Name: The Postmetal Song by Irregular Satellite
Duration: 7 min 22 s
Description: The result of listening too much Somewhere Along The Highway by Cult of Luna

I enjoyed the track. Coherent and provoking

Lyriikat:

Miksi kuljet raunioilla
kun tuhkan alta nousee uusi maa
Mikset voisi sinne matkustaa
ja tehtävääsi loppuun suorittaa


vielä vedet näkee päivän
jolloin kaikki aallot häviää
ja auringon kuivattanut maa on vain jäljellä

vielä tuulet tekee päivän
jolloin kyynel poskessa
tippuu maahan, ja siitä itää
puu josta vain totuus kasvaa


Miksi juokset puiden varjoissa
kun valoon voisit heti suunnistaa
Kukaan ei voi nähdä sinua
ellet siirry tielle oikeaan


vielä eläin näkee päivän
jolloin kaikki muistot häviää
ja kaikki mitä on tehty täytyy vain taakseen jättää

vielä sinä näet päivän
jolloin maailma räjähtää
ja kaikki mitä olet saanut aikaan tuhkista voit löytää


enkö kutsunut sinua
miten saatoin sen niin vain unohtaa
katso minua..
kun teen sen uudestaan 

Vuoret

on metsän keskellä puu
joka valtaansa vaanii
koska aina on juuristaan, oksistaan pilkattu, 
ei näe yhtä kauas kuin muut

se haluaa muille saman kohtalon 
jotta kaikki mikä olemassa on 
voi tuntea kuolemaan saakka tämän onkalon

miksi on niin vaikea toista auttaa
(se ei voi olla niin hankalaa)        
eihän kaikki näitä kiviä jaksa kantaa
(ei ole kaikista vain unohtamaan) 
kuka ketäkin syyttää
ei yksi vastaus voi riittää
jos kerran kaikki niin erilaisia on


olen valmis puskemaan juureni sydänmaahan 
jotta saisin kaiken ravintoni
en tunne häpeää, en tunne mitään 
mikä estäisi suunnitelmaani
joko huomaatte lahoavat ruumiinne, 
katkeilevat oksanne, 
kuivaavat sielunne
vielä näette kun olen yläpuolellanne 
katsomassa kun tippuu viimeinenkin lehti


miksi pitäisi anteeksi aina antaa
(vai onko se niin vaikeaa   )
jos toinen siitä kruunua päässään kantaa 
(ei ole kaikista vain unohtamaan)
ketä kukakin syyttää
ei yksi kysymys voi riittää
jos kerran kaikki niin erilaisia on


eikö kukaan kanssasi kulkenut
eikö kaipuutasi kukaan vaientanut
kun pimeässä kasvoit yksin 
ja kaltaistasi hait ja silti
ketään et löytänyt ja paikallesi jäit

tähänkö nyt on tultu
että kostat ja tuhoat kaiken
mikä eteesi on koskaan tullut
etkö näe kruunun läpi että teet itsellesi vain hallaa
etkö huomaa että kirjoitat vain elämäsi viimeistä tarinaa

on puu kasvanut ylitse muiden
ei ole jäljellä mitään jota muille antaa
eikä ketään joka voisi auttaa


vain tuhoa ja kuolemaa
tässä kuihtuneessa metsässä
ei ole elämästä mitään jäljellä


joko huomaat kohtalosi
kun jäit yksin ainoaksi
saat nyt lahota paikallesi 
kunnes sinut hakataan kappaleiksi



miksei joskus vain voisi periksi antaa
(vai onko se niin vaikeaa)
jos valtaistuinta haluaa vain saavuttaa
(ei ole kaikista vain unohtamaan)
se kaiken vain ottaa
ja ylpeydellään tappaa
jokainen tavallaan onnellinen on


Alhon Tummat Lehdet

tuli kolarista pasman janne
se kittilässä pilas oman maineen
kun veli oli vasemmistolainen
ja ammattina partiolainen

sitte tämä kuivasalmen herra
kirjoittaa atarilla blogia
siniristilippu hauikseen tatuoituna
kyhää kellarissa omaa näköispatsasta


ja se kuokkasen toni oli mainio mies, sitte 
kaulahuivin etelästä osti piru vie
onkohan se koskaan ollut normaali mies
kulkusista kuviaki on kellä lie


istuu pirtissä alatalon ville
sillon melkosen ouvot mielijohteet
se haluaa kalliita kitaroita ostaa
vaikkei halpaakaan ossaa soittaa 

komponentti-kuningas tuomas
tinderissä kuvaki niin komea
ei ymmärrä mikä siinon vikana
kun ei saa naista pelkällä kahvilla


mutta eihän se jannekaan ole kuka vaan
kun lumilinnan rakentaa se fiskarssillaan
ei janne ymmärrä tulla sieltä lomailemaan
kun luulee että firma yhtä miestä kaipaa

