Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä?
 
Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Miten tukea lasta tai nuorta tunteiden säätelyssä?

Suot ovat kietoutuneet suomalaisten elämään kivikaudelta lähtien. Soilla tapahtuneet muutokset puolestaan kuvastavat eri aikoina tapahtuneita yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Keskustelussa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelman Eeva Raike (yliopisto-opettaja) ja Laura Puolamäki (erikoistutkija) pohtivat suon tulevaisuutta Satakunnassa kerätyn tutkimusaineiston valossa.

Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Aallonharjalle: Kuka päättää soiden tulevaisuudesta?

Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina?
Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön tohtori ja yliopiston lehtori Teija Karttunen, väitöskirjatutkija Tuuli Kotisaari ja tutkijatohtori Piia Seppälä, joilla kaikilla on vahva tutkimustausta ja käytännön kokemus sosiaalityöstä. Podcast on osa VALITSIJA-hanketta, joka tutkii sosiaalityöntekijän roolia palveluiden valitsijana, päätöksentekijänä ja valvojana lastensuojelun avohuollossa. Jakson juontaa tutkimusavustaja Sara Valli.

Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/paatoksenteko-lastensuojelun-avohuollossa/ 

Päätöksenteko, harkintavalta ja lapsikohtainen valvonta lastensuojelun avohuollossa

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kannisto: Some haastaa journalistisen median eettiset periaatteet

FT, tutkija Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa.

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta.

Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa.

Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen.
Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön.

Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne.
Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. 
Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto, ja sen tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 27. Miten eettinen journalismi toteutuu tämän päivän mediassa, Maiju Kannisto?

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest professor Gunnar Sivertsen from the Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU). The episode focuses on normal versus extraordinary societal impact.

Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts.

Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: How interaction can lead to societal impact?

Väestötutkimukset muodostavat perustan monelle lääketieteelliselle tutkimukselle ja tuottavat ainutkertaista tietoa. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee apulaisprofessori Suvi Roviota ja tilastotieteen väitöskirjatutkija Noora Kartiosuota Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Jaksossa keskustellaan siitä mitä väestötutkimus tarkoittaa, miksi sen toteuttaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa sekä käydään läpi väestötutkimuksen peruskäsitteitä, kuten pitkittäis- ja poikittaistutkimus. Kuulet myös esimerkkejä suomalaisista väestötutkimuksista ja kuinka niistä saadut tutkimustulokset ovat ohjanneet kansanterveyden kehitystä ja poliittisia päätöksiä.

Statistiikan aalloilla: Väestötutkimus

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest scientific director and professor Ludo Waltman from the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University. The episode focuses on new scholarly publishing models and how metaresearch can be reviewed and shared.

Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts.

Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Vau, mikä vaikutus!: Can scholarly communication be reclaimed?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Kim Holmberg. Hänen
kanssaan jutellaan altmeriikasta ja vaikuttavuuden todentamisesta.

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus


Vau, mikä vaikutus!: Miten altmetriikka tukee tutkimuksen vaikuttavuutta ja arviointia?

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa

Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä.  

Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa.
Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. 
Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. 
Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. 

Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. 

Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. 

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 28. Miten saksalainen vaikutus näkyy Suomessa, Christian Niedling?

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta.

Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen.

Hyvin hoidettu!: Baby steps - Kohti onnistunutta vauva-aikaa

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Vau, mikä vaikutus!: Miten altmetriikka tukee tutkimuksen vaikuttavuutta ja arviointia?

Turun yliopisto - University of Turku