Name: Vau, mikä vaikutus!: What is Grimpact? by Turun yliopisto - University of Turku
Duration: 32 min 37 s
Description: In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest professor Gemma Derrick from the University of Bristol. The episode focuses on impactful research ecosystems and Grimpact.

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest professor Gemma Derrick from the University of Bristol. The episode focuses on impactful research ecosystems and Grimpact.

Vau, mikä vaikutus!: What is Grimpact?

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa

Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä.  

Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa.
Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. 
Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. 
Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. 

Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. 

Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. 

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 28. Miten saksalainen vaikutus näkyy Suomessa, Christian Niedling?

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta.

Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen.

Podcastin tekstivastine: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu

Hyvin hoidettu!: Baby steps - Kohti onnistunutta vauva-aikaa

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka.

Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Yhteiskuntaa korjaamassa: Tutkimus vaikuttaa – mutta miten?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) toimivan Julkaisufoorumin (JUFO) pääsihteeri Janne Pölönen. Hänen kanssaan jutellaan vastuullisesta arvioinnista sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja kansainvälisestä tutkijanarviointia edistävästä yhteenliittymästä, Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA).

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista 
useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus


Vau, mikä vaikutus!: Miten tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida vastuullisesti?

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää?
 
Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää.

Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tiedelinja: Voiko kenestä tahansa tulla päihderiippuvainen?

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest Ismael Rafols, UNESCO Chair at the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University and senior researcher at INGENIO (CSIC-UPV), Polytechnic University of Valencia. The episode focuses on how can open science strategies support science towards making more responsible social contributions.

Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts.
Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

*

Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.

Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus


Vau, mikä vaikutus!: How can Open Science transform research systems towards more impact?

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan 

Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. 

Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä.  
Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. 
Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen.

Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin.
Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. 

Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna.

Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto.

Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Humanisti vastaa. Osa 29. Mihin haluat vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, Jukka Sarjala?

LATUA! -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan generatiivisen tekoälyn käytöstä oppimisessa. 

Aiheesta keskustelemassa on kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikari, joka on myös aktiivinen toimija opiskelijajärjestöissä. Generatiivista tekoälyä lähestytään niin oppimisen, opiskelun kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmista.

Luovikari peräänkuuluttaa tekoälyn hämmästelyä ja eettisesti kestävien toimintamallien kehittämistä opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Mm. riittävän selkeillä ohjeistuksilla edistetään turvallista oppimisympäristöä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä sortuvansa vahingossa vilpiksi luokiteltavaan toimintaan.

Podcast on suositeltavaa kuunneltavaa opettajille, opiskelijoille ja hallinnossa työskenteleville.
Kuuntele LATUA! osa 3 podcast Turun yliopiston podcasteissa. 

Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

LATUA! -podcastsarja. Osa 3: Generatiivisen tekoälyn käyttö oppimisessa

Tilastollinen oppiminen voidaan määritellä menetelmäkokonaisuudeksi, jolla voidaan mallintaa ja ymmärtää monimutkaisia aineistoja. Käytännössä tämä tarkoittaa monesti perinteisten tilastollisten menetelmien päivittämistä kohti modernimpia, mahdollisimman yleistettäviä oppivia malleja. Tilastollinen oppiminen on saanut paljon vaikutteita tietojenkäsittelytieteestä ja varsinkin koneoppimisesta; monesti tilastollista oppimista ja koneoppimista saatetaankin käyttää lähes synonyymeinä toisilleen.

Tässä Statistiikan aallossa tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo mm. tilastollisen oppimisen historiasta, eri mallinnusmuodoista, sekä harhan ja varianssin välisen suhteen tärkeydestä.

Statistiikan aalloilla: Tilastollinen oppiminen

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

Lääkekehitykset lokikirjat. Jakso 5. Podcast-unelmia: yliopistokampukselle kohoaa lääkeyrityksen tutkimuskeskus

Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat pureutuvat kiehtoviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin podcast-sarjoissa. 

Researchers and students of University of Turku discuss fascinating and current questions in our podcasts.

Vau, mikä vaikutus!: What is Grimpact?

Turun yliopisto - University of Turku

Related tracks