Yleisradio tilasi Ellun Kanoilta tulevaisuutta ennakoivan analyysityön, jossa pureuduttiin niihin ilmiöihin, jotka ajavat suomalaisia erilleen eli aiheuttavat polarisaatioita tulevina vuosina. Suomi 2030 -raportissa pohdittiin myös ilmiöitä, jotka suomalaisia yhdistävät.
”Yleisradio tehtävä on kuvata Suomea sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin se joskus oli. Meidän on tiedettävä, mikä se yhteiskunta on, jotta se voi palvella”, Silja Tenhunen, Yleisradion toimintaympäristöasiantuntija sanoo.

Tuloksena oli raportti, jonka Yleisradio päätti julkaista koko kansalle. Siinä käsitellään suuria kansallisia muutosvoimia, mutta myös median tulevaisuutta ja some-alustojen ”paskoontumista”. Lopulta päädytään erittelemään demokratian jatkuvuuden edellytyksiä.

Muutosloikka: Miksi Yleisradio tekee tulevaisuustyötä?

Viime vuonna valta vaihtui vaalien tuloksena yli 70 maassa. Tulokset olivat dramaattisia: perinteiset puolueet hävisivät vaalit kaikkialla maailmassa, ja populistit nousivat valta-asemiin.
Ellun Kanojen yhteiskunta-analyytikko, johtaja Jukka Manninen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Milla Halme pohtivat populistien globaalin suosion syitä ja seurauksia. Yksi seuraus on, että politiikasta on tullut showpainia, jossa ei haeta yhteisiä ratkaisuja vaan näytösluontoisia voittajia ja häviäjiä.
Ellun Kanat -podcastissa pohditaan myös yksinvaltaisen, autokraattisen vallan yleistymistä ja demokraattisen päätöksenteon hapertumista. Ilmiölle etsitään poikkeuksia. Entä löytyykö politiikan kehityksestä mitään myönteistä?
Ellun Kanat -podcastin juontaa muutosjohtamisen palveluiden vetäjä Marjaana Toiminen.

Voiko demokratian pelastaa?

Kaikissa yrityksissä johto pitää strategiaa tärkeänä, ainakin periaatteessa. Mutta miten tehdä strategian toimeenpanovaihe niin, että siitä innostuu ja kokee omistajuutta jokainen työntekijä?
Turun Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Tomi Kielo kertoo, miten strategiaa juurrutettiin hieman toisella tapaa kuin yleensä. 
Useinhan tehdään niin, että toimitusjohtaja vetää kalvosulkeiset valitulle joukolle, ja sen sen jälkeen esihenkilöt täyttävät exceliä, jolla seurataan toteutusta. 
TOKissa juurrutus aloitettiin kiteyttämällä strategiasta yksi asia, jonka viestiminen koko 2 700 henkilön työyhteisöön pidettiin tärkeänä. Sen jälkeen strategiasta tehtiin keskijohtoa osallistamalla tarina. Sen sisäistämiseen ja sanoittamiseen laitettiin paljon aikaa. Sen jälkeen jokainen yksikkö sai luoda itse ensimmäisiä toimenpiteitä straegian toimeenpanoon.

Muutosloikka: Miten rivityöntekijästä tulee strateginen suunnannäyttäjä?

”Tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne, jotka osaavat kysyä paljon kysymyksiä”, Linda Liukas sanoo.

Voi sanoa, että lastenkirjailija Linda Liukas on tehnyt uteliaisuudesta elämäntehtävänsä. Se ei ole huono valinta.

Sanotaan, että tekoälyn aikana tieto vanhenee nopeasti, mutta uteliaisuus on kilpailuetu, jonka arvo kasvaa ajan myötä. Harvard Business Schoolin tutkimuksen mukaan uteliaat johtajat luovat psykologisesti turvallisempia tiimejä. Uteliaisuus myös kehittää muutoskyvykkyyttä.
Linda Liukas on nyt kirjoittanut tietokirjan tietokoneiden historiasta.

Tässä haastattelussa ei kuitenkaan puhuta vain teknologiasta ja tekoälystä, vaan enemmän siitä, miten säilyttää uteliaisuus maailmassa, joka palkitsee valmiita vastauksia.
Haastattelussa Liukas kertoo sienitietokoneista, pasianssista joka johti tunnetun algoritmin syntyyn, ja siitä miksi hän 40-vuotiaana opettelee C-kieltä. Nämä eivät ole vain hauskoja tarinoita, niissä on kyse uteliaisuudesta elämänasenteena — ja myös halusta kysyä parempia kysymyksiä.

Tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne, jotka osaavat kysyä paljon kysymyksiä

Tässä jaksossa Ellun Kanojen Jenny Antonen saa vieraakseen yrityskulttuurivaikuttaja Panu Luukan puhumaan kohtaamisten merkityksestä työelämässä – ja siitä, miksi juuri nyt on vaarana, että unohdamme niiden todellisen arvon.
Kohtaamiset eivät ole pehmeä lisä, vaan strateginen käyttöliittymä muutokseen. Ne rakentavat yhteistä ymmärrystä (sensemaking), sitoutumista ja toimintakykyä. Kun kohtaamisia ei johdeta, kulttuuri jää reaktiiviseksi – ja muutos laimeaksi.

Kaikki on mennyttä, jollemme rakenna työpaikoilla kohtaamisia

Miksi puhutaan erikseen kriisijohtamisesta tai muutoksen johtamisesta? Eikö kaikki ole vain johtamista muuttuvissa olosuhteissa?

Tässä jaksossa vieraana ovat kriisijohtamisen legenda, muun muassa Stockmannin hallituksen puheenjohtajana vaikuttanut Lauri Ratia ja hallitusammattilainen Mika Sutinen. He pohtivat Ellun Kanojen  toimitusjohtajan Nelli Sågerin kanssa kriisin ennakointia ja kriisijohtamisen parhaita käytäntöjä, johtajan viestintäkyvykkyyden ja tunneälyn merkitystä. Ratia ja Sutinen jakavat omien kokemustensa kautta kehittyneet näkemykset. 

Toimitusjohtajan kyvyt ovat ratkaisevassa roolissa, sillä usein kriisijohtaminen epäonnistuu. Olennaista on, että jokainen ymmärtää oman tehtävänsä poikkeustilanteessa. Entä miten johtaja huolehtii omasta jaksamisestaan?

Kriisiä johdetaan systeemisellä otteella ja tunneälyllä

Mitkä ovat tärkeimmät opit kasvun johtamisesta? Entä mitä tehdä, kun muutoksen johtaminen epäonnistuu?

Ellun Kanojen toimitusjohtaja Nelli Såger keskustelee kahden eri tyyppistä muutosta vetäneen johtajan kanssa muutosjohtamisen parhaista käytännöistä. 

Marianne Vikkula kertoo kokemuksistaan kansainvälisen alustajätin Woltin skaalaamisesta, ensin operatiivisena johtajana ja sittemmin toimitusjohtajana. Elina Björklund vei toimitusjohtajana läpi lastenvaatebrändi Reiman digitalisoimisen ja kansainvälisen kasvun. Hän joutui myös nopeasti järjestelmään yrityksen toiminnan uudelleen Ukrainan sodan alkaessa. 

Jos muutos ei onnistu, syynä on muutoksen konkarien mukaan joko johdon kyvyttömyys sitoutua siihen, tai se, ettei työntekijöille ole tarpeeksi selvästi kerrottu miksi muutos toteutetaan — ja mitä tapahtuu, ellei ei se toteudu. 
Molemmat johtajat pohtivat podcastissa myös muutoksen sanallistamisen tärkeyttä, parhaita muutoksen johtamisen työkaluja sekä sitä, miten johtaja huomaa muutoksen tarpeen, jos ulkoista pakkoa ei siihen ole.

Muutoksen tärkein kysymys on miksi

Miten radikaali läpinäkyvyys, jossa palkatkin ovat avoimia, vaikuttaa yrityskulttuuriin? Entä mitä, jos yrityskulttuuri ei ole vain yrityksen sisäinen asia, vaan säteilee yli yrityksen rajojen?

Kulttuurin avulla voi vaikuttaa yhteiskuntaan, ja sitä haluaa tamperelaisen, digitaalisia palveluja tarjoavan Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki. Entä missä verkostomaisessa toimintamallissa oman yrityksen kulttuuri loppuu ja naapurin kulttuuri alkaa? Gofore on palkittu useita kertoja hyvänä työpaikkana. Se tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta omistaa yhtiötä ja listata palkkansa kaikkien goforelaisten nähtäville. Kärki uskoo radikaaliin läpinäkyvyyteen kaikessa ja siihen, että työntekijät fiksuina ihmisinä kykenevät keskustelemaan palkoistakin järkevästi.
Haastattelu alkaa kohdasta 3:48

Podcastin lopussa Ellun kanojen perustaja ja himolukija Kirsi Piha esittelee Atte Jääskeläisen kirjan Mitä tapahtuu huomenna – kun tekoäly poistaa järjettömyydet? 
Osio alkaa kohdasta 36:32

Linkki kirjaan:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/mita-tapahtuu-huomenna-kun-tekoaly-poistaa-jarjettomyydet-9789510443514

Radikaalin avoin yritys saa palkaksi parhaat työntekijät - Vieraana Goforen tj. Timur Kärki

Ellun Kanojen podcast, jossa rakennetaan parempaa yrityskulttuuria. Käytäväkeskustelun agitaattoreina toimivat Miia Savaspuro ja Annukka Oksanen.

Radikaalin avoin yritys saa palkaksi parhaat työntekijät - Vieraana Goforen tj. Timur Kärki

Avokonttori