Tutkija Meri Kytö: Äänen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian vähäinen – miellyttäviä kuunteluympäristöjä pitää luoda aktiivisesti 

Äänellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kytö sanoo, että kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota äänen merkitykseen. Melulainsäädäntö estää pahimmat ylilyönnit, mutta äänimaisemista pitäisi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluympäristöjä. 

Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Meri Kytö korostaa, että onnistunut ääniympäristö on ennakoitava ja siinä on hyvä toimia.
Kytö johtaa Kuultava tulevaisuus -projektia, joka kerää ihmisten muistoja tärkeistä äänellisistä ympäristöistä. Suomalaisten äänimaisemahavainnoista koottu arkisto on mittava ja tutkijan mukaan maailman luokassa ainutlaatuinen. Uusimmassa, huhtikuun 2025 loppuun asti jatkuvassa keruussa ihmisiä pyydetään myös kuvittelemaan tulevaisuuden äänimaisemia. 

Tutkija luonnehtii suomalaista ääniympäristöä monimuotoiseksi. Ihmisten muistoissa korostuvat luonnonäänet, erilaisten harrastusympäristöjen äänet mutta myös yhteisölliset maamerkit, kuten koko kylän elämää kymmeniä vuosia rytmittäneet tehtaan pillit. 
Turussa tutkijan oma suosikki on Aurajokiranta, jossa voi kuulla veden solinaa, pyöräilyn ääniä ja kirkonkelloja, jotka tuovat historiallista tunnelmaa kaupunkiin. 

Meri Kytö korostaa musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana hän arvioi musiikintutkimuksen aseman haasteelliseksi: rahoituksen ja resurssien niukkuus uhkaa alan kehitystä, vaikka tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista.

Podcastissa Meri Kytö tarjoaa kirjasuosituksena Emily Wilsonin englanninkielisen version Odysseia-klassikosta. Upea englanninnos, The Odyssey sai tutkijan innostumaan aiemmin etäiseksi kokemastaan teoksesta. 

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. 

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 19. Millainen on ihmiselle hyvä ääniympäristö, Meri Kytö?

This episode tackles the complexity of Sino-Serbian relations vis-à-vis the EU from a historical and regional perspective. Serbia is a European EU-candidate country, but it has a long history of advocating for a non-aligned international position. Furthermore, in recent years Serbia has emerged as a key Chinese partner in Europe, with intensified economic and socio-political cooperation and the gradual establishment of a so-called “Ironclad Friendship”. In 2024, Serbia was one of three countries on Xi Jinping’s European tour and the first in Europe to commit to building a “community with a shared future” with China. Based on extensive empirical research, the development of Sino-Serbian relations is presented with a special emphasis on the role of culture in international relations, e.g. the role of discourse and public opinion.

In this episode hosted by Dr Outi Luova, Senior Instructor Jelena Gledić from the University of Belgrade, Serbia, highlights lessons for a resilient and sustainable future of China-Europe relations and the potential enlargement of the EU.

Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Publications by Jelena Gledić: 

- on Serbian public opinion on China: 
Serbian public opinion on China in the age of COVID-19. An unyielding alliance. Jelena Gledić, Richard Q. Turcsányi, Matej Šimalčík Kristína Kironská, Renáta Sedláková (2021) https://sinofon.cz/wp-content/uploads/2021/01/SRB-poll-report.pdf

- on the drivers of Serbian public opinion on China: 
Analysing Drivers of Serbian Public Opinion on China: The “Iron Friendship” in Global and Local Contexts. Jelena Gledić. The Review of International Affairs. - Vol. 75, No. 1190 (2024), p. 5–28.
 https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/journals/iipe_ria/2024-1190/iipe_ria-2024-75-1190-1.pdf

- on China's categorization of foreign relations: 
Evolving Paradigms of International Order: Chinese Categorisation of Foreign Relations. Jelena Gledić. Harvesting the Winds of Change: China and the Global Actors. [ed. Aleksandar Mitić, Katarina Zakić]. - ISBN 978-86-7067-338-0. - Vol. 4, No. 1 (2024), p. 191–214.
https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/eb_ser/iipe_dijalozi_kina/2024-4-1/iipe_dijalozi_kina-2024-4-1-ch10.pdf

ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/

CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net/

ReConnect China - China's engagements on the borders of the EU: the case of the Sino-Serbian "Ironclad Friendship"

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliasiamies Atte Jääskeläinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - Sitrasta. Hänen kanssaan keskustellaan Sitran toiminnasta ja vaikuttavuustyöstä sekä siitä, miten tutkittua tietoa voidaan saada yhteiskunnan hyödyksi.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Millaista vaikuttavuutta tulevaisuuden ennakoinnilla voidaan tavoitella?

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle

Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. 

CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. 

Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. 

Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle.

Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys.   
Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. 

Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. 

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.  

Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?

