Suomalaiset ovat kodinomistajien kansa. Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Valtio on halunnut tukea omistusasumista, mutta mitä tapahtuu, kun asuntomarkkinat alkavat tuottaa voittajia ja häviäjiä?  Pääkaupunkiseudulta peritty asunto voi lingota perijän kohti vaurastumista, mutta toisaalla perintöasunto voi koitua taloudelliseksi taakaksi. Poliittinen talous -podcastin vieraina ovat "Voittajien ja häviäjien Suomi - Asuntovarallisuuden uusjako" -kirjan kirjoittajat, Talouselämän toimittaja Karla Kempas ja Kauppalehden Veera Tegelberg. Kempas ja Tegelberg keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa suomalaisen omistusasumisen historiasta sekä asuntovarallisuuden synnyttämistä yhteiskunnallisista jaoista. Määrääkö perintö ihmisen yhteiskunnallisen aseman? Ketkä pääsevät kiinni asuntovarallisuuteen? Entä millaisia poliittisia konflikteja alueellisen epätaso-arvon ja asumisen ympärille syntyy?

"Voittajien ja häviäjien Suomi" Vastapainon verkkokaupassa: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/voittajien-ja-haviajien-suomi/2790984

Jakso 34: Asuntovarallisuuden uusjako (feat. Karla Kempas & Veera Tegelberg)

Asiantuntijuuden kriisistä puhutaan paljon, mutta yhteiskunnat pyörivät edelleen asiantuntijuuden voimin ja myös populisteiksi soimatut poliitikot vetoavat asiantuntijuuteen. Asiantuntijuus on myös markkinointistrategia: niin sykemittareita kuin elämäntapojakin kaupustellaan asiantuntijuuteen vetoamalla. Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta analysoi podcastin tämänkertaisessa jaksossa modernin asiantuntijuuden historiaa ja murroksia. Miten asiantuntijuus nousi yhteiskunnallisen toiminnan ytimeen? Entä mitä tapahtuu, kun asiantuntijuuden kirkkaimmat saavutukset atomienergiasta lentomatkailuun kääntyvät moderneja yhteiskuntia vastaan ja asiantuntijoiden aikaansaannokset muuttuvat vaikeasti ennakoitaviksi riskeiksi? Onko vasemmisto luovuttanut asiantuntijuuden kritiikin äärioikeistolle? Ja onko perinteistä talousasiantuntijuutta haastava vasemmisto löytänyt asiatuntijuuden uudelleen? Entä mitä koronakriisi kertoo asiantuntijuudesta ja totuuksien löytämisen vaikeudesta?

Mikko Jakonen: Vastatieto: Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53239

Mikko Jakonen: Konflikti - Talous ja politiikka: https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/konflikti-talous-ja-politiikka/

Jakso 35: Asiantuntijuuden historia ja murrokset (feat. Mikko Jakonen)

Millainen on äärioikeiston ja ilmastopolitiikan suhde? Kieltääkö äärioikeisto ilmastonmuutoksen olemassaolon? Jos äärioikealla tunnustetaan ilmastokatastrofin uhka, mitä sille ollaan valmiita tekemään? Podcastin vieraana on väitöskirjatutkija Sonja Pietiläinen Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä. Pietiläinen on osa Zetkin-kollektiivia, joka on vastikään julkaissut äärioikeiston ilmastopolitiikkaa tarkastelevan teoksen "White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism (Verso, 2021). Sonja Pietiläinen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten ilmastodenialismi ja rasismi löytävät toisensa äärioikeistolaisessa ajattelussa. Lisäksi pohditaan, mitä tarkoittaa "vihreä nationalismi" ja miten fossiilienergia kietoutuu osaksi länsimaista maskuliinisuutta. 

