Suomalaiset ovat kodinomistajien kansa. Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Valtio on halunnut tukea omistusasumista, mutta mitä tapahtuu, kun asuntomarkkinat alkavat tuottaa voittajia ja häviäjiä?  Pääkaupunkiseudulta peritty asunto voi lingota perijän kohti vaurastumista, mutta toisaalla perintöasunto voi koitua taloudelliseksi taakaksi. Poliittinen talous -podcastin vieraina ovat "Voittajien ja häviäjien Suomi - Asuntovarallisuuden uusjako" -kirjan kirjoittajat, Talouselämän toimittaja Karla Kempas ja Kauppalehden Veera Tegelberg. Kempas ja Tegelberg keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa suomalaisen omistusasumisen historiasta sekä asuntovarallisuuden synnyttämistä yhteiskunnallisista jaoista. Määrääkö perintö ihmisen yhteiskunnallisen aseman? Ketkä pääsevät kiinni asuntovarallisuuteen? Entä millaisia poliittisia konflikteja alueellisen epätaso-arvon ja asumisen ympärille syntyy?

"Voittajien ja häviäjien Suomi" Vastapainon verkkokaupassa: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/voittajien-ja-haviajien-suomi/2790984

Jakso 34: Asuntovarallisuuden uusjako (feat. Karla Kempas & Veera Tegelberg)

Asiantuntijuuden kriisistä puhutaan paljon, mutta yhteiskunnat pyörivät edelleen asiantuntijuuden voimin ja myös populisteiksi soimatut poliitikot vetoavat asiantuntijuuteen. Asiantuntijuus on myös markkinointistrategia: niin sykemittareita kuin elämäntapojakin kaupustellaan asiantuntijuuteen vetoamalla. Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta analysoi podcastin tämänkertaisessa jaksossa modernin asiantuntijuuden historiaa ja murroksia. Miten asiantuntijuus nousi yhteiskunnallisen toiminnan ytimeen? Entä mitä tapahtuu, kun asiantuntijuuden kirkkaimmat saavutukset atomienergiasta lentomatkailuun kääntyvät moderneja yhteiskuntia vastaan ja asiantuntijoiden aikaansaannokset muuttuvat vaikeasti ennakoitaviksi riskeiksi? Onko vasemmisto luovuttanut asiantuntijuuden kritiikin äärioikeistolle? Ja onko perinteistä talousasiantuntijuutta haastava vasemmisto löytänyt asiatuntijuuden uudelleen? Entä mitä koronakriisi kertoo asiantuntijuudesta ja totuuksien löytämisen vaikeudesta?

Mikko Jakonen: Vastatieto: Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53239

Mikko Jakonen: Konflikti - Talous ja politiikka: https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/konflikti-talous-ja-politiikka/

Jakso 35: Asiantuntijuuden historia ja murrokset (feat. Mikko Jakonen)

Poliittinen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa pureudutaan vihreän kasvun, yhteiskunnallisen suunnittelun ja ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiin. Vieraina ovat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu Bios-tutkimusyksiköstä. Toivanen ja Järvensivu pohtivat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miten finanssikriisi ja sen jälkeen valittu talouskuripolitiikka vaikuttivat kehittyneiden talouksien ilmastotavoitteisiin. Entä mitä tarkoitetaan vihreällä kasvulla, ja onko materiaalisten resurssien kuluttaminen mahdollista irrottaa talouskasvusta? Mitä tarkoittaisi, jos päästökaupan ja markkinamekanismin varaan rakentuvasta ilmastopolitiikasta siirryttäisiin kohti kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista suunnittelua ja ekologista jälleenrakennusta?

https://bios.fi/

Jakso 39: Vihreästä kasvusta talouden suunnitteluun (feat. Tero Toivanen & Paavo Järvensivu)

Verkon "manosfääri" koostuu erilaisista liikkeistä tai alakulttuureista, joita luonnehtivat muun muassa antifeminismi ja seksuaalisen markkina-arvon teoriat. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Emilia Lounela, joka tutkii vastentahtoisessa selibaatissa elävien miesten incel-verkkokulttuuria. Lounela keskustelee Timo Harjuniemen kanssa manosfääristä ja incel-kulttuurista sekä niille ominaisista ajatuksista. Mikä on evoluutiopsykologisen ajattelun rooli antifeministisessä verkkoliikehdinnässä? Miksi ajatus "punaisen pillerin" valitsemisesta vetoaa?

