Mitä lastensuojelulla tarkoitetaan? Millaisia tekijöitä lastensuojelun tarpeen taustalla voi olla? Mitä on monitoimijainen tai systeeminen lastensuojelu?

Aiheesta keskustelemassa johtava sosiaalityöntekijä Minna Rantalaiho ja sosiaalityöntekijä Tuija Passoja. Haastattelijana sosiaalityön yliopisto-opettaja Anne-Mari Jaakola.

Jakso tullaan julkaisemaan Osaamispuussa (https://osaamispuu.fi) MOOC -opintojaksolla Lastensuojelun perusteet. 

Tekstivastine:
https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-perusteet/

Lastensuojelun perusteet

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen.

Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. 

Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja  

Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista?

Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta.

Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa.

Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa?

Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta?

Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Tiedelinja: Voiko ympäristökriisin ratkaista yksilön valinnoilla?

Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! 

Sarjan ensimmäisessä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Petraa, jonka opintopolku vei kielitieteistä kokin opintojen kautta yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tule kuulemaan Petran opintokäänteistä, tulevaisuudensuunnitelmista sekä siitä, miten tiskiharja linkittyy tähän kaikkeen.

Podcastin tekstivastine:

STUDYCast: Erilaiset opintopolut – englannista sosiaalitieteisiin

In this episode, we welcome Lotta Metsärinne who works as a Career Counsellor at the University of Turku and Natalia Szergejev who is working as an International Liaison Intern at the University of Turku. They will discuss applications to internships and to summer jobs, tips to reflect upon your career goals and will remind you what kind of support (educational, psychological and financial) the University can provide.

The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku.

Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights

Alumni Insights: Episode 1 – Internships and Summer Jobs

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Helsingin yliopiston tutkimuksen johdon lähituen tiimistä palvelupäällikkö Johanna Kolhinen. Hänen kanssaan pohditaan sitä, miten coachingia eli osallistavaa kehittämistä voidaan hyödyntää yliopiston strategisessa kehittämisessä ja vaikuttavuuden tukemisessa.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Vau, mikä vaikutus! -podcast

Vau, mikä vaikutus!: Miten osallistava kehittäminen tukee vaikuttavuutta?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa

Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti.

Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa.

Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän.

Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta.
Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi.
Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista.

Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta.

Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku.

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, mitä hoitotiede on. Emeritaprofessori Helena Leino-Kilpi ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod keskustelevat hoitotieteen merkityksestä ja siitä, miten hoitotiede on näkynyt heidän elämissään. Lopuksi he tarjoavat tärppejä viimeaikaisista kiinnostavista tutkimuslöydöksistä.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Hyvin hoidettu!: Mitä on hoitotiede?

Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Millaista korkeakouluopiskelijana on harrastaa taidetta ja kulttuuria? Tästä kertomaan on tullut Turun yliopiston ylioppilaskunnan alaisen elokuvatoimikunnan eli Kinokoplan hallituksen puheenjohtaja Olavi Partanen. Tule kuulemaan Kinokoplan toiminnasta, maaliskuussa Logomolla alkavan kevätsarjan elokuvista ja siitä, miten elokuvakerhon toiminta voi olla kansalaisaktivismia itsessään. 

#Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto 

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

STUDYcast: Kulttuuritoimintaa yliopistolla – esittelyssä Kinokopla

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansainvälisten suhteiden päällikkö Anniina Jaako, joka vastaa EU-vaikuttamisasioista Turun yliopistossa, sekä Åbo Akademi:ssa ja Turun ja Novian ammattikorkeakouluissa. Hänen kanssaan jutellaan EU-vaikuttamisesta, EU-kumppanuuksista ja verkostoista.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!:  Voiko tutkija hyötyä EU-vaikuttamisesta?

Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! 

Sarjan kolmannessa jaksossa haastatellaan yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaa Sonjaa, joka siirtyi sairaanhoitajan ammatista täysin vastakkaiseen suuntaan ja päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä. Tule kuuntelemaan Sonjan tarinaa ja hänen ajatuksiaan siitä, voiko terveydenhuoltoalaa ja yleistä kirjallisuustiedettä jotenkin yhdistää toisiinsa myöhemmässä elämässä!

#Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto
 
Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

STUDYCast: Erilaiset opintopolut – Sairaanhoitajasta yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaksi

The second Alumni Insights episode welcomes Xiaoyu Hu (Shawn) who transitioned from working in a laboratory to working as an account manager and product specialist at ArcDia International. The second guest is Mariia Andreeva who studied the Baltic Sea region and is now employed as a Communications Coordinator at the Union of the Baltic Sea (UBC) - Sustainable Cities Commission. In this episode, they discuss career paths and career transition, but also how to network and to be active and efficient in your job research.