Sonja Pietiläinen Twitterissä: https://twitter.com/PieSonja

White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism: https://www.versobooks.com/books/3812-white-skin-black-fuel

Jakso 38: Äärioikeiston ilmastopolitiikka (feat. Sonja Pietiläinen)

Poliittinen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa pureudutaan vihreän kasvun, yhteiskunnallisen suunnittelun ja ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiin. Vieraina ovat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu Bios-tutkimusyksiköstä. Toivanen ja Järvensivu pohtivat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miten finanssikriisi ja sen jälkeen valittu talouskuripolitiikka vaikuttivat kehittyneiden talouksien ilmastotavoitteisiin. Entä mitä tarkoitetaan vihreällä kasvulla, ja onko materiaalisten resurssien kuluttaminen mahdollista irrottaa talouskasvusta? Mitä tarkoittaisi, jos päästökaupan ja markkinamekanismin varaan rakentuvasta ilmastopolitiikasta siirryttäisiin kohti kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista suunnittelua ja ekologista jälleenrakennusta?

https://bios.fi/

Jakso 39: Vihreästä kasvusta talouden suunnitteluun (feat. Tero Toivanen & Paavo Järvensivu)

Poliittinen talous -podcastissa tarjoillaan peruskurssi uusliberalismiin ja tehdään uusliberalismille terveystarkastus. Vieraana on tutkijatohtori Ilkka Kärrylä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta. 

Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen kanssa uusliberalismin määritelmää, historiaa ja keskeisiä elementtejä. Entä mitä Pohjoismaiden tarkastelu kertoo uusliberalismista? Ovatko maailmantalouden toistuvat kriisit romuttaneet uusliberaalit opit, vai elämmekö edelleen uusliberaalissa todellisuudessa?

Jakso 41: Uusliberalismin terveystarkastus (feat. Ilkka Kärrylä)

Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan vuoden 2022 talousnäkymiä. Vieraana on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Ahokkaan mukaan kapitalismin nykyistä vaihetta voi luonnehtia keskuspankkikapitalismiksi. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa keskuspankkikapitalismin taustoista ja nykytilasta: Millaista kapitalismin vaihetta keskuspankkikapitalismi edustaa? Kieliikö keskuspankkikapitalismi keskuspankkien ja rahapolitiikan politisoitumisesta vai pikemminkin asiantuntijavallan vahvistumisesta ja "teknokraattisesta keynesiläisyydestä"? Lisäksi jaksossa pohditaan muun muassa keskuspankkien ilmastopolitiikkaa, inflaatiokehitystä sekä yhteisvaluutta euron tilaa.

Jussi Ahokkaan Keskuspankkikapitalismi-uutiskirje Substackissa: https://keskuspankkikapitalismi.substack.com/

Jakso 43: Keskuspankkikapitalismi vuonna 2022 (feat. Jussi Ahokas)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Venäjän sotaretkestä Ukrainassa, kun vieraana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kangaspuro analysoi niin Vladimir Putinin ajattelua kuin Venäjän hyökkäyksen laajempia geopoliittisia taustojakin. Millainen voisi olla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri, joka ei nojaisi sotilaallisen uhan jatkuvaan kasaamiseen? Voiko Venäjän aggressioita yrittää ymmärtää Venäjän talouden rakenteen kautta, ja miten Venäjää rankasti koetellut, Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen talouspolitiikan shokkiterapia on vaikuttanut Venäjän kehitykseen ja Putinin asemaan maan johdossa?

Jakso 45: Venäjän sotaretken taustat (feat. Markku Kangaspuro)

Inflaatio tuntuu bensapumpulla ja lähikaupassa. Mikä hintoja nostaa? Onko kyse väliaikaisesta, muun muassa Venäjä-pakotteiden aikaansaamasta ilmiöstä, vai onko syytä varautua siihen, että inflaatio piinaa taloutta vielä aimo tovin? Ajetaanko maailmantalous taantumaan inflaation kaitsemisen nimissä? Miksi talouspolitiikan työkaluvajassa on hintojen nousun hillintää varten vain rahapolitiikan moukareja ja dynamiittia, vaikka käyttöä olisi hienovaraisemmille instrumenteille?