Jakso 42: Manosfääri, antifeminismi ja incel-kulttuuri (feat. Emilia Lounela)

Kryptovaluutat ovat kasvaneet libertaristisesta rahaprojektista valtavirtaisiksi sijoitustuotteiksi. Mutta mitä kryptovaluutat oikeastaan ovat, ja miten kryptovaluuttojen ytimessä oleva lohkoketjuteknologia toimii? Poliittinen talous -podcastin vieraana on tutkija ja tietokirjailija Janne Korhonen, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa kryptovaluuttojen ja lohkoketjun poliittisista ja teknologisista ulottuvuuksista. Kryptovaluutat lupaavat hajautettua taloutta sekä vapautta keskuspankeista ja finanssimarkkinoiden vakiintuneista pelureista, mutta onko kyse sittenkin silkasta huijauksesta ja resurssien hukkakäytöstä? Missä määrin kryptovaluutat muistuttavat kultakantaa, jossa rahan arvo oli sidottu kultaan? 

Janne Korhosen teksti "Mistä kryptovaluutoissa ja lohkoketkussa on kyse?": https://jmkorhonen.fi/2021/11/02/mista-kryptovaluutoissa-ja-lohkoketjussa-on-kyse/

Jakso 44: Kryptovaluutat ja lohkoketjuteknologia (feat. Janne Korhonen)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Venäjän sotaretkestä Ukrainassa, kun vieraana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kangaspuro analysoi niin Vladimir Putinin ajattelua kuin Venäjän hyökkäyksen laajempia geopoliittisia taustojakin. Millainen voisi olla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri, joka ei nojaisi sotilaallisen uhan jatkuvaan kasaamiseen? Voiko Venäjän aggressioita yrittää ymmärtää Venäjän talouden rakenteen kautta, ja miten Venäjää rankasti koetellut, Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen talouspolitiikan shokkiterapia on vaikuttanut Venäjän kehitykseen ja Putinin asemaan maan johdossa?

Jakso 45: Venäjän sotaretken taustat (feat. Markku Kangaspuro)

Inflaatio tuntuu bensapumpulla ja lähikaupassa. Mikä hintoja nostaa? Onko kyse väliaikaisesta, muun muassa Venäjä-pakotteiden aikaansaamasta ilmiöstä, vai onko syytä varautua siihen, että inflaatio piinaa taloutta vielä aimo tovin? Ajetaanko maailmantalous taantumaan inflaation kaitsemisen nimissä? Miksi talouspolitiikan työkaluvajassa on hintojen nousun hillintää varten vain rahapolitiikan moukareja ja dynamiittia, vaikka käyttöä olisi hienovaraisemmille instrumenteille?

Podcastin suuressa inflaatiojaksossa poliittisen talouden tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas keskustelevat inflaation syistä, keskuspankkien liikkumavarasta sekä globaalitalouden laajemmista institutionaalisista ongelmista, jotka vaikeuttavat inflaation suitsimista.