kittilän sankari sarajärvi
sanoo olevansa joku keisari
se mikä tekee tästä väitteestä niin hankalaa;  
miten keisari on töissä shellin kassalla

kaiken tietävä taneli
varmaan joku krooninen narsisti
ottaa mustavalkokuvia kun salilla hän on,
laittaa silmään jotain väriä kun taiteilija on

onko jyri enää tässä maailmassakaan
kun ei sen jutuista vain enää selvää saa
vielä ikuisiksi ajoiksi se sekoaa
miksei kukaan vie jo sitä hoitolaan

son niin hujoppi tuo niemelin juho-pekka
että kohta sillon vieterit jalassa
kun unelmat on aivan liian korkealla
ettei auta muu kuin ponnistaa jaloilla

tornion kuuluisin kaksikko
niinkuin mikki-hiiri sekä hessu-hopo
kun mikki tutkii todisteita holokaustista
niin istuu hessu yksin puoli vuotta koomassa

ja onko siitosen juhostakaan mitään iloa
kun kaulapanta kaulassa se seuraa helluaan
joku voisi pallon hänen jalkaan asettaa
ja auttaa  vittakummun viimeistä toivoa


onhan kittilään hauska mennä lomailemaan
kun ei enää tarvi erikseen nähdä moskovaa
ja kun joku vielä jaksaa siitä turpiin antaa
kun vääränlainen pipo päässä kulkee raitilla


Pallipäät

Lyriikat:

sielu jättää taas ruumiin
sitä ei voi  pysäyttää
kun katoaa uudestaan

askel pysähtyy porttiin
se avaimetta aukeaa
jos vain haluaa

valo kasvoille laskeutuu
se kysymättä ikuistuu
ja hamuaa kaiken mitä vain voit haluta

olet vain yksinkertainen
tyhmä ihminen
joka sekoaa
jos palaset ei sovikkaan

ei saa luovuttaa
jos et tunnista omaa sokeutta
vielä löytyy maa mihin kaatua

miksi johdetaan harhaan
turhaa taistellaan
kun elämä
ei pysy muutostenkaan tahdissa

joku koskee joku pelkää
seuraavaa tarinaa
joka häpeää
aikaisempaa muistoa

oliko kaikki nyt tässä
onko tie jo päättynyt
miksen voisi nähdä viimeistä sivua tässä ja nyt

portin ovi on auki
olen valmis
ja odottamaan kyllästynyt

ei saa luovuttaa
jos et tunnista omaa sokeutta
vielä löytyy maa mihin kaatua

Äpärä

An underground recording @ Crystal Cave SNP, music and performance by: Houston Hoellwarth, 5/29/15

https://soundcloud.com/houstone-2

Cave Song

se mikä toista kantaa antaa hetken loisteensa 
kunnes se valonsa 
himmentää ja lähtee taas pois

ei ole sille toista seuraajaa, vaikka pienen hetken voisi
tien päähän valoa osoittaa, jotta tietäisit vaihdatko suuntaa

kuuntele minua hetki
ei elämä ole mikään testi
älä murehdi muista koska tärkeintä on että yrität aina

älä katso silmiin
älä mieti miksi asiat on niin
kuitenkin pärjäät aina


hei, älä taistele totuutta vastaan, vaan tunne kuinka palaset
loksahtaa, ja jokainen siitä kyllä oman vastauksen varmasti saa, 
lopulta sen haluaa,
aivan kuin ei muutakaan saa

ei, älä syötä ja jahtaa menneisyden haamuja, tee niistä haasteita, 
joista ylpeänä voit ihmiseksi kasvaa ja 
mihin voit olla aina valmiina kun aika jälleen koittaa

kuuntele minua hetki
ei elämä ole mikään testi
älä murehdi muista koska tärkeintä on että yrität aina

älä katso silmiin
älä mieti miksi asiat on niin
kuitenkin pärjäät aina


mikä nyt on, kun jälleen matkasi on löytänyt auringon


ei ole muutakaan
mitä aikaiseksi saa
kuin tunnustaa ongelma

et ole vapahtaja
et ole koko maailma
päästä pois
kaikki pois 

mikä nyt on, kun jälleen matkasi on löytänyt auringon

ei kaikki pysty taistelemaan
se täytyy itsellensä toistaa
ei koskaan saa
luovuttaa


Hagio

Delayed Bass Dreaming

The result of listening too much Somewhere Along The Highway by Cult of Luna

The Postmetal Song

Kauhu ei ole perinteisesti kovin feministinen genre siitä huolimatta, että viimeinen selviytyjä on usein nainen. Nykyään genren sisällä tällä jo vitsaillaankin, mutta mistä koko hommassa oikein on kyse? Outo Laakso -podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan final girl -ilmiöön.

The Postmetal Song

Irregular Satellite

Recent comments

BlindFace

civas

The End of Gallia

Heavy Eyes Audio

Related tracks