Podcastin suuressa inflaatiojaksossa poliittisen talouden tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas keskustelevat inflaation syistä, keskuspankkien liikkumavarasta sekä globaalitalouden laajemmista institutionaalisista ongelmista, jotka vaikeuttavat inflaation suitsimista.

Jakso 48: Inflaatio! (feat. Lauri Holappa & Jussi Ahokas)

Euroopan talousperiaatteet on valettu itsenäisen keskuspankin, no bail out -periaatteen ja talouspolitiikkaa sitovien sääntöjen ylle. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa markkinakuri kannustaa jäsenvaltioita kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euroopan talousideat ja -instituutiot ovat kuitenkin olleet koetuksella - kiitos niin koronapandemian kuin Ukrainan kriisinkin.

Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen käy läpi eurooppalaisen talousintegraation historiaa ja avaa, miten Euroopan keskuspankki on pitänyt Eurooppaa pystyssä kamppaillen samalla tiukan mandaattinsa kanssa. Lisäksi Ronkainen pohtii muun muassa sitä, miksi eurooppalainen talousperusta muuttuu ennen kaikkea oikeudellisten päätösten siivittämänä.

Jakso 50: Euroopan talousperusta ja sen murrokset (feat. Antti Ronkainen)

Suomen perustuslailla ja sitä tulkitsevalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli nykypolitiikassa. Politiikan suuret kiistakysymykset kietoutuvat perustuslakivaliokunnan päätöksiin - olipa kyse sitten sote-uudistuksesta tai Euroopan talouspolitiikasta. Miten tällaiseen tilanteeseen, jossa politiikka oikeudellistuu ja oikeus politisoituu, on päädytty? Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Suomen perustuslaista ja eduskunnan perustuslakivaliokunnasta. Vieraana on valtiosääntöoikeuden yliopistonlehtori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Dahlberg keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa suomalaisen perusoikeusajattelun historiasta sekä politiikan ja oikeuden suhteesta. Lisäksi Dahlberg avaa, miten perustuslakivaliokunta oikeasti toimii. Mitä valiokunnan kulissien avana tapahtuu, ja millaista valtaa valiokunnan kuultavina käyvät oikeudelliset asiantuntijat käyttävät? Valiokunnan toimintaa ohjaavat paitsi oikeudelliset käytännöt ja periaatteet myös monet sanattomat sopimukset. 

Maija Dahlbergin julkaisuja: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maija.dahlberg/

Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg ja Anu Kantola: Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274

Jakso 52: Suomen perustuslaki ja sen tulkinta (feat. Maija Dahlberg)

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa perkaavat poliittisen talouden kuumimmat puheenaiheet ja pohtivat, miltä talouden ja politiikan pelikenttä näyttää syksyllä 2022. Aiheina muun muassa:

Ajankohtainen MMT-keskustelu
Politiikan vallitsevat blokit
Ison-Britannian kaaoksen opetukset
Vasemmisto ja taloustiede
Politiikan kulttuurisotaistuminen

Jakso 53: Missä mennään?

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Jakso 59: Petteri Orpon buffetti (feat. Ilkka Kärrylä)

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Jakso 60: Politiikan syksy - Velkaralli ja fiskaalikonservatismi

Timo Harjuniemi is joined by Reece Peck and Joonas Koivukoski to discuss media and politics in the US. We cover a wide range of topics: the birth of political cable news, the effects of tabloid culture on politics, left media populism, rebranding conservatism as working class, and the historical roots of culture wars.

Reece Peck is an associate professor at the CUNY Graduate Center where he teaches courses in journalism, political communication and popular culture.

www.reecepeck.com
https://twitter.com/PeckReece

Joonas Koivukoski is a post-doctoral researcher at the University of Helsinki and KU Leuven in Belgium. Joonas does research on political communication, political humor and political scandals, among other things.

https://twitter.com/joonaskoivukosk

Episode 61: News, culture and politics in the U.S. (feat. Reece Peck and Joonas Koivukoski)

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan?

Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Jakso 62: Gazan konflikti, Israelin valtion synty ja innovaatiotalous (feat. Antti Tarvainen)

Miksi ja miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio? Millaisten vaiheiden jälkeen pienviljelijäyhteiskunta muuttui kehittyneeksi palkkatyöyhteiskunnaksi? Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa filosofian tohtori, historioitsija ja pitkän linjan ay-aktiivi Päivi Uljas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa hyvinvointivaltion läpimurrosta. Uljas avaa muun muassa sitä, millainen oli 1900-luvun alun "pienviljelijähegemonia" ja miten vuoden 1956 yleislakko vaikutti hyvinvointivaltion syntyyn? Millaisia kamppailuja valtion koosta käytiin 1950-luvulla? Entä millainen merkitys vuoden 1958 eduskuntavaaleilla ja vasemmistojytkyllä oli hyvinvointivaltiokehityksen kannalta?

Päivi Uljaksen väitöskirja Hyvinvointivaltion läpimurto: https://helda.helsinki.fi/items/e5897cf2-1074-4713-b9bd-ea14294fdc29

Kuva: Kansan arkisto/Yrjö Lintunen

Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia (feat. Päivi Uljas)

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita.

Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Jakso 64: Ontot presidentinvaalit ja talouskurin paluu

Poliittinen talous -podcast käy läpi presidentinvaalin toisen kierroksen ja analysoi kevään työmarkkinakonfliktia. Miksi Alex Stubb oli kompastua loppumetreillä, ja oliko Stubbin kampanja lopulta heikko? Mitä tulos kertoo suomalaisesta blokkipolitiikasta?

Jakson vieraana on poliittisen historian tutkija, yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa lakkokevättä, työnantajajärjestöjen muuttuvia vaikuttamisstrategioita, pohjoismaisen yhteiskuntamallin muutoksia sekä perussuomalaista poliittista mielenmaisemaa.

Jakso 65: Alex Stubbin voitto ja kuumeneva lakkokevät (feat. Ilkka Kärrylä)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan kiihtyvästä työmarkkinariidasta sekä talouden isosta suhdannekuvasta. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Miksi hallitus edistää työmarkkinareformejaan kustannuksista piittaamatta? Entä millainen ajattelu luonnehtii hallituksen finanssi- ja suhdannepoliittista linjaa?

Jaksossa tarkastellaan kotimaisen taloustilanteen ohella Euroopan ja Yhdysvaltojen taloussuhdannetta. Miltä finanssi- ja rahapolitiikan askelmerkit näyttävät? Onko Euroopan keskuspankki EKP keventämässä rahapolitiikkaansa, vai varjeleeko se - koronapandemian ja tarjontashokkien lietsoman inflaation traumatisoimana - omaa uskottavuuttaan työllisyyden kustannuksella? Entä mitä raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio-ongelmat kertovat talousteorian oppien ajantasaisuudesta?

Jakso 66: Työmarkkinakiista ja talouspolitiikan iso kuva (feat. Jussi Ahokas)

Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa perussuomalaisesta talouspolitiikasta ja politiikan sukupuolijaoista. Ärhäkkäästä vaihtoehtopuolue perussuomalaisista on tullut oikeaoppisen menokurilinjan vankkumaton vaalija, mutta millaisten elementtien ylle perussuomalaisten ideologinen joustavuus rakentuu? Korostetaanko politiikka-analyyseissa liiaksi äänestäjien materiaalisia intressejä, vai tulisiko esimerkiksi perussuomalaisten menestystä tarkastella pikemminkin kollektiivisten tunteiden ja niiden kanavoinnin kautta? Entä mitä tutkimustulokset kertovat politiikan sukupuolittuneesta luonteesta? Oikeistomiehistä puhutaan paljon, mutta miksi naisten vasemmistolaistumista ei analysoida?