Jakso 48: Inflaatio! (feat. Lauri Holappa & Jussi Ahokas)

Pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi koettelevat markkinoiden toimintaan ja taloussuunnitteluun liittyviä uskomuksia. Valtiot puuttuvat markkinoiden toimintaan kovakouraisesti, jotta valot pysyisivät päällä ja talot lämpiminä. Elämmeko jo suunnitelmataloudessa? Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on tietokirjailija, osallisuustalousjärjestö Parecon Finlandin perustajajäsen Antti Jauhiainen. Jauhiainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa talouden suunnittelusta. Millaisia ovat suunnitelmataloudet? Entä millaista suunnittelua kapitalistissa talouksissa tehdään? Ovatko markkinat ylivertaisia informaation prosessoinnissa ja kulutushalujen käsittelyssä, vai voisiko viisas teknokraatti olla markkinoita tehokkaampi talousmoottori? Voisiko datatalouden ja valvontakapitalismin työkalut valjastaa palvelemaan talouden suunnittelua ja ilmastokriisin vastaista kamppailua?

Parecon Finland: http://www.osallisuustalous.fi/

Jakso 51: Suunnitelmatalous (feat. Antti Jauhiainen)

Suomen perustuslailla ja sitä tulkitsevalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli nykypolitiikassa. Politiikan suuret kiistakysymykset kietoutuvat perustuslakivaliokunnan päätöksiin - olipa kyse sitten sote-uudistuksesta tai Euroopan talouspolitiikasta. Miten tällaiseen tilanteeseen, jossa politiikka oikeudellistuu ja oikeus politisoituu, on päädytty? Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Suomen perustuslaista ja eduskunnan perustuslakivaliokunnasta. Vieraana on valtiosääntöoikeuden yliopistonlehtori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Dahlberg keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa suomalaisen perusoikeusajattelun historiasta sekä politiikan ja oikeuden suhteesta. Lisäksi Dahlberg avaa, miten perustuslakivaliokunta oikeasti toimii. Mitä valiokunnan kulissien avana tapahtuu, ja millaista valtaa valiokunnan kuultavina käyvät oikeudelliset asiantuntijat käyttävät? Valiokunnan toimintaa ohjaavat paitsi oikeudelliset käytännöt ja periaatteet myös monet sanattomat sopimukset. 

Maija Dahlbergin julkaisuja: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maija.dahlberg/

Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg ja Anu Kantola: Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274

Jakso 52: Suomen perustuslaki ja sen tulkinta (feat. Maija Dahlberg)

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa perkaavat poliittisen talouden kuumimmat puheenaiheet ja pohtivat, miltä talouden ja politiikan pelikenttä näyttää syksyllä 2022. Aiheina muun muassa:

Ajankohtainen MMT-keskustelu
Politiikan vallitsevat blokit
Ison-Britannian kaaoksen opetukset
Vasemmisto ja taloustiede
Politiikan kulttuurisotaistuminen

Jakso 53: Missä mennään?

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa vaaditaan seuraavilta hallituksilta mittavia julkisen talouden sopeutustoimia - siitä huolimatta, että maailmantalouden näkymät ovat sumuiset. Suomi on marssimassa kohti leikkausvaaleja tilanteessa, jossa Ukrainan sota, energiakriisi ja vihreä siirtymä kasvattavat julkisen talouden investointipaineita. Talouskuriin liittyviä riskejä lisää kiristyvä rahapolitiikka.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouskurin paluusta. Millaisessa suhdannetilanteessa leikkauspolitiikkaan ryhdytään? Entä löytyykö leikattavaa muualta kuin koulutuksesta? Miten talouskurihaaveiden ja julkisen talouden pitkäaikaisten menopaineiden välinen railo silloitetaan? Onko politiikka muutakin kuin sopeutuskohteiden välillä tehtäviä arvovalintoja? Entä miksi ihmiset kaipaavat talouskuria, vaikka se kasvattaa luokkakokoja ja työttömyyttä?

Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen keskustelee Holapan ja Harjuniemen kanssa paitsi kotimaisen talouskurin paluusta myös talouspolitiikan instituutioiden ja ideoiden kyvyttömyydestä reagoida energiapulan, sodan ja ilmastonmuutoksen muodostamaan monikriisiin.

