ja vielä isompi kynnys esittäytyä ulkomailla.

Moni taiteilija tappelee näiden kynnysten kanssa yksin. Mutta yhä useammin taiteen tekijöiden tukena on välittäjiä, joilla on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hallita ja käynnistää projekteja, kirjoittaa hakemuksia ja luo kontakteja.

Kaisan mukaan välittäjä voi olla tuottaja, joka hoitaa käytännön asioita tai manageri eli couchi tai agentti, joka vastaa varsinaisesta myyntityöstä tai kaikkea näistä.

Keskustelemme Kaisan kanssa välittäjäportaan tarpeesta, taiteen hankkeista ja tuotteistamisesta, kansainvälistymisestä, ilmastomuutoksesta, pohjoisesta ja siitä, miksi naamakkain olo on paras myyntivaltti taiteessakin.

Foto ©MinnaSirnö

Lisätietoja:
Kaisasta https://artbreak.fi/author/kaisa/ ja https://www.waria.fi/tekijat/kaisa_keratar/
Kulttuurikauppilasta https://www.kulttuurikauppila.fi
Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeesta https://www.ouka.fi/oulu2026

#30 - Välittäjä, tuottaja, manageri, agentti, vieraana taideagentti Kaisa Kerätär

Osa 31 - Välittäjä, tuottaja, manageri, agentti, vieraana taide- ja designagentti Kaisa Kerätär

Politiikassa on pitkään puhuttu tarpeesta tutkittuun tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Näin myös kulttuuripolitiikassa.

Tutkittua tietoa on jo olemassa paljon ja monet tutkijat ja tahot tuottavat sitä lisää. Cuporen erikoistutkijan, Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja Minna Ruusuvirran mielestä tutkimuseettinen kysymys on, miten tuo tieto tutkimuksista saadaan leviämään päättäjille ja alan toimijoille.

Aina kyse ei ole vain puuttuvasta tiedosta, vaan myös asenteista ja päättäjäorganisaation sisällä syntyneistä kulttuurin siiloon kohdistuvista lasikatoista.

Minnan mukaan sekä valtion että kuntien tasolla kulttuuripolitiikan näkökulman on vaikea päästä läpi kulttuurin toimintakentän ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin tällä hetkellä hänen mukaansa monissa kaupungeissa tärkeä kysymys, koska kulttuurin rooli laajemmin kaupunkikehityksessä ja paikalliskehityksessä kasvaa koko ajan. 

Minna on tehnyt pitkään kulttuuripoliittista tutkimusta Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa.  Tutkijana häntä kiinnostavat taiteen ja kulttuurin rakenteet ja rahoitus, kolmas sektori, kuntien kulttuuritoiminta sekä taide- ja kulttuurilaitokset.

Does sector matter? Plural characteristics and logics in third sector festival organisations -väitöskirjassaan Minna tutki kolmannen sektorin festivaaliorganisaatioiden markkinoistumista ja ammattimaistumista.

Puhumme Minnan kanssa siiloista, tutkijan arjesta, Cuporesta, kulttuuripolitiikasta ja sen asemasta, kulttuuripolitiikan tutkimuksen tärkeydestä, festivaaleista sekä yhteistyön ja verkostojen tarpeesta.

Foto ©MinnaSirnö

Lisätietoja
Minnasta https://www.cupore.fi/fi/tutkija/minna-ruusuvirta
The ENCATC Research Award on Cultural Policy and Cultural Management -palkinnosta https://www.encatcresearchaward.org
Minnan väitöskirjasta https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/01/23-3-2019-ytm-minna-ruusuvirta-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-yhteiskuntapolitiikka-kulttuuripolitiikka
Cuporesta https://www.cupore.fi/fi/
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjasta https://journal.fi/kultpol

#32 - Kokoaan isompi kulttuuripolitiikka, vieraana erikoistutkija, YTT Minna Ruusuvirta

Osa 32 - Kokoaan isompi kulttuuripolitiikka, vieraana erikoistutkija, YTT Minna Ruusuvirta

Yksi sivistysvaltion tärkeimmistä tehtävistä on taata taidetyön sekä taiteen ja kulttuurin kokemisen mahdollisuudet sinne, missä ovat ihmiset, ja niillekin, joilla siihen ei muuten ole varaa. 

Meidän kokijoiden itsemme sekä asuinkuntiemme jälkeen valtiolla on kolmanneksi suurin rooli taiteen ja kulttuurin rahoittamisessa. Valtio myös edistää lainsäädännöllään ja muulla ohjauksellaan taiteen ja kulttuurin olemassaoloa arjessamme sekä niiden ammattilaisten työskentelyedellytyksiä.

Valtion harjoittaman kulttuuripolitiikan isoista linjoista ja rahoituksesta päättävät viime kädessä valtion poliittinen johto: eduskunta, hallitus ja kulttuuriministeri. Näiden linjojen ja budjettiraamien mukaan ministeriö ja sen virkamiehet työstävät yhdessä taiteen ja kulttuurin asiantuntija- ja edunvalvontaverkostojen kanssa ehdotuksia laeiksi, asetuksiksi, budjettimomenteiksi ja toimintatavoiksi.

”Kulttuuripolitiikan ydintä on, miten luodaan edellytykset sisältöjen syntymiselle tässä ajassa. Ja ei vain sisältöjen syntymiselle, vaan myös sen jakelulle, nauttimiselle, käyttämiselle ja itse tekemiselle”, toteaa Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

Keskustelemme Riitan kanssa valtion kulttuuripoliittisesta roolista ja siitä, miksi valtio edistää taidetta ja kulttuuria, mitä tehtäviä kulttuuri- ja taideosastolla on, Riitan tiestä taiteen ja kulttuurin eturintamaan sekä taiteen ja kulttuurin tulevaisuudennäkymistä.

Lisätietoja: https://minedu.fi/kulttuuri
                    https://minedu.fi/tekijanoikeus
                    https://minedu.fi/kirjastot

Foto: ©MinnaSirnö

#33 - Taiteilijat vaikuttavat tulevaisuuteemme, vieraana ylijohtaja Riitta Kaivosoja

033 - Taiteilijat vaikuttavat tulevaisuuteemme, vieraana ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Puhetta taiteesta ja taidepolitiikasta ei koskaan ole liikaa.

Kanavallani taiteilijat, poliitikot, tutkijat, virkamiehet, taiteen ja kulttuurin edunvalvojat ja me tavikset jaamme ajatuksiamme siitä, mitä taide tarvitsee toteutuakseen.

Teen podcastiä yksin, mutta ajoittain emäntänä kanssani on muitakin. 

Taidepuheeseen minut viettelee se, että olen itse ollut taidepolitiikassa tekijänä, kokijana, lobbarina, poliitikkona, virkamiehenä ja nyt väitöskirjatutkijana. Ja nautin viisaiden ihmisten taidetta, taiteilijuutta ja taidepolitiikka koskevista ajatushelmistä.

Tämä kanava avautui tammikuussa 2019 ja julkaisen uusia osia tälle kanavalle noin 2 - 3 kertaa kuussa omiin väitöskirjan kirjoittamiseen liittyviä pausseja lukuunottamatta.

Osa 14 - Suomen suurin vaatii 2 prosenttia budjetista, vieraana Temen tiedottaja Anne Saveljeff

#Puhettataiteesta-podcast taiteesta & politiikasta