Jakso 67: Perussuomalainen talouspolitiikka, politiikan sukupuolierot (feat. Hanna Wass)

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa tulevista EU-vaaleista sekä eurooppalaisen integraation suunnasta. Laitaoikeiston nousun ohella pohditaan muun muassa sitä, miten pohjoiseurooppalainen ja esimerkiksi suomalainen käsitys Euroopan integraatiosta poikkeaa eteläeurooppalaisista näkemyksistä.

Mitä tapahtuu, kun sisämarkkinoita sääntelemään tottuneen EU:n pitäisi muuttua lihaksikkaaksi geopoliittiseksi peluriksi? Voiko Eurooppa luottaa Yhdysvaltojen tarjoamaan turvaan riippumatta siitä, kenet valitaan valkoiseen taloon? Tarjoaako EU:n uusittu talouspolitiikan sääntökehikko jäsenmailla talouspoliittista joustavuutta, vai tuuppaavatko säännöt Euroopan talouskuripolulle? Entä millaiseksi muotoutuu EU:n Kiina-suhde?

Jakso 68: Eurooppa äänestää (feat. Timo Miettinen)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta?

Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä? 

Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa.

Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina

Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/

Jakso 15: Antti Rinteen hallitus ja talouspolitiikan isot linjat (feat. Patrizio Lainà)

(See further below for an English introduction.)

Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana.

Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista. 

Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia?

https://sorsafoundation.fi/fi/

Kuva: Jussi Ahokas

--------------------------------------------------------

This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as  a monetary policy advisor for the UK government.

The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well? 

The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation.

https://sorsafoundation.fi/en/

Picture by: Jussi Ahokas

Episode 16: Economics, politics and the limits of consensus in economic thought (feat. Sheila Dow)

Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen.

Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin.

Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan? 

Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta?  Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa?

Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia".

https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/

Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

Jakso 17: Kohti keskuspankkikapitalismia (feat. Jussi Ahokas)

Sosialidemokratian kriisistä on puhuttu pitkään, mutta toisaalta sosialidemokraattiset ajatukset ja poliitikot ovat monin paikoin myös nousussa. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan sosialidemokratian monista kasvoista. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa paitsi sosialidemokratian kriisin syistä myös demarirenessanssin mahdollisuuksista. 

Miksi kolmannen tien sosialidemokratia, joka pyrki yhdistämään globalisaatiomyönteisen talouspolitiikan liberaaleihin arvoihin, romahti, ja miksi nuoret innostuvat Jeremy Corbynin ja Bernie Sandersin kaltaisista poliitikoista? Onko kolmannen tien sosialidemokratialle enää tilausta, vai valloittavatko vihreät politiikan liberaalin keskustan?

Entä miten Mauno Koiviston Nintendo-innostus siivitti suomalaisen teknologiaklusterin voittokulkua?

Antti Alaja Twitterissä: https://twitter.com/AlajanAntti

Jakso 18: Sosialidemokratian kriisit ja mahdollisuudet (feat. Antti Alaja)

For this episode, the podcast is joined by Quinn Slobodian and Timo Miettinen for a conversation on the many faces of neoliberalism. How should one approach the idea of neoliberalism, and what happened to neoliberalism after the 2016 shock of Trump and Brexit? 

Trump and Brexit are often seen as a backlash against the neoliberal elites and the rule-based global order, but this might be an oversimplification. Instead, we are witnessing the emergence of neoliberalism’s "bastards" in the form political projects that combine free-market ideas with nationalist and even racist tropes. What are the intellectual roots of such peculiar alliances? Moreover, It might be useful to analyse such phenomena as Brexit as signs of inter-elite conflicts and disputes concerning the architecture of the global economy, instead of putting too much emphasis on the disgruntled masses left behind by globalization. 

Quinn Slobodian is an associate professor of history at Wellesley College. His latest book is called “Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism”. Timo Miettinen is a researcher at the Centre for European studies at the University of Helsinki.