Jakso 54: Talouskuria kohti (feat. Antti Ronkainen)

Poliittinen talous -podcastin tämänkertainen vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Patomäki keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa muun muassa Venäjän 90-luvun talouskriisistä, Ukrainan sodan taustoista, nykyisestä inflaatiotilanteesta sekä maailmanpolitiikan blokkiutumisesta.

Heikki Patomäen ja Tuomas Forsbergin alun perin Kosmopolis-lehdessä julkaistu, dialogimuotoinen artikkeli Ukrainan sodan taustoista on vastikään laajennettu englanninkieliseksi kirjaksi: https://www.routledge.com/Debating-the-War-in-Ukraine-Counterfactual-Histories-and-Future-Possibilities/Forsberg-Patomaki/p/book/9781032450827

Tuomas Forsberg & Heikki Patomäki: Ukrainan sota - Dialogi historian kontrafaktuaaleista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista: https://journal.fi/kosmopolis/article/view/115816

Jakso 55: 1990-luku Venäjällä, Ukrainan sota ja maailmantalouden näkymät (feat. Heikki Patomäki)

Saksalaisen juristin ja politiikan teoreetikon Carl Schmittin (1888-1985) ajatukset väreilevät myös 2000-luvun poliittisessa todellisuudessa - kiitos muun muassa terrorisminvastaisen sodan, populismin nousun ja koronapandemian. Schmitt tarkkaili kriittisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeistä, poliittisesti turbulenttia Weimarin tasavaltaa, johon moni vertaa erilaisten kriisien ja jopa fasismin pelon leimaamaa nykyhetkeä.

Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa pureudutaan Carl Schmittin poliittiseen ajatteluun. Vieraana on valtiotieteiden tohtori Tuukka Brunila, joka on vastikään väitellyt talouden ja politiikan suhteesta Schmittin ajattelussa.

Brunila keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa Schmittin politiikkakäsityksestä, jossa korostuivat erottelu ystävään ja viholliseen sekä valtiojohdon kyky suvereeniin päätöksentekoon. Schmitt suhtautui kriittisesti paitsi sosialismiin myös liberalismiin, mutta toisaalta schmittiläisessä tavassa tarkastella politiikan ja talouden suhteita on myös liberaaleja piirteitä. Schmitt onkin sekä politiikan että depolitisaation teoreetikko. Lisäksi Brunila pohtii, mitä schmittiläistä Amerikan terrorisminvastaisissa sodissa ja koronakriisin hallinnassa oli. Vasemmistokin on ammentanut Schmittiltä liberalismia kritisoidessaan, mutta onko vasemmisto lopulta lukenut Schmittinsä väärin? 

Tuukka Brunila: The Autonomy of the Political and the Authority of the State : Carl Schmitt and the de-politicisation of the economy: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/352040

Jakso 56: Carl Schmittin poliittinen ajattelu (feat. Tuukka Brunila)

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijytkyssä käydään läpi kaikki oleellinen vuoden 2023 eduskuntavaaleista.

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat mm. seuraavista aiheista:

Suomen ideologinen ympäristö vuonna 2023
Vasemmiston kyvyttömyys koota laajoja kansanliikkeitä taakseen
Perussuomalaiset duunaripuolueena
Talouspoliittisen keskustelun hegemonia
Seuraavan hallituksen maailmantaloudellinen toimintaympäristö
Asuntolainojen korkojen poliittinen talous
EU-politiikka seuraavalla hallituskaudella

Jakso 57: Miten tulkita eduskuntavaalien tulosta?

Poliittinen talous -podcast syventyy yleispoliittisen tilanneanalyysin äärelle. Politiikan tutkija Hanna Wass ja arkistotutkija Riku Luostari keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa meneillään olevista hallitusneuvotteluista, perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta, tulevan hallitustaipaleen mahdollisista kompastuskivistä sekä RKP:n pimeämmästä puolesta. Natoa, bensan hintaa, geoekonomiaa ja valtiovarainministeriötä unohtamatta.