The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku

Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights

Alumni Insights: Episode 2 – Employment and Research

Laivaristeily Karibian turkooseilla vesillä on kutkuttavan romanttinen, mutta turvallinen seikkailu niin turistille kuin aiheesta romanttista kirjallisuutta ahmivalle lukijalle. Tutkijatohtori Eini Haaja (TIAS) haastattelee kollegiumtutkija Elina Valovirtaa (TIAS) siitä, miten Karibian risteily kerrotaan romanssina ja miten nämä modernit sadut voisivat suhteutua tosielämän polttaviin kysymyksiin risteilyjen kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista.

Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Aallonharjalle: Risteilyromantiikan kuumat kertomukset

Kuinka moni onnistuu painonpudotuksessa omin voimin? Ozempic ja muut lihavuuslääkkeet puhututtavat uusina ihmelääkkeinä, mutta kenelle ne sopivat? Entä antaako lihavuusleikkaus pysyviä tuloksia?
 
Farmakologian ja lääkehoidon professori Eriika Savontaus ja kirurgian professori Paulina Salminen keskustelevat painonhallinnasta ja lihavuuden hoidosta.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Miksi painonhallinta on niin vaikeaa?

Special episode in English. In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest researcher Ties Fakkel from
Erasmus University Rotterdam. The episode focuses on open science and how researchers can make their research more tangible and accessible for a broader audience. This episode is recorded in conncetion to the Masterclasses on Open Science activities of the Research and Innovation for Cities and Citizens (RI4C2) -project of the European Campus of City-Universities Alliance which is funded by EU’s Horizon2020 program.

See all episodes: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: How to make science more tangible for a broader audience?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.

Vau, mikä vaikutus!

Vau, mikä vaikutus!: Miten vuorovaikutus voi johtaa vaikuttavuusonnistumiseen?

Tässä Luonnollista kemiaa -podcastjaksossa kurkataan takatalvisen Ruissalon hangen uumeniin ja keskustellaan siitä, miten osa kasvilajeista valmistautuu kevään tuloon itse asiassa läpi koko talven. Erityishuomiota saa sinivuokko ja sen erityinen, osittain tuntematonkin kyky huolehtia omasta keväisestä huoltovarmuudestaan. Vai olisitko tiennyt, että mm. sinivuokko pitää vihreät lehtensä läpi talven, jotta se voi ottaa parhaat palat irti talven ja alkukevään aurinkoisista päivistä valmistautuessaan keväiseen kukkaloistoonsa?

Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista.

Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Luonnollista kemiaa: Kevättä odotellessa

Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana

Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat.

FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. 

Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019.
Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono.
Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista.
Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti.

Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. 

Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko.
Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta.

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 13. Miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan Ukrainassa, Pia Koivunen?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana ovat Turun yliopiston yrittäjyyden erikoistutkijat Tommi Pukkinen ja Pekka Stenholm. Heidän kanssaan pohditaan yrittäjyydentutkimuksen roolia yhteiskunnassa ja sitä, minkälaisia kanavia pitkin tutkittua tietoa voidaan saattaa yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa!

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Mihin yrittäjyydentutkimuksella voidaan vaikuttaa?

Millaista pientilan eläinavusteinen toiminta on? Miten eläinavusteinen toiminta voi lisätä ihmisen hyvinvointia? Entä eläimen? Marjaana Raukola-Lindblom haastattelee aiheesta Tyynelän tilan Maria Siutlaa. Podcast julkaistaan Sote-akatemian ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä tuottamalla uudistuneella Luontoperustainen hyvinvointi MOOC-kurssilla.
 
Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/elainavusteinen-toiminta-hyvinvoinnin-tukena/

Eläinavusteinen toiminta hyvinvoinnin tukena

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimittaja ja media-asiantuntija sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, kenen ääni mediassa kuuluu ja miten erityisesti humanistisella tieteenalalla työskentelevien tutkijoiden olisi mahdollista olla aktiivisempia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miksi humanistisen tutkimuksen tulisi näkyä ja kuulua mediassa?

Millaisia tiedonmuruja meistä jää jälkipolville? Entä mitä tietoja tulevaisuuden historioitsijat löytävät meistä 200 vuoden päästä?

Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja kyberturvallisuuden professori Seppo Virtanen pohtivat, mitä meistä kerättävälle tiedolle tapahtuu tulevaisuudessa.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Mitä minusta jää jäljelle?

Miten voidaan todistaa, että ihmiskauppaa ja sen eri ilmenemismuotoja esiintyy yhteiskunnassamme, jos ne eivät ole näkyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa prosesseissa? Entä mistä ihmiskaupassa on rikosilmiönä kysymys?

Ihmiskaupan vastainen työ alkoi Suomessa noin kaksi vuosikymmentä sitten tilanteesta, jossa ihmiskauppaa ei pidetty yhteiskunnallisena ongelmana. Luennolla Roth tarkastelee ihmiskaupan vastaisen työn ja sitä koskevan oikeudellisen käsitteen kehittymistä. 

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/venla-roth

Venla Roth: Oikeudellinen asiantuntijuus ja ihmiskaupan tunnistaminen

Voidaanko DNA:n aakkostoon lisäillä kirjaimia? Jos voidaan, niin pitäisikö niin tehdä? 

