Mitä neurotyyppi tarkoittaa? Millainen olisi maailma, jossa kaikki neurotyypit voisivat kukoistaa?
 
Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan professori Minna Kyttälä keskustelevat siitä, miten neurotyypit vaikuttavat elämäämme ja miten yhteiskunnan tulisi suhtautua neurotyyppien kirjoon.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme?

Miten tutkia maailman muotoutumisen keskeistä liikehdintää, kasvua? Entä miksi lapset tulisi ottaa entistä paremmin mukaan yhteisen maailman tekemiseen tai miten tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen tulisi vastata ajan haasteisiin? Varhaiskasvatuksen professori Sara Sintonen tarkastelee luennollaan varhaisuuden ja keskeneräisyyden merkitystä sekä kasvatustieteen monitieteistä luonnetta.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/sara-sintonen

Sara Sintonen: Varhaisuuden ja keskenkasvuisuuden merkityksestä

Törmäämme robotteihin enenevässä määrin eri paikoissa niin kotona kuin töissä. Ovatko robotit ystäviä vai uhkia? Miten varmistamme niiden turvallisen toiminnan osana arkeamme? Tietotekniikan professori kertoo luennollaan mitä robotiikka on, ja miten teknologian ja tekoälyn kehitys on tuonut robotiikan osaksi arkeamme.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/tomi-westerlund

Tomi Westerlund: Älykkäät robotit arjessamme - ystäviä vai uhkia?

Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson

Linnea Karlsson: Varhainen stressialtistus: yhteinen tekijä kansansairauksien taustalla?

Sovelletun matematiikan professori Jukka Lempa pohtii luennollaan, miten riskejä voidaan mallintaa matemaattisesti ja mitä tällaisella riskillä konkreettisesti tarkoitetaan. Entä miten riskien mallintaminen näyttäytyy taloudellisen päätöksenteon näkökulmasta?

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/jukka-lempa

Jukka Lempa: Stokastiikka - riskien mallintamisen matematiikkaa

Millainen murros on tapahtumassa merellisen turvallisuuden toimintaympäristössä digitalisaation myötä? Miten se vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan? Työelämäprofessori Isto Mattila keskittyy luennollaan merellisiin valvontamekanismeihin, poikkeamien hallintaan ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/isto-mattila

Isto Mattila: Datassa sen salaisuus: meriturvallisuuden uudet mahdollisuudet

Se, että meillä on jatkossakin riittävästi työkykyistä ja osaavaa työvoimaa, on Suomelle elintärkeää. Työelämäprofessori Heidi Furu pohtii luennollaan kannattaako meidän kehittää työntekijää yhä terveemmäksi ja suorituskykyisemmäksi, vai kehittää työtä sellaiseksi, että se tukee työntekijän työkykyä.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/heidi-furu

Heidi Furu: Kehittääkö työtä vai työntekijää?

Miten varhaisen maapallon mantereinen kuori on muodostunut? Onko nykyisenkaltainen laattatektoniikka toiminut varhaisella maapallolla ja mistä alkaen vai ovatko varhaisimmat mantereet ja kivet syntyneet erilaisten ja osittain tuntemattomien prosessien tuloksena? Heilimo kertoo luennolla, mitä teorioita varhaisen maapallon mantereiden synnystä on esitetty geologisen aineiston perusteella, ja mistä alkaen laattatektoniikka on toiminut maapallolla.

Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/esa-heilimo

Esa Heilimo: Varhaisen maapallon mantereisen kuoren muodostuminen ja kehitys

Millainen merkitys koulutuksella on sivistykselle? Miten teknologian kehitys vaikuttaa sivistykseen ja koulutukseen? Miten koulun roolia sivistyksen vahvistajana voisi vahvistaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin syventyvät emeritusprofessori Jouni Välijärvi ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen Turun tuomiokirkossa äänitetyssä jaksossa.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu

EDutu!: Koulutuksen merkitys ja kehitystarpeet

Universitas Indonesia’s global UI GreenMetric World University ranking system

Sustainability is a global shared goal that is, nevertheless, realized in localized actions. Sometimes finding ways to make sustainability actionable in the immediate environment and activities is challenging also for the universities. In 2010, Universitas Indonesia initiated UI GreenMetric World University ranking system to respond to this challenge. In this episode, Doctor Mustika Sari introduces the UI GreenMetric ranking systems and how Universitas Indonesia has put it in practice in its sustainable campus development ranging from infrastructural solutions to campus community engagement and awareness building. The system has also significant global impact as it has helped the university leaders in over 1000 universities in 84 countries to operationalize sustainability in their campuses.

Pilvi Posio is a senior researcher at the University of Turku, Finland. She works as a senior researcher in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses coordinated by the Finnish University Network for Asian Studies.

Doctor Mustika Sari is a researcher at the Center for Sustainable Infrastructure Development at the Department of Civil Engineering in Universitas Indonesia. She’s the representative of Universitas Indonesia in developing a joint MOOC course on campus sustainability in the project MOOC for Sustainability: Empowering Global Campuses.

Want to become a Future Sustainability Champion within your institution? Learn more about our MOOC here: https://www.asianet.fi/projects/

Transcripts: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hopeful-globe

Hopeful Globe: Universitas Indonesia operationalizing of sustainability

In this episode, we explore the EU's recent tariffs on Chinese-made electric vehicles (EVs) with an expert who sheds light on the underlying dynamics of this strategic policy move. After explaining reasons behind the EU's tariffs, the discussion delves into the fast-paced evolution of China’s EV industry, tracing its roots and remarkable expansion into global markets. With Europe’s auto industry facing fierce competition, our guest unpacks the strategic crossroads that could shape the sector’s future competitiveness. Tune in to understand how geopolitical currents, market innovations, and industry shifts are reshaping the EV landscape. This conversation is a must-listen for anyone curious about the collision of policy, geoeconomics, and technology at the forefront of the green industrial transition.

Interviewee: Victor De Decker (Egmont Institute), Interviewer: Hermann Aubié (University of Turku)

Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

ReConnect China - Electric Shock: EU Tariffs vs. China’s Power Play in the Global EV Race

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Tiedelinja: Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme?

Turun yliopisto - University of Turku

Related tracks