Jakso 58: Yleispoliittinen tilannekatsaus (feat. Riku Luostari ja Hanna Wass)

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Jakso 59: Petteri Orpon buffetti (feat. Ilkka Kärrylä)

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Jakso 60: Politiikan syksy - Velkaralli ja fiskaalikonservatismi

Timo Harjuniemi is joined by Reece Peck and Joonas Koivukoski to discuss media and politics in the US. We cover a wide range of topics: the birth of political cable news, the effects of tabloid culture on politics, left media populism, rebranding conservatism as working class, and the historical roots of culture wars.

Reece Peck is an associate professor at the CUNY Graduate Center where he teaches courses in journalism, political communication and popular culture.

www.reecepeck.com
https://twitter.com/PeckReece

Joonas Koivukoski is a post-doctoral researcher at the University of Helsinki and KU Leuven in Belgium. Joonas does research on political communication, political humor and political scandals, among other things.

https://twitter.com/joonaskoivukosk

Episode 61: News, culture and politics in the U.S. (feat. Reece Peck and Joonas Koivukoski)

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan?

Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Jakso 62: Gazan konflikti, Israelin valtion synty ja innovaatiotalous (feat. Antti Tarvainen)

Miksi ja miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio? Millaisten vaiheiden jälkeen pienviljelijäyhteiskunta muuttui kehittyneeksi palkkatyöyhteiskunnaksi? Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa filosofian tohtori, historioitsija ja pitkän linjan ay-aktiivi Päivi Uljas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa hyvinvointivaltion läpimurrosta. Uljas avaa muun muassa sitä, millainen oli 1900-luvun alun "pienviljelijähegemonia" ja miten vuoden 1956 yleislakko vaikutti hyvinvointivaltion syntyyn? Millaisia kamppailuja valtion koosta käytiin 1950-luvulla? Entä millainen merkitys vuoden 1958 eduskuntavaaleilla ja vasemmistojytkyllä oli hyvinvointivaltiokehityksen kannalta?

Päivi Uljaksen väitöskirja Hyvinvointivaltion läpimurto: https://helda.helsinki.fi/items/e5897cf2-1074-4713-b9bd-ea14294fdc29

Kuva: Kansan arkisto/Yrjö Lintunen

Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia (feat. Päivi Uljas)

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita.

Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Jakso 64: Ontot presidentinvaalit ja talouskurin paluu

Poliittinen talous -podcast käy läpi presidentinvaalin toisen kierroksen ja analysoi kevään työmarkkinakonfliktia. Miksi Alex Stubb oli kompastua loppumetreillä, ja oliko Stubbin kampanja lopulta heikko? Mitä tulos kertoo suomalaisesta blokkipolitiikasta?

Jakson vieraana on poliittisen historian tutkija, yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa lakkokevättä, työnantajajärjestöjen muuttuvia vaikuttamisstrategioita, pohjoismaisen yhteiskuntamallin muutoksia sekä perussuomalaista poliittista mielenmaisemaa.

Jakso 65: Alex Stubbin voitto ja kuumeneva lakkokevät (feat. Ilkka Kärrylä)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan kiihtyvästä työmarkkinariidasta sekä talouden isosta suhdannekuvasta. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Miksi hallitus edistää työmarkkinareformejaan kustannuksista piittaamatta? Entä millainen ajattelu luonnehtii hallituksen finanssi- ja suhdannepoliittista linjaa?

Jaksossa tarkastellaan kotimaisen taloustilanteen ohella Euroopan ja Yhdysvaltojen taloussuhdannetta. Miltä finanssi- ja rahapolitiikan askelmerkit näyttävät? Onko Euroopan keskuspankki EKP keventämässä rahapolitiikkaansa, vai varjeleeko se - koronapandemian ja tarjontashokkien lietsoman inflaation traumatisoimana - omaa uskottavuuttaan työllisyyden kustannuksella? Entä mitä raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio-ongelmat kertovat talousteorian oppien ajantasaisuudesta?