Oletko kiinnostunut kemiasta tai yleisesti ottaen luonnontieteistä? Kuuntele mitä kemian maisterivaiheen opinnoissaan aivan viime metreillä olevat Sofia Rihko ja Hilla Nieminen kertovat omista kemiakokemuksistaan yläkoulusta ja lukiosta aina yliopisto-opintojen loppuvaiheeseen asti. 

Millaisia vaiheita urapolulle mahtuu ja missä vaiheessa kannattaa ja kuuluukin rohkeasti kysellä lisäneuvoja tai vinkkejä, kun oman uran kannalta oikeat ratkaisut askarruttavat? Anna Sofian ja Hillan vastata tässä neljännessä kemistin urapolkuhaastattelussa!


Luonnollista kemiaa: Kemistin urapolku, Sofia Rihko ja Hilla Nieminen

In this episode, we trace China’s Digital Silk Road (DSR) into Western Europe. Dr. Lena Kaufmann unpacks the “downstream effects” of Chinese digital infrastructures in Switzerland—an often-overlooked BRI country. Drawing on her chapter in Seeing China’s Belt and Road (Schatz & Silvey, eds. 2025), she brings the buried materialities of fiber-optic networks into view and rethinks how to conceptualize the DSR—historically, discursively and materially—beyond broad geopolitical narratives. Drawing on ethnographic and archival insights, we discuss how Swiss and Chinese actors have long been entangled in the construction of digital infrastructures, why the DSR is less unidirectional and top-down than often assumed, and how current dynamics—including new U.S. tariffs—may shape its future.

Hosted by Dr. Richard Turcsányi, Assistant Professor at Palacky University Olomouc, Czech Republic; featuring Dr. Lena Kaufmann, SNSF Ambizione Fellow at the Department of Social Anthropology University of Fribourg

Link to the book Seeing China’s Belt and Road: https://global.oup.com/academic/product/seeing-chinas-belt-and-road-9780197789261?cc=ch&lang=en& 
Download link to the chapter (Accepted Author Manuscript): https://doi.org/10.5167/uzh-257849

ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/

CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here china-in-europe.net/

Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

ReConnect China & CHERN Podcast: China’s Digital Silk Road to Switzerland

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimitusjohtaja ja dosentti Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten säätiöt toimivat tutkimuksen vaikuttavuuden edistäjinä.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miten säätiöt toimivat vaikuttavuuden edistäjinä?

Kahden tutkinnon suorittaminen kuulostaa haastavalta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se onnistuu? Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Samu ja Jimi keskustelevat kahden eri tutkinnon yhdistämisestä, omien opintojen suunnittelusta sekä ajanhallinnan tärkeydestä. Millaisia hyötyjä tuplatutkinnosta voi tarjota työelämään? Entä mitä haasteita ja kompromisseja kahden tutkinnon suorittaminen edellyttää? Kuuntele lähettiläiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön vinkit siihen, milloin kahden tutkinnon yhdistäminen kannattaa ja mitä se opiskelijalta vaatii. Lisäksi jaksossa pohditaan hieman kaksoistutkinnon tulevaisuutta. 

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

STUDYcast: Kahden tutkinnon opiskelu

In this episode, Laura and Outi will have as a guest senior researcher Vincent Traag from the Leiden University. The episode focuses on the academic impact of research.

Vau, mikä vaikutus!: What is academic impcat? (Special episode in English)

Chinese EV companies are gaining a foothold in European markets to sell EVs and to supply European EV manufacturers with locally manufactured EV batteries. The Central and Eastern European region – host to most of the Chinese EV and EV battery projects in Europe – exemplifies the emerging role of China, and presents an exceptional case study for how Chinese firms, technologies, and supply chains helps and hinders Europe’s green transition. By focusing on cases of Chinese EV battery investments in CEE, this podcast episode explores the multi-layered impacts of these investments and offers a nuanced understanding of the intricate dynamics shaping contemporary transitions to electromobility.

In this podcast, hosted by John Seaman, a Research Fellow at the French Institute of International Relations (Ifri), Dr. Ágnes Szunomár shares her recent research findings on the dynamics of Chinese EV projects in Europe. 

Dr. Ágnes Szunomár is an associate professor at Corvinus University of Budapest. In addition, she serves as the head of the Research Group on Development Economics at the Institute of World Economics, Centre for Economic and Regional Studies, Hungary.

Related publications by Ágnes Szunomár
From Zero to Hero? Chinese Investment in Electric Vehicle Supply Chains in the Visegrád Four. 2024, China Observers https://chinaobservers.eu/from-zero-to-hero-chinese-investment-in-electric-vehicle-supply-chains-in-the-visegrad-four/

ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be

CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net

Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

ReConnect China & CHERN podcast: Dynamics of Chinese EV projects in Europe

Statistiikan aalloilla: Toistomittaus

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Humanisti vastaa. Osa 19. Millainen on ihmiselle hyvä ääniympäristö, Meri Kytö?

Turun yliopisto - University of Turku

Related tracks