--------------------------------------------------------------------------

Podcastin tämänkertaisessa jaksossa Timo Harjuniemi keskustelee kahden uusliberalismin tutkijan - Quinn Slobodianin ja Timo Miettisen - kanssa uusliberalismin käsitteestä samoin kuin siitä, mitä uusliberalismille tapahtui finanssikriisin, Trumpin ja Brexitin jälkeen.

Trump ja Brexit tulkitaan usein uusliberalismin kriisiksi. Tässä tulkinnassa globalisaation koettelemat massat nousevat globaaleja uusliberaaleja eliittejä ja pääoman ylivaltaa vastaan. Kansan kapinamieli kanavoituu liberaalia järjestystä järkyttäviin protestiliikkeisiin. Tällaiset tulkinnat samoin kuin analyysit uusliberalismin kuolemasta ovat kuitenkin yksinkertaistuksia. Aikaamme leimaavat pikemminkin uusliberalismin murros ja ideologisten äpäröiden nousu: nousussa ovat esimerkiksi liikkeet, joissa talouskurin ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaatimus yhdistyy analyyseihin rotujen ja kulttuurien välisistä hierarkioista. 

Quinn Slobodian korostaa, että aikamme kriisejä on kenties mielekkäämpää tarkastella eliittien ja pääoman sisäisten ristiriitojen kautta kuin sydänmaiden kapinana. Kuka hyötyi nyt kriiseilevästä sääntöperusteisesta järjestyksestä, ja ketkä puolestaan olivat järjestelyn häviäjiä? Minkälaisesta sääntelyjärjestelmästä kovan linjan brexitin ajajat fantisoivat? 

Quinn Slobodian on historian apulaisprofessori Wellesley Collegessa Yhdysvalloissa. Timo Miettinen on tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

Episode 19: Neoliberalism and its bastards (feat. Quinn Slobodian & Timo Miettinen)

Moderneissa, työnjaoltaan monimutkaisissa ja pitkälle erikoistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan suunnaton määrä asiantuntijuutta. Samalla asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian välisistä rajoista on tullut entistä huokoisempia. Politiikka on usein kamppailua asiantuntijatiedosta, mistä kielii esimerkiksi debatti Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikasta ja sen laskennallisista vaikutuksista.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian rajoista. Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo käsittelee Timo Harjuniemen kanssa  muun muassa sitä, miksi kysymykset asiantuntijoista ja näiden tuottamista faktoista ovat nousseet politiikan keskiöön. Mikä on asiantuntijuuden ja demokratian välinen työnjako? Vai onko asiantuntijuus sittenkin kriisissä, kuten analyysit totuudenjälkeisestä ajasta antavat olettaa?

Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna

Jakso 20: Asiantuntijuus ja politiikka (feat. Hanna Ylöstalo)

Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa.

Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite.

Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

Jakso 22: Talousdemokratia ja uusliberalismi Pohjoismaissa (feat. Ilkka Kärrylä)

Moni poliitikko vannoo tietoperustaisen päätöksenteon nimiin, kunnes tiedekonsensus on poikkiteloin omien poliittis-ideologisten tavoitteiden kanssa. Tiede- ja faktapohjainen argumentointi on keskeinen politiikan oikeuttamisen tapa, minkä vuoksi tiedontuotannon ja poliittisten ideologioiden suhde on kimurantti. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa politiikan ja tiedon suhteesta. Poliittiset kiistat ovat usein myös tieteellisiä ja tietoteoreettisia kiistoja, mutta onko poliittisten ideologioiden ja tiedontuotannon välistä palomuuria silti syytä varjella? Mitä itse asiassa tarkoitamme ideologioista puhuessamme? Miksi vasemmisto on heikoilla tiedontuotannon kentällä? Entä miksi journalismin ja tieteen kaltaiset instituutiot tuntuvat politisoituvan kiihtyvää vauhtia?