Jakso 66: Työmarkkinakiista ja talouspolitiikan iso kuva (feat. Jussi Ahokas)

Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa perussuomalaisesta talouspolitiikasta ja politiikan sukupuolijaoista. Ärhäkkäästä vaihtoehtopuolue perussuomalaisista on tullut oikeaoppisen menokurilinjan vankkumaton vaalija, mutta millaisten elementtien ylle perussuomalaisten ideologinen joustavuus rakentuu? Korostetaanko politiikka-analyyseissa liiaksi äänestäjien materiaalisia intressejä, vai tulisiko esimerkiksi perussuomalaisten menestystä tarkastella pikemminkin kollektiivisten tunteiden ja niiden kanavoinnin kautta? Entä mitä tutkimustulokset kertovat politiikan sukupuolittuneesta luonteesta? Oikeistomiehistä puhutaan paljon, mutta miksi naisten vasemmistolaistumista ei analysoida?

Jakso 67: Perussuomalainen talouspolitiikka, politiikan sukupuolierot (feat. Hanna Wass)

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa tulevista EU-vaaleista sekä eurooppalaisen integraation suunnasta. Laitaoikeiston nousun ohella pohditaan muun muassa sitä, miten pohjoiseurooppalainen ja esimerkiksi suomalainen käsitys Euroopan integraatiosta poikkeaa eteläeurooppalaisista näkemyksistä.

Mitä tapahtuu, kun sisämarkkinoita sääntelemään tottuneen EU:n pitäisi muuttua lihaksikkaaksi geopoliittiseksi peluriksi? Voiko Eurooppa luottaa Yhdysvaltojen tarjoamaan turvaan riippumatta siitä, kenet valitaan valkoiseen taloon? Tarjoaako EU:n uusittu talouspolitiikan sääntökehikko jäsenmailla talouspoliittista joustavuutta, vai tuuppaavatko säännöt Euroopan talouskuripolulle? Entä millaiseksi muotoutuu EU:n Kiina-suhde?

Jakso 68: Eurooppa äänestää (feat. Timo Miettinen)

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa analysoivat eurovaalien tulosta. Miksi gallupit ja analyysit pettivät? Ovatko poliittisen samastumisen mekanismit blokkipolitiikan aikakaudella niin suuren murroksen keskellä, että mielipidemittaukset eivät enää tavoita äänestämisen keskeisiä valintaulottuvuuksia? Entä millaisia tekijöitä löytyy perussuomalaisten katastrofin ja toisaalta kokoomuksen menestyksen taustalta?

Jakso 69: Eurovaalien ruumiinavaus

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat Suomen talouspoliittisesta tilanteesta sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä. Lisäksi pohditaan, millaisia leikkauksia EU:n uusittu taloussäännöstö Suomelta mahdollisesti edellyttää. 

Tämä on Poliittinen talous -podcastin viimeinen jakso. Timo ja Lauri paketoivat podcastin muistelemalla Poliittinen talous -podcastin syntyhistoriaa ja miettimällä, miten politiikan maisema ja voimasuhteet ovat podcastin elinkaaren aikana muuttunut. Lämpimät kiitokset kaikille podcastin kuuntelijoille!

Jakso 70: Tilinpäätös

Emmanuel Macronin kaltaisia liberaaleja edistysmielisiä juhlitaan järjen majakoina Trumpin, Brexitin, populismin ja barbarian aikakaudella. Mistä näiden teknokraattien tenho kumpuaa? Entä kuka on Suomen johtava liberaali edistysmielinen ajattelija? Miten Atte Jääskeläinen liittyy tähän kaikkeen?