Orgaanisen kemian professori Tuomas Lönnberg kertoo luennollaan, miten kemisti voi saada nukleiinihapot toimimaan muissakin tehtävissä kuin perinnöllisen informaation varastona ja siirtäjänä.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/tuomas-l%C3%B6nnberg

Tuomas Lönnberg: Kemiallinen muokkaus laajentaa nukleiinihappojen käyttökohteita

Markkinointi on oppiaine ja toiminto, jossa käsitteellinen käsitys ja käytäntö ovat kaukana toisistaan. Miten tämä ero näkyy liike-elämässä? Entä mitä markkinoinnista on tullut ja miksi asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/patrik-anckar

Patrik Anckar: Markkinointi on kuollut!

Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila

Markku Jokisipilä: Havainnoitsija vai osallistuja? Tutkija yhteiskunnassa

Heijastuvatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lapsuudessa sydänterveyteen aikuisena? Voidaanko sydänterveyttä edistää jo lapsena?

Ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Katja Pahkala kertoo luennollaan lapsuudessa todettujen sydänterveyden kannalta suotuisten ja haitallisten tekijöiden yhteydestä sydänterveyteen aikuisena sekä sydänterveyden edistämisestä jo vauvaiästä saakka.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_pahkala

Katja Pahkala: Sydänterveyden juurilla

Miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lämpöaallot vaikuttavat kaloihin? Entä miksi lämpöaallot ovat erityisen uhkaavia juuri kaloille?

Katja Anttila kertoo luennollaan, miten kalankasvatusta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää kalojen fysiologian näkökulmista, jotta kalojen kyky vastata ilmanmuutoksen paranisi.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_anttila

Katja Anttila: Ilmaston lämpenemisen haasteet kalankasvatuksessa

Valtimopullistumat ovat suhteellisen harvinaisia, mutta niiden aiheuttamat komplikaatiot kuten repeämät aiheuttavat henkeä uhkaavan tilanteen. Tällä hetkellä meillä ei ole luotettavia ja kustannustehokkaita keinoja tunnistaa oireettomassa vaiheessa olevia valtimopullistumia.

Gunn kertoo professoriluennollaan, miten tutkimuksessa pyritään tunnistamaan yhteisiä riskitekijöitä eri valtimoiden pullistumille sekä löytämään tunnusmerkkejä komplikaatioalttiille valtiopullistumille.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/jarmo-gunn

Jarmo Gunn: Valtimopullistumien eli aneurysmien yhteisesiintyvyys

Minkälaisilla tilastollisilla ja ekonometrisilla menetelmillä voidaan ennustaa taloudellisten aikasarjojen kehitystä? 

Tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo luennollaan miten uudet epälineaariset ja tilastolliseen oppimiseen perustuvat mallit avaavat mahdollisuuksia tarkempien ennusteiden muodostamiseen.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/henri-nyberg

Henri Nyberg: Huomioita taloudellisista aikasarjoista ja niiden tulevan kehityksen ennustamisesta

Me kaikki joudumme elämässämme vaativiin keskusteluihin, neuvotteluihin ja konflikteihin. Miten vaativat vuorovaikutustilanteet kannattaa kohdata? 

Keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori, tohtori Helena Åhman kuvaa luennollaan, mitä vaativissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuu, mikä on niiden ratkaisemisen ydin ja mitä jokaisen kannattaa muistaa omassa arjessaan haastavista tilanteista ja niissä tarvittavasta tunnerohkeudesta.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/helena_%C3%A5hman

Helena Åhman: Meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä – se voi muuttaa maailman

Markkinointiviestintäala on digitalisoitumisen myötä suurten muutosten keskellä. Kuinka median, asiantuntijatoimistojen ja markkinoijien tulee kehittää toimintaansa säilyttääkseensä elinvoimansa? 

Työelämäprofessori Aleksi Nieminen kertoo luennollaan alan muutoksen taustoista sekä tulevaisuudennäkymistä.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/aleksi-nieminen

Aleksi Nieminen: Markkinointiviestinnän murros: taustat, tulevaisuudennäkymät ja yliopiston rooli

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus
huomioidaan tässä työssä.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Miten löytyvät strategiselle tutkimukselle tärkeät teemat?

Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppinen johdattelee kuulijat Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Ajan hermolla -podcastin ensimmäisessä jaksossa ajan ytimeen, tulevaisuuteen ja hetkessä elämisen mahdottomuuteen. Ajan hermolla -podcastissa kuullaan humanistien puheenvuoroja ilmiöistä ajassa.

Eläisin hetkessä, jos vain voisin – puhetta ajasta

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. 

Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille.
 
Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang.  Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö.
 
Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla.

Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

Systeemisyydestä keskustelemassa Päivi Petrelius, Katariina Fagerström, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyhäjoki.

Kuuntele podcastia myös Osaamispuussa: https://osaamispuu.fi/

Tekstivastine:
https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys/

Systeemisyys

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Turun yliopisto - University of Turku

Popular tracks