Jakso 27: Politisoitunut tiede (feat. Johanna Vuorelma)

Yhdysvaltain dollari on globaalin talousjärjestelmän tärkein valuutta. Mutta mihin perustuu dollarin asema globaalina "reservivaluuttana", ja mitä se oikein tarkoittaa? Millä tavoin dollarihegemonia liittyy Yhdysvaltain geopoliittiseen ja sotilaalliseen herruuteen? 

Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa dollarivetoisesta maailmantaloudesta ja muun muassa siitä, voisiko eurosta tai Kiinan juanista olla dollarin haastajaksi. Entä voivatko yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kiihtyvät, toisiinsa limittyvät sosiaaliset ja poliittiset kriisit horjuttaa vallitsevaa valuuttahierarkiaa? Mitä finanssi- ja koronakriisi ovat paljastaneet dollarikeskeisestä maailmantaloudesta?

Jakso 28: Dollarihegemonia (feat. Jussi Ahokas)

Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja? 

Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

Jakso 30: USA-jälkilöylyt - Ei leipää, vain sirkushuveja (feat. Antti Ronkainen)

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouspolitiikan journalismista ja asiantuntijuudesta. Keskustelun pohjana toimii Timo Harjuniemen kirjoittama tutkimusraportti "Asiantuntijoita vai asiansa ajajia? Suomalaisten toimittajien näkemyksiä talouspolitiikan asiantuntijuudesta". Mitä suomalaiset toimittajat ajattelevat talouspolitiikan asiantuntijoista ja suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta? Voiko talouspolitiikan asiantuntija olla puolueeton? Määrittävätkö mediatalous ja omistusrakenteet journalistiset sisällöt, ja missä määrin journalisteilla on omaa toimijuutta? Mitä journalismin poliittisuus tarkoittaa, ja miten journalismi selviää liberalismin kriisin keskellä?

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.hssaatio.fi/ketka-ovat-talouspolitiikan-ykkosasiantuntijoita-median-silmin-2/

Jakso 31: Mitä suomalaiset toimittajat ajattelevat talouspoliittisesta julkisesta keskustelusta?

Erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta populismiin ja koronapandemiaan koettelevat liberalismia. Arkijärkinen edistyksen ideologia on joutunut puolustuskannalle. 

Poliittinen talous -podcastissa puhutaan liberalismista, kun vieraina ovat tietokirjailijat Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru. Heidän kirjansa, liberalismin historiaa ja kurimusta analysoiva "Mikä liberalismia vaivaa?" ilmestyi syksyllä 2020. 

Lahtinen ja Purokuru keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten liberalismi kannattaisi määritellä tai ymmärtää ja miksi liberalismin suhde demokratiaan ja kansalaisvapauksiin on historiallisesti ollut jännitteinen. Jaksossa keskustellaan myös uusliberalismista; vasemmiston uusliberalismikritiikeissä lähestytään uusliberalismia selkeän negatiivisena ilmiönä, mutta toisaalta uusliberalismi on luvannut vapautta ja vaurautta sekä pumpannut polttonesteensä ihmisten haluista. Pystyykö liberalismi enää - koronatuskan, ilmastonmuutoksen ja talousahdistuksen keskellä - piirtämään myönteisiä tunnemaisemia? Onko liberalismissa jotain säilyttämisen arvoista?

Lahtinen ja Purokuru tekevät myös Mikä meitää vaivaa? -podcastia.

Jakso 32: Mikä liberalismia vaivaa? (feat. Veikka Lahtinen & Pontus Purokuru)

Podcast politiikasta, taloudesta ja poliittisesta taloudesta. Vakiopuhujina Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Podcastia tuotetaan yhteistyössä Uuden talousajattelun keskuksen Utakin kanssa. 

A podcast on political economy by Timo Harjuniemi & Lauri Holappa. Mostly in Finnish but some episodes in English too.

Popular tracks by Poliittinen talous