Poliittinen talous -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa tutkijat Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Jakso 1 - Liberaalit edistysmieliset

Mikä on uusliberalismin suhde demokratiaan, kansallisvaltioon ja kansainvälisyyteen? Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan uusliberalismia 1900-luvulla vahvistuneen demokratiakehityksen kautta: kun siirtomaaimperiumit purkautuivat ja demokratia vahvistui, oli liberaali järjestys suojattava massademokratian riskeiltä, kuten taloudelliselta protektionismilta ja talousnationalismilta. Uusliberaaleille vastaus ongelmaan piili kansainvälisyydessä: talous  oli epäpolitisoitava ja siirrettävä kansallisen demokratian ulottumattomiin erilaisin kansainvälisin sopimuksin ja organisaatioin. 

Podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Laura Nordström, joka analysoi mm. uusliberalismin suhdetta Euroopan unioniin ja kauppajärjestö WTO:hon. Keskustelussa haastetaan lisäksi käsitys siitä, että uusliberalismi olisi ensisijaisesti taloustieteeseen nojaava poliittinen ideologia. 

Mikä oli uusliberaalien vaikuttamisstrategia toisen maailmansodan jälkeen, kun globaalitaloudessa puhalsivat keynesiläiset suunnittelutalouden ja talousdemokratian tuulet? Entä miten rakentaa poliittinen legitimiteetti globaalille talousjärjestelmälle, joka pyrkii karttamaan demokraattista keskustelua? Voiko vastaus löytyä uusliberalismin liitosta kansallismielisen oikeistopopulismin kanssa?

Keskustelun pohjana toimii Harvardin yliopiston tutkijan, historioitsija Quinn Slobodianin kirja "Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism", jonka Nordström on arvioinut Politiikka-lehdelle. 

Laura Nordström Twitterissä: https://twitter.com/LauraNord

You & EU -hanke: https://twitter.com/LauraNord

Nordströmin arvio Slobodianin kirjasta: https://journal.fi/politiikka/article/view/77703

Quinn Slobodian: Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism: http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674979529

Jakso 14: Uusliberalismi, demokratia ja globalismi (feat. Laura Nordström)

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen.

Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin.

Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? 

Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta?  Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa?

Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia".

https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/

Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

Jakso 17: Kohti keskuspankkikapitalismia (feat. Jussi Ahokas)

Poliittinen talous -podcastissa syvennytään tällä kertaa kysymykseen luottomarkkinoiden vallasta. Keskustelun pohjana toimii Lauri Holapan tuore väitöskirja "The Bond-Market-Power Fallacy". Siinä Holappa haastaa tutun kertomuksen, jonka mukaan kansainväliset luottomarkkinat pystyvät pakottamaan kansallisvaltioita julkisen sektorin sopeuttamiseen ja työmarkkinareformeihin. Holapan mukaan kansallisvaltioilla on enemmän liikkumatilaa kuin markkinakurikertomus antaa olettaa. 

Minkä vuoksi tulkinta luottomarkkinoiden kurinalaistavasta vallasta istuu syvässä myös poliittisen talouden tutkimuksessa ja muissa kriittisissä yhteiskuntatieteissä? Entä tarjoaako keskuspankkirahoitus reitin ohittaa luottomarkkinoiden valta-asema? Globaalitaloudessa on jo käytännössä eletty pitkään keskuspankkirahoituksen aikaa, mikä valuu myös talouspolitiikasta ja sen perusteista käytävään keskusteluun. Toisaalta julkisen velan kammo ja kertomus luottomarkkinoiden vallasta eivät väisty talouspoliittisen debatin keskiöstä kivuttomasti. 

Laurin väitöskirja on luettavissa täällä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691

Jakso 26: Kertomus luottomarkkinoiden vallasta

Podcast politiikasta, taloudesta ja poliittisesta taloudesta. Vakiopuhujina Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Podcastia tuotetaan yhteistyössä Uuden talousajattelun keskuksen Utakin kanssa. 

A podcast on political economy by Timo Harjuniemi & Lauri Holappa. Mostly in Finnish but some episodes in English too.

Poliittinen talous

Pinned to spotlight

